Sivuaineopinnot

Sivuainevalintojen kautta voit erikoistua opinnoissa haluamaasi suuntaan.

Yleistä

Sivuaine voi olla tutkinnossasi joko pakollinen tai voit opiskella sivuaineen osana vapaasti valittavia opintoja. Tarjolla olevista sivuaineista löydät lisätietoa Pepin opinto-oppaasta. Sivuainevalintojen kautta voit erikoistua opinnoissa haluamaasi suuntaan. Pääperiaate on, että Oulun yliopistossa tarjottavia sivuaineopintoja voivat suorittaa kaikkien tiedekuntien opiskelijat. Joihinkin sivuaineisiin on kuitenkin rajoituksia tai kiintiöitä, joista löydät lisätietoa kyseisen sivuaineen tiedoista Pepin opinto-oppaasta. Myös tutkinnon rakenne (OPS) määrittää, mitä ja kuinka paljon sivuaineita tutkintoon on mahdollista sisällyttää. Mikäli tutkinnon rakenne ei aseta rajoituksia, voit valita sivuaineen minkä tahansa Oulun yliopiston tiedekunnan tarjonnasta. Voit myös suorittaa opintoja muista korkeakouluista ristiinopiskeluverkostojen tarjonnasta.

Miten valitsen sivuaineen?

Tutustu oman tutkinto-ohjelmasi rakenteeseen Pepin opinto-oppaalla ja selvitä, kuinka paljon (op) tutkintoosi on mahdollista sisällyttää sivuaineita ja millä vuosikurssilla tai millä lukukaudella niiden suorittaminen on suositeltavaa.
Tutustu Oulun yliopiston sivuainetarjontaan, josta löytyy tietoa Pepin opinto-oppaasta. Huomaa, että sivuaine voi olla mahdollista suorittaa myös ristiinopiskeluna toisessa suomalaisessa yliopistossa tai vaihto-opiskelun aikana ulkomailla.
Keskustele sinua kiinnostavista sivuaineopinnoista omaopettajasi kanssa osana HOPS-keskustelua tai tutkinto-ohjelmasi koulutussuunnittelijan tai vastuuhenkilön kanssa ja varmista, että haluamasi sivuaine soveltuu tutkintoosi.
Selvitä, onko sinua kiinnostava sivuaine vapaasti valittavissa, pitääkö siihen hakea ja edellytetäänkö osallistumista lähtötasokokeeseen. Ohjeet hakemiseen löytyvät Pepin sivuaineoppaalta.
Hae sivuaineeseen hakuajan kuluessa ohjeiden mukaan. Jos sivuaineeseen täytyy hakea (eikä hakemisesta ole ohjeistettu muuta), hae sivuaineeseen sähköisellä lomakkeella, joka löytyy Erillinen opiskeluoikeus -sivulta.

Oulun yliopiston tiedekuntien sivuainetarjonta

Sivuainetarjonta löytyy Pepin opinto-oppaasta.

Lisätietoja

Lisätietoja sivuaineopinnoista saat oman tiedekuntasi opintopalveluista.

Sinulle

Valitse alasvetovalikosta oma tutkinto-ohjelmasi. Alla näet valittua tutkinto-ohjelmaa koskevan ohjeen, mikäli se poikkeaa yliopiston yleisestä ohjeesta.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätietoa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun sivuaineista löydät Pepin sivuaineoppaasta.

Muiden tiedekuntien opiskelijoiden sivuainehaku kauppatieteiden aineopintoihin ja yritysjuridiikan aineopintoihin on avoinna 31.5.2024 asti. Lisätietoa ja hakuohjeet löytyvät Opiskelijalle-sivuston uutisesta.

Muut kauppakorkeakoulun tarjoamat sivuainekokonaisuudet eivät edellytä sivuaineoikeuden hakemista. Peppi-opinto-oppaalla kerrotaan muista suorittamista koskevista ehdoista.

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Sivuaineopiskelu KPTK:n opiskelijoilla

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan opiskelijana sinulla on tutkintorakenteesi puitteissa mahdollisuus opiskella sivuaineita ja vapaavalintaisia opintojaksoja oman tai Oulun yliopiston muiden tiedekuntien tarjonnasta, Oulun yliopiston avoimen tarjonnasta, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston tarjonnasta tai ristiinopiskeluna muista yliopistoista. Voit myös suorittaa omakustanteisesti muihin yliopistoihin sivuainekokonaisuuksia ja sisällyttää ne osaksi tutkintoasi.

Sivuaineen valinnassa tulee ottaa huomioon mm.
a) tutkintorakenne – vapaasti valittavien sivuaineiden määrä
b) sivuaineen kirjaaminen hopsiin

Suoritettuasi sivuaineopintoja toisessa tiedekunnassa, pyydä opintojen koostamista ko. tiedekunnasta. KPTK:n omat sivuaineet sekä KPTK:n avoimessa yliopistossa toteutettavat opinnot (esim. terveystieto ja erityispedagogiikka) voidaan koostaa omassa tiedekunnassa.

1. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan sivuainetarjonta

Tiedekunnan sivuainetarjonnan kuluvan vuoden toteutuksen löydät Pepistä. Huomaathan, että osa sivuaineista on ns. vapaita sivuaineita (voit osallistua ilmoittautumalla opintojaksolle Pepissä tai Tuudossa) ja osa kevään sivuainehaussa haettavia sivuaineita. Tämä muuttunee kevään 2025 aikana. Seuraa viestintää ja muista hakea kevään sivuainehaussa! Jokaisen lukuvuoden osalta vahvistetaan erikseen sivuaineiden haku- ja valintaperusteet sekä tarjolle tulevat sivuaineet. Niistä tiedotetaan sivuaineinfossa.
Tietoa muiden tiedekuntien opiskelijoille KPTK:n sivuaineista.

Sivuaineinfo KPTK:n uusille opiskelijoille syksyllä 2024 (PDF, lisätty 13.9.2024)
Sivuainehaun tulokset: Löytyvät Moodlesta Sivuaineinfo KPTK huhtikuun loppuun mennessä
Sivuaineinfon materiaali keväältä 2024 (PDF)
Usein kysytyt kysymykset (UKK) 2024 (PDF)
Infot pe 31.1.2025 klo 13−16 (myös muiden tiedekuntien tarjonta) ja pe 21.2. klo 14−15.30.
Sivuainehaku 4.2.−28.2.2025 klo 15. Hakulomake lisätään tähän hakuajan alkuun mennessä.
Sivuainehaun tulokset julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä ja saatuihin sivuaineisiin pitää ilmoittautua viimeistään 2.6.2025 Webropol-lomakkeella.
Kaikki tiedekunnan sivuaineet lukuvuodelle 2024−2025 löytyvät listattuna infodioista. Kuluvan vuoden tarjontaan voit tutustua mm. Pepin opinto-oppaista. 2025−2026 tarjonta vahvistetaan ennen uuden haun alkamista.

Psykologian aineopinnot (35 op)

- psykologian aineopintojen siirtymäsäännökset 2020-2022 (Word)
- psykologian aineopintojen rinnastustaulukko 2020-2022 (Excel)

Opintopolussa olevat hakukohteet, joihin on opiskelijapaikkoja keväällä 2025

Erilliset luokanopettajan monialaiset opinnot 60 op
Erilliset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 75 op
Erilliset musiikin opettavan aineen opinnot 60 op
Erilliset erityisopettajaopinnot 60 op (Haku opiskelijoille siirtyy sivuainehakuun.)
(Linkit lisätään, kun hakukohteet löytyvät opintopolusta.)

2. Oulun yliopiston muiden tiedekuntien sivuainetarjonta

Muiden tiedekuntien sivuainetarjonnan ja hakuohjeet löydät Pepistä. Huomaathan, että voit opiskella myös yksittäisiä opintojaksoja muiden tiedekuntien tarjonnasta. Ko. tiedekunta päättää, myöntääkö se johonkin opintojaksoon opiskeluoikeutta (esim. onko opintojaksolla tilaa). Lisätietoja voit kysyä ko. tiedekunnan opintopalveluista.

Logopedian, erityispedagogiikan ja psykologian yhteistyöasiakirja (PDF, päivitetty sivulle 3.5.2024)

Muiden tiedekuntien sivuaineinfoja KPTK:n opiskelijoille:

Sivuaineet humanistisessa tiedekunnassa (PDF, Päivitetty 5.2.2024)
(Päästäksesi humanistisen tiedekunnan sivuaineopinnot-sivulle, valitse tämän sivun Sinulle-sisällöstä joku humanistisen tiedekunnan koulutus. Ko. sivulta löytyvät humanistisen tiedekunnan sivuainekoetiedot kootusti.)
Sivuaineet Luonnontieteellisessä tiedekunnassa sekä kemian sivuaine, (PDF, Päivitetty 5.2.2024)
Sivuaineet Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa (PDF, Päivitetty 16.2.2024)
Tuotantotalous 25 op ja Tuotekehityksen ja innovaatioiden -sivuaine (PDF, Päivitetty 5.2.2024)
Kestävä kehitys (PDF, Päivitetty 5.2.2024)
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan sivuainemahdollisuuksia (PDF, Päivitetty 5.2.2024)

3. Oulun yliopiston avoin yliopisto-opetus

Oulun avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti maksutonta läsnäolevalle Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijalle. Ilmoittaudu opetukseen avoimen yliopiston ohjeiden mukaisesti. Huomaathan, että jotkut KPTK:n tarjoamat avoimen yliopisto-opetuksen opintokokonaisuudet ovat mukana kevään sivuainehaussa ja niihin on kiintiöity tietyn verran ilmaisia opiskelijapaikkoja. Haethan terveystiedon ja erityispedagogiikan opintoja kevään tiedekunnan sivuainehaussa tai syksyn lisähaussa, jos paikkoja on jäänyt yli. Tiedekunnasta ohjeistetaan sivuainehakuun kuuluvien sivuaineiden ilmoittautumiskäytänteistä. Avoimessa yliopistossa voi olla tarjolla opintoja, joita voi opiskella myös tiedekunnassa ja joihin ei myönnetä ilmaispaikkoja tiedekunnan opiskelijoille. Mikäli avoimen yliopiston opetuksen toteutus on PPKYO:ssa, varmista tiedekunnan maksukäytänteet koulutussuunnittelijalta ja toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutustu avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaan ja tarkista aina opintokokonaisuuden ja/tai opintojakson tarkempi kuvaus verkkosivuilta.

4. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto

Oulun yliopiston läsnäoleva perustutkinto-opiskelija voi opiskella Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa (PPKYO) tutkintoon sisällytettäviä opintoja. Tutustu Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston tarjontaan. PPKYO:n järjestämät opinnot ovat toistaiseksi maksuttomia Oulun yliopiston läsnäoleville perustutkinto-opiskelijoille, jos siitä on maininta PPKYO:n järjestämän opintokokonaisuuden tai opintojakson kohdalla ja mikäli opintojaksot on hyväksytty opiskelijan HOPSiin. Ole yhteydessä HOPSin päivittämisen osalta tutkinto-ohjelman koulutussuunnittelijaan. Mikäli HOPS hyväksytään ja näin ollen annetaan maksusitoumus opintoihin, ko. kokonaisuus lasketaan jatkossa opiskelijan sivuaineeksi. KPTK ei anna maksusitoumusta ylimääräisiin sivuaineisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin, jotka eivät mahdu opiskelijan tutkinnon minimilaajuuteen. PPKYO:n opinnot tulee tehdä valmiiksi ennen valmistumista.

Mikäli et löydä tutkinto-oikeuteen liittyvää oikeaa hops-pohjaa, lähetä viesti osoitteeseen study.education(at)oulu.fi ja pyydä tutkintorakenteen/HOPS-pohjan lisäämistä.

5. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opinnot

Valintaperusteet kuvataiteen opintoihin.

Hakuaika 25.2. – 11.3.2025 klo 15:00
Lisätietoa voi kysyä osoitteesta hakijapalvelut@ulapland.fi.

6. Ristiinopiskelu

Katso lisätietoa ristiinopiskelun verkkosivuilta.

7. Opiskelu valmistumisen jälkeen Oulun yliopistossa

Huomaathan, että voit täydentää osaamistasi Oulun yliopistossa myös valmistumisen jälkeen.

a) Voit hakea tutkintoa täydentävää opiskeluoikeutta valmistumisen yhteydessä ja sillä voit maksutta
- suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin olet saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana,
- opiskella Oulun yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai
- opiskella muita tarjolla olevia erillisiä opintoja Oulun yliopistossa.

b) Myöhemmin valmistumisen jälkeen voit hakea Oulun yliopistoon erillistä opiskeluoikeutta, joka voidaan myöntää perustellusta syystä yksittäisiin opintojaksoihin tai opintokokonaisuuteen. Opinnot maksavat 10 € / opintopiste ja opiskeluoikeus myönnetään, jos opintokokonaisuudella tai -jaksolla on tilaa.

c) Voit täydentää osaamistasi myöhemmin myös avoimen yliopiston opinnoilla maksavana asiakkaana tai löytää kiinnostavia opintoja Oulun yliopiston täydennyskoulutuksesta.

Humanistinen tiedekunta

Tästä alkavat humanistisen tiedekunnan sivuaineohjeet. Alkuosassa on koko tiedekuntaa koskevaa tietoa. Kun olet valinnut Sinulle-valikosta oman pääaineesi, löydät sitä koskevat ohjeet sivun lopusta.

Sivuaineopinnot humanistisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa

HIKUVIE- ja KIEKI -tutkinto-ohjelmissa suoritettaviin humanististen tieteiden kandidaatintutkintoihin tulee pääaineen opintojen (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op) lisäksi sisällyttää vähintään yhdet perusopintojen (25 op) laajuiset sivuaineopinnot. Muuten sivuaineiden laajuus ja määrä määräytyvät tutkinnon pääaineen ja opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti.

Logopedian tutkinto-ohjelmassa kandidaatin ja maisterin tutkinnot täyttyvät pääaineen opinnoista, pakollisista sivuaineista ja muista tutkinto-ohjelman pakollisista opinnoista, joten sivuaineita ei voi vapaasti valita.

Tutustu tutkintorakenteisiin tarkemmin: Opinto-oppaat

Sivuaineiden valinta

Opintojesi alussa laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, jonka osana suunnittelet myös sivuainevalintoja. Sivuainevalintoihin saat tarvittaessa tukea omaopettajalta, oman tutkinto-ohjelman koulutussuunnittelijalta ja yliopiston opiskelu- ja uraohjauksesta.

Aineenopettajan koulutus

Jos pääaineesi on suomen kieli, kirjallisuus, historia, tieteiden ja aatteiden historia, englannin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli tai saamen kieli, voit hakeutua aineenopettajan koulutukseen. Aineenopettajan kelpoisuus muodostuu riittävistä opetettavan aineen opinnoista, opettajan pedagogisista opinnoista (60 op) sekä maisterin tutkinnosta. Lue lisää aineenopettajankoulutuksesta opinto-oppaalta > Infoa opiskelusta humanistisessa tiedekunnassa. Katso myös tarkemmat tiedot aineenopettajakoulutuksesta sivuaineopintojen oppaalta (Kasvatustieteiden tiedekunnan tarjoamat sivuaineopinnot).

Humanistisen tiedekunnan tarjoamat sivuaineet

Useimpia humanistisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmien pääaineita voit opiskella myös sivuaineena. Lisäksi humanistinen tiedekunta tarjoaa opintokokonaisuuksia, joita voit opiskella ainoastaan sivuaineena. Tutustu oppiaineisiin opinto-oppaalla.

Sivuainekokeet humanistisessa tiedekunnassa

Huom! Pääainekokeen yhteydessä järjestettävien sivuainekokeiden sijainnit tarkentuvat myöhemmin keväällä.

Englannin kieli

Englannin kielen sivuainekoe järjestetään pääaineen valintakokeen yhteydessä keskiviikkona 29.5.2024 klo 9-12 Linnanmaan kampuksella salissa L4.

Ilmoittautuminen kokeeseen tapahtuu HE00AF93-3003 Sivuainekoe, Englannin kieli -toteutukselle Tuudon tai Pepin opiskelijan työpöydän kautta (hae Pepissä opintojakson koodilla HE00AF93) 11.3.-13.5.2024 välisenä aikana. Jos ilmoittautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä viesti study.humanities@oulu.fi -osoitteeseen (ilmoita nimi, opiskelijanumero, pääaine ja sähköpostiosoite).

Kokeen kuvaus:

The entrance examination consists of two parts:

the first part includes at least one writing task (approx. 300-500 words)
the second part includes short tasks that assess the applicant’s analytical skills. These can include tasks that are related to linguistic structures, concepts and applications of those.

The entrance examination is in English. The maximum number of points in the written examination is 40. The entrance examination is based on materials delivered in the beginning of the exam. The materials may include short scientific texts, fiction, newspaper or magazine articles, or visual materials. The materials may pertain to language studies, language learning, and the cultures and literature of the Anglophone world. The applicant needs their own writing equipment in the exam (pencil, eraser) and a valid ID.

The aim of the entrance examination is to test the applicant’s ability to grasp the content presented in the materials and accordingly apply it in the writing tasks.

The assessment of the written tasks will focus on the following issues:

content – the relevance and accuracy of the answers and presentation of analytic skills
language – the grasp of vocabulary and grammatical precision, the ability to write clearly, fluently and flawlessly
structure and organization – the logical presentation and overall coherence of the argumentation.

Historia ja tieteiden ja aatteiden historia

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat opiskella vapaasti historiaa sekä tieteiden ja aatteiden historiaa sivuaineena. Muiden tutkinto-ohjelmien ja tiedekuntien opiskelijoiden tulee hakea sivuaineoikeutta osallistumalla lähtötasokokeeseen.

Historian ja tieteiden ja aatteiden historian yhteinen sivuainekoe järjestetään ti 7.5.2024 klo 10.00 - 12.00. Ilmoittautuminen Pepissä: HH00AM58-3003 Sivuainekoe, historia ja tieteiden ja aatteiden historia. Salitieto löytyy toteutukselta ja kannattaa muutosten varalta tarkastaa ennen koetta.

Kokeeseen luetaan teos Suomen rakennehistoria. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400-2000). Toim. Pertti Haapala. Vastapaino 2018. (Luettavissa e-kirjana yliopiston kirjaston kautta)

Yhteyshenkilö: Yliopistonlehtori Matti Salo, matti.salo(at)oulu.fi

Informaatiotutkimus

Ilmoittautuminen: Liitteenä olevalla lomakkeella. Palauta lomake 24.4.2024 klo 16.00 mennessä sähköpostin liitteenä Heidi Enwaldille. Lisää ohjeita lomakkeessa.

Lähtötasokoe järjestetään 8.5.2024 klo 10.00-12.00 salissa SÄ102.

Varaa tenttiin mukaasi lyijykynä ja pyyhekumi.

Tentin materiaalina on alle listattu aineisto:

Hirvonen, N & Enwald, H (2021) Tekoälyn lukutaito – valmiuksia, joita jo tarvitsemme. Signum, 53(4). https://journal.fi/signum/article/view/113614
Huttunen, A, Kähkönen, LM, Enwald, H & Kortelainen, T (2019) Embodied cognition and information experiences of transgender people. In Proceedings of the Tenth International Conference on Conceptions of Library and Information Science, Ljubljana, Slovenia, June 16-19, 2019. Information Research, 24(4), paper colis1940. http://InformationR.net/ir/24-4/colis/colis1940.html
Late, E, Kumpulainen, S, Talja, S, Christian, L & Tenopir, C (2018) Suomalaisten tutkijoiden sosiaalisen median käyttö: sosiaalisen median merkitys työssä, tiedonhankinnassa ja tieteellisen tiedon jakamisessa. Informaatiotutkimus, 37(4). https://journal.fi/inf/article/view/77416
Lehtonen, T & Piukkula, J (2020) Automaattinen asiasanoitus Radio- ja televisio-ohjelmatietokanta Ritvassa. Informaatiotutkimus, 39(1). https://journal.fi/inf/article/view/88107
Letonsaari, T & Kumpulainen, S (2021) Informaatiotutkimus-lehden tutkimusaiheet ja niiden vaikuttavuus vuosina 1981-2020. Informaatiotutkimus, 40(4), 5–26. https://doi.org/10.23978/inf.111812
Saikkonen, L (2022) Työpajanuoret tiedonhakijoina – digitaalisen osaamisen kasautuvuus. Informaatiotutkimus, 41(1), 8-30. https://journal.fi/inf/article/view/111962
Tana, J, Eirola, E & Eriksson-Backa, K (2019) The aspect of time in online health information behaviour. Informaatiotutkimus, 38(2). https://journal.fi/inf/article/view/83315

Lisätietoja: Yliopistonlehtori Heidi Enwald. heidi.enwald (at) oulu.fi.

Saamen kieli

Mikäli haluat opiskella pohjoissaamea äidinkielisten linjalla, tulee sinun osallistua lähtötasokokeeseen.

Sinun ei tarvitse osallistua lähtötasokokeeseen jos

a) olet kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa pohjoissaamen äidinkielenä ja saanut siitä arvosanaksi vähintään cum laude approbaturin tai

b) olet kirjoittanut pohjoissaamen vieraana kielenä ja saanut siitä arvosanaksi vähintään eximia cum laude approbaturin

Pohjoissaamen lähtötasokoe on maanantaina 3.6.2024 salissa Lo128. Kokeen kirjallinen osio on klo 9:00-12:00, jonka jälkeen on suullinen osio.

Ilmoittaudu lähtötasokokeeseen viimeistään maanantaina 27.5. klo 12 mennessä kaarina.vuolab-lohi(at)oulu.fi.

Syksyn 2024 osalta pohjoissaamen lähtötasokoe on torstaina 29.8.2024 salissa HUM304. Kokeen kirjallinen osio on klo 12-15, jonka jälkeen on suullinen osio. Ilmoittaudu lähtötasokokeeseen viimeistään maanantaina 26.8.2024 kaarina.vuolab-lohi(at)oulu.fi

Saat sähköpostissa tarkemmat ohjeet.

Koe koostuu seuraavista osista:

- kielioppiosio

- käännös

- kirjoitelma/essee

- suullinen osio

Kielioppiosion kysymykset pohjautuvat pohjoissaamen peruskielioppiin, esim. Pope & Sara (2013): Eatnigiella – Giellaoahpu váldogirji, Sámás 1–3, Cealkke Dearvvuođaid tai muuhun vastaavaan oppimateriaaliin.

Lisätietoja kokeesta:

Kaarina.vuolab-Lohi(at)oulu.fi

Ranskan kieli

Ranskan kielessä järjestetään sivuainekoe keväällä ja syksyllä. Ranskan kielen sivuainekoe sisältää kirjallisen ja suullisen osan:

1) kirjallinen osa (tästä tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille)

2) suullinen osa (lyhyt haastattelu 10-15 min)

Kevään 2024 sivuainekoe järjestetään torstaina 25.4.2024 klo 10 alkaen (tarvittaessa voidaan sopia myös muita aikoja). Kokeeseen ilmoittaudutaan sähköpostitse 24.4.2024 klo 16 mennessä osoitteeseen heli.heinonen-aho@oulu.fi. Vastuuhenkilönä toimii Heli Heinonen-Aho.

Syksyn 2024 sivuainekoe järjestetään 29.8.2024 klo 9 alkaen, tarvittaessa voidaan sopia myös muita aikoja. Kokeeseen ilmoittaudutaan sähköpostitse 26.8. klo 16 mennessä osoitteeseen heli.heinonen-aho@oulu.fi. Vastuuhenkilönä toimii Heli Heinonen-Aho.

Molemmat kokeet järjestetään yliopistolla Linnanmaalla (mahdollista suorittaa myös etänä sopimuksen mukaan).

Ruotsin kieli

Ruotsin kielen sivuainekokeessa on kaksi osaa, joista molemmista voi saada 20 pistettä. Enimmäispistemäärä on 40. Ollakseen mukana valinnassa hakijan tulee saada kummastakin osiosta vähintään 8 pistettä ja koko kokeesta vähintään 20 pistettä.

Kirjallisessa kokeessa on kaksi osaa:

1. Ruotsin kielen rakenne ja sanasto. Ruotsin kielen rakenteiden ja termistön hallinnassa edellytetään lukion B-ruotsin oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

2. Ruotsin kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. Osio pohjautuu kirjalliseen materiaaliin, joka jaetaan koetilaisuudessa.

Koevastaukset kirjoitetaan paperille. Tarvitset mukaan omat kirjoitusvälineet (lyijykynän ja pyyhekumin) sekä henkilöllisyystodistuksen. Kokeeseen ei ole ennakkoon luettavaa materiaalia, vaan kirjallinen materiaali jaetaan koetilaisuudessa.

Ruotsin kielen sivuainekoe järjestetään pääaineen valintakokeen yhteydessä maanantaina 27.5.2024 klo 14-17 Linnanmaan kampuksella salissa L5.

Ilmoittautuminen kokeeseen tapahtuu HR00AG02-3003 Sivuainekoe, ruotsin kieli -toteutukselle Tuudon tai Pepin opiskelijan työpöydän kautta (hae Pepissä opintojakson koodilla HR00AG02) 13.5.2024 mennessä.

Saksan kieli ja kulttuuri

Saksan kielen ja kulttuurin sivuainekoe järjestetään pääaineen valintakokeen yhteydessä maanantaina 3.6.2024 klo 9-12 Linnanmaan kampuksella salissa L7. Ilmoittautuminen kokeeseen tapahtuu HG00AF89-3003 Sivuainekoe, saksan kieli ja kulttuuri -toteutukselle Tuudon tai Pepin opiskelijan työpöydän kautta (hae Pepissä opintojakson koodilla HG00AF89) 24.5.2024 mennessä.

Valintakokeessa on kaksi osaa:
1. Tekstin ymmärtäminen ja tuottaminen (20 p)

Koetilaisuudessa hakijoille jaetaan lyhyehkö saksankielinen teksti. Hakijan tulee vastata tekstiin liittyviin suomenkielisiin monivalintatehtäviin ja ottaa tekstiin kantaa saksan kielellä.

Kantaaottavan tekstin arviointikriteereitä ovat:

Kieliasu, kielellinen ilmaisu ja lauserakenteet
Aiheen käsittely, argumentointi ja viestinnällisyys

Monivalintatehtävissä arvioidaan tekstin ymmärtämistä.

2. Kirjallinen kääntäminen suomesta saksaan (20 p)

Käännöslauseissa arvioidaan sanaston ja kieliopin hallintaa.

Katsothan myös vaihtoehtoiset tavat saada saksan kielen ja kulttuurin sivuaineoikeus (Tietoa opinnoista -välilehti)

Suomen kieli

Suomen kielen sivuainekoe järjestetään torstaina 23.5.2024 klo 13–17, Linnanmaan kampuksella, salitieto päivitetään myöhemmin.

Kokeeseen ilmoittaudutaan koodilla 694970Y Sivuainekoe, Suomen kieli -toteutukselle Pepin opiskelijan työpöydän tai Tuudon kautta 10.5. mennessä.

Sivuainekokeessa on samat ennakkovaatimukset kuin varsinaisessakin kokeessa (ks. Opintopolku).

Sivuaineoikeus koskee suomen kielen perus- ja aineopintoja.

Sivuaineopiskelu Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa

Tutustu muiden tiedekuntien tarjontaan ja mahdolliseen hakumenettelyyn Pepin opinto-oppaalla.

Sivuaineopinnot muissa Suomen yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa

Ristiinopiskelu

Oulun yliopisto on mukana useissa ristiinopiskeluverkostoissa. Ristiinopiskelu tarkoittaa sitä, että voit suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa. Opiskeluoikeus perustuu korkeakoulujen välisiin sopimuksiin.

Avoin yliopisto

Läsnäolevilla Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollista osallistua maksutta joko oman tiedekuntansa tai toisen Oulun yliopiston tiedekunnan järjestämiin avoimina yliopisto-opintoina tarjottaviin opintoihin kunkin opintojakson kiintiöiden puitteissa. Jos tutkinto-opiskelijoiden ja avoimen toteutus järjestetään samaan aikaan (esimerkiksi saman periodin aikana), silloin tutkinto-opiskelijan täytyy valita tutkinto-opiskelijoille suunnattu opintojakso.
Lisäksi läsnäolevilla Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollista osallistua maksutta Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta tarjottavaan avoimen yliopiston opetuksen, jos kyseiset opinnot on hyväksytty opiskelijan HOPSiin

Ulkomailla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon sivuaineena

Ulkomailla suoritettuja opintoja on mahdollista sisällyttää tutkintoon sivuaineena. Opintojen hyväksilukemisesta on neuvoteltava ennen vaihtoon lähtöä oman oppiaineen opintoneuvojan tai omaopettajan kanssa.

Lue lisää vaihto-opiskelusta.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan opiskelijana sinulla on tutkintorakenteesi puitteissa mahdollisuus opiskella sivuaineita ja vapaavalintaisia opintojaksoja oman tai Oulun yliopiston muiden tiedekuntien tarjonnasta, Oulun yliopiston avoimen tarjonnasta sekä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston tarjonnasta. Maksulliset, opintosuunnitelmaa perustellusti tukevat opinnot tulee hyväksyttää etukäteen HOPSissa. Voit myös suorittaa omakustanteisesti muihin yliopistoihin sivuainekokonaisuuksia ja sisällyttää osaksi tutkintoasi.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Oulun yliopiston opiskelijan ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaan. Tietojenkäsittelytieteiden, tietotekniikan sekä elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmat. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset ja opintojakson esitiedot.

Maantiede

Lisätietoa luonnontieteellisen tiedekunnan sivuaineista löydät Pepin sivuaineopppasta.

Tietojenkäsittelytiede

Voimassa olevat sivuainevaatimukset löydät Peppi-oppaalta. Mikäli sinulla on kysyttävää Tietojenkäsittelytieteiden sivuainekurssien vastaavuuksista lähetä kysymyksesi study.itee@oulu.fi

Terveystieteet

Terveystieteiden tutkinnoissa sivuaineiksi soveltuvat yliopistotasoiset, vähintään 25 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet HOPSin mukaisesti. Näitä voivat tutkinto-ohjelmasta riippuen olla esimerkiksi kasvatustieteet, gerontologia, terveyden edistäminen, kuntoutus, psykologia, työ- ja organisaatiopsykologia, erilaiset johtamisopinnot, hallintotiede ja muut yhteiskuntatieteet, terveystaloustiede, taloustiede ja yrittäjyys. Tarkista tutkintoosi kuuluvien sivuaineopintojen laajuus ja muut vaatimukset opinto-oppaastasi.

Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikön järjestämiä sivuaineopintoja (tarkista tarjonta ja kohderyhmät Peppi-opinto-oppaalta):

FutureDigiHealth - Digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut 25 op
Hyvinvointijohtamisen perusopinnot 25 op (yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa)
Monialaisen ja asiakaslähtöisen kuntoutuksen palvelukokonaisuus 25 op

Tietotekniikka

Tietotekniikasta voi suorittaa 25 opintopisteen (approbatur) tai 60 opintopisteen (cum laude approbatur) laajuiset sivuaineopinnot.

Oulun yliopiston opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset.

Pakollisia opintoja tietotekniikan sivuaineen suorittajille on 15 op. Loput opinnot ovat valinnaisia.

SIVUAINEOPINNOT	TIETOTEKNIIKASTA
Pakolliset opinnot		Laajuus/op	Periodi
521141P	Ohjelmoinnin alkeet / Elementary Programming	5	1
521160P	Johdatus Tekoälyyn / Artificial Intelligence	5	4
521287A	Johdatus tietokonejärjestelmiin / Introduction to Computer Systems	5	1 ja 2
Valinnaiset opinnot
521145A	Human Computr Interaction	5	2
521150A	Internetin perusteet / Introduction to Internet	5	4
521041A	Applied Computing Project I / Soveltavan tietotekniikan projekti I	8	3-4
521157A	Johdatus sosiaalisten verkostojen analyysiin / Introduction to Social Network Analysis	5	4
521159P	Digitaalisen valmistuksen perusteet / Principles of Digital Fabrication	5	4
521337A	Digitaaliset suodattimet / Digital Filters	5	3
521467A	Digitaalinen kuvankäsittely/ Digital Image Processing	5	4
521484A	Tilastollinen signaalinkäsittely / Statistical Signal Processing (ei järjestetä enää)	5
521495A	Tekoäly / Artificial Intelligence	5	3
521453A	Käyttöjärjestelmät / Operating Systems	5	4
521457A	Ohjelmistotekniikka / Software Engineering	5	3
521275A	Sulautettujen ohjelmistojen projekti / Embedded Software Project	8	3-4
031023P	Tietotekniikan matematiikka / Mathematical Structures for Computer Science	5	1
521040A	3D-virtuaaliympäristöt ja sovellukset -7 3D Virtual Environments and Applications	5	4
521293A	Johdatus XR-järjestelmiin / Introduction to XR Systems	5	3

Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan sivuaineopinnot

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alalta voi suorittaa 25 opintopisteen tai 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot. Oulun yliopiston opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset.

Pakolliset

521077P Johdatus elektroniikkaan, 5 op

521109A Sähkömittaustekniikan perusteet, 5 op

521301A Digitaalitekniikka 1, 8 op

521330A Tietoliikennetekniikka, 5 op

Valinnaiset

521329A Langattoman tietoliikenteen harjoitustyö, 5 op

521302A Piiriteoria 1, 5 op

521104P Materiaalifysiikan perusteet, 5 op

521071A Puolijohdekomponenttien perusteet, 5 op

521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet, 5 op

521070A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin, 5 op

521307A Analogiatekniikan työt, 5 op

521384A Radiotekniikan perusteet, 5 op

521432A Elektroniikkasuunnittelu I, 5 op

521092A Elektroninen mittaustekniikka, 5 op

Poikkeavat sivuainekokonaisuudet tulee hyväksyttää elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutussuunnittelijalla.

Sovelletun ja laskennallisen matematiikan sivuaineopinnot

Sovelletussa ja laskennallisessa matematiikassa voi suorittaa 25 opintopisteen tai 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot.

25 ja 60 opintopisteen pakolliset sivuaineopinnot:

031010P Matematiikan peruskurssi I, 5 op

031075P Matematiikan peruskurssi II, 5 op

031078P Matriisialgebra, 5 op

031076P Differentiaaliyhtälöt, 5 op

031021P Tilastomatematiikka, 5 op.

Edellisten lisäksi 60 opintopisteen sivuaineopinnoissa:

Pakollinen:

031022P Numeeriset menetelmät, 5 op

60 opintopisteen sivuaineopintojen valinnaiset (30 op):

031077P Kompleksianalyysi, 5 op

031023P Tietotekniikan matematiikka, 5 op

031025A Optimoinnin perusteet, 5 op

031080A Signaalianalyysi, 5 op

031079S Matemaattinen signaalinkäsittely, 5 op

031051S Numeerinen matriisilaskenta, 5 op

031084S Graafiteoria, 5 op

031085S Differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi, 5 op.

60 opintopisteen sivuaineopintoihin voi sisällyttää myös erikseen sovittavia, valinnaisten kurssien listan ulkopuolisia kursseja. Poikkeavat sivuainekokonaisuudet tulee hyväksyttää elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutussuunnittelijalla.

Lääketiede

Valinnaiset opinnot

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon (opintonsa vuonna 2017 tai sen jälkeen aloittaneilla) sisältyy 9 opintopistettä valinnaisia opintoja. Opetussuunnitelmassa valinnaiset opinnot on ajoitettu toiselle ja viidennelle lukuvuodelle. Valinnaisia opintoja voi kuitenkin alkaa suorittaa ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien. Valinnaisia opintoja tulee suorittaa vähintään 6 op viimeistään toisen lukuvuoden aikana ja vähintään 3 op viimeistään valmistumiseen mennessä.

Valinnaisiin opintoihin ei hyväksytä opintoja, joilla on korvattu lääketieteen tutkintoon sisältyviä opintojaksoja tai opintojaksojen osia.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin voit hakea hyväksiluettavaksi seuraavia opintoja:

1) Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmassa suoritetut valinnaiset opintojaksot hyväksiluetaan automaattisesti. Huom! Valinnaisten opintojen tarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Tiedot valinnaisten opintojen tarjonnasta löydät Moodlesta (opiskelijan työkalupakki).

2) Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa ja muissa yliopistoissa suoritetut opinnot, jotka sisällöltään selkeästi tukevat lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja/tai liittyvät lääketieteen alaan:

Yliopistotasoiset opinnot, kuten esim. kasvatustieteen/pedagogiikan, psykologian, taloustieteen, johtamiskoulutuksen ja biokemian opinnot.
- Jos haluat suorittaa edellä mainittuja opintoja tutkintoon kuuluvina valinnaisina opintoina, ota yhteys oman vuosikurssisi koulutussuunnittelijaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittämiseksi.
Ulkomailla alakohtaisen vaihto-opiskelun aikana suoritetut opinnot, kun niitä ei ole hyväksytty osaksi tutkintoon kuuluvan opintojakson suoritusta
- Jos haluat suorittaa edellä mainittuja opintoja tutkintoon kuuluvina valinnaisina opintoina, ota yhteys kansainvälisten asioiden koulutussuunnitteijaan.
Päätöksen opintojen hyväksymisestä valinnaisiksi opinnoiksi tekee tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö.

3) Muualla kuin yliopistossa suoritetut opinnot, jotka sisällöltään selkeästi tukevat lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja/tai liittyvät lääketieteen alaan:

Kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaaritapahtumiin osallistumiset
Opiskelijavaikuttamisen opinnollistaminen
Päätöksen opintojen hyväksymisestä valinnaisiksi opinnoiksi tekee tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö.

Osaamisen tunnustamista haetaan Peppi - järjestelmässä

Kulttuuriantropologia

Kultturiantropologia pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Kulttuuriantropologiaa pääaineena opiskeleva voi valita sivuaineensa hyvin vapaasti, omien mielenkiinnon kohteidensa ja työllistymistavoitteidensa mukaisesti. Luontevasti kulttuuriantropologiaan liittyviä sivuaineita ovat esimerkiksi saamelainen kulttuuri, arkeologia, museologia, historia, maantiede, psykologia, sosiologia ja naistutkimus. Työelämävalmiuksia parantaa esimerkiksi taloustieteiden, kielten, tietojenkäsittelyn, matkailu-alan ja terveystieteiden opiskelu.

Informaatiotutkimus

Informaatiotutkimus pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Informaatiotutkimuksen pääaineopiskelija voi valita vapaasti sivuaineensa humanistisesta ja muista tiedekunnista. Tutkintoon voi sisällyttää 2-4 sivuainetta (esim. 2-3 aineen perusopinnot ja yhden aineen aineopinnot).

Alan asiantuntijatehtävissä tukevat organisaation toimialaan liittyvät sivuaineopinnot, esimerkiksi talous- ja hallintotieteet, terveys- ja luonnontieteet. Tietojenkäsittelytieteiden opinnot tukevat asiantuntijatehtäviin sijoittumista. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja pedagogiset opinnot ovat suositeltavia.

Suomen kieli

Suomen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Aineenopettajakoulutukseen haluavat suorittavat pakollisina sivuaineina kirjallisuuden perus- ja aineopinnot (60 op) ja aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Lisäksi äidinkielenopettajan kelpoisuuteen kuuluu kieli- ja viestintäopintoihin sisältyvät puheviestinnän opinnot (10 op, opintojaksot Viestintätaidot ja vuorovaikutus sekä Viestintäosaaminen ja -ohjaaminen).

Usein yllättävät ja omaperäiset aineyhdistelmät voivat olla hedelmällisiä, ja muiden kuin opettajiksi suuntautuvien opiskelijoiden tutkinnot muodostuvatkin hyvin erilaisiksi sivuainevalintojen mukaan. Suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi yleinen kielitiede, suomi toisena ja vieraana kielenä, vieraat kielet, kirjallisuus, viestintä, työelämäopinnot sekä useat historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman aineet. Kannattaa selvittää etukäteen, mitkä oppiaineet ovat vapaasti valittavissa sivuaineeksi ja mitkä vaativat lähtötasokokeen läpäisemistä. Tärkeä sivuaine on myös yrittäjyysopinnot, jotka järjestää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja jotka ovat humanisteille vapaa sivuaine.

Sivuaineen sijoittuminen kandidaatin tutkintoon rakennekaavio

Suomen kieli sivuaineena

Suomen kieli kuuluu pakollisena sivuaineena niille kirjallisuuden pääaineopiskelijoille, jotka aikovat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi. Suomi on hyvä sivuaine myös esimerkiksi vieraiden kielten, historian ja informaatiotutkimuksen opiskelijoille sekä luokanopettajiksi opiskeleville. Kirjallisuuden opiskelijoille suomi on vapaasti valittava sivuaine. Kaikkien muiden on osallistuttava sivuaineen lähtötasokokeeseen, joka järjestetään joka kevät samaan aikaan pääainevalintakokeen kanssa.

Kirjallisuus

Kirjallisuus pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Oppiaineessa voi suuntautua kirjallisuuden ja äidinkielen opettajaksi, jolloin yhtenä sivuaineena on suomen kieli. Muutoin kirjallisuuden pääaineopiskelija voi valita sivuaineensa pitkälle omien kiinnostuksenkohteiden ja ammatillisten toiveiden mukaisesti. Vaihtelevat aineyhdistelmät antavat valmiuksia työelämän eri aloille: opetukseen tai tutkimukseen, kulttuurityöhön viestinnän, sisältöliiketoiminnan ja tiedottamisen aloille, erilaisiin kulttuuriprojekteihin tai kirjoittajaksi perinteisiin ja uusiin medioihin.

Saamelainen kulttuuri

Sisältö

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Saamelainen kulttuuri pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Voit valita sivuaineet vapaasti mielenkiinnon kohteittesi sekä työllistymistavoitteittesi perusteella. Sopivia sivuaineita saamelaisen kulttuurin pääaineopiskelijalle ovat esimerkiksi pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet, kulttuuriantropologia, sosiologia, Suomen ja Skandinavian historia, arkeologia, viestintä, museologia, informaatiotutkimus sekä kulttuurimaantiede. Oulun yliopistossa opetettavien oppiaineiden lisäksi sopivia sivuaineita voi valita esimerkiksi Lapin yliopistosta.

Tutkintoon kuuluu myös pakollisia, käytännön kielitaitoon tähtääviä saamen kielen opintoja:

Pakolliset sivuaineet

Pohjoissaamen kielen perusopinnot (25 op) ovat pakollinen sivuaine niille opiskelijoille

joiden äidinkielenä on pohjoissaame
tai jotka hallitsevat pohjoissaamen kielen äidinkielisen tavoin
tai jotka ovat suorittaneet lukion saame äidinkielenä -opintojakson
tai joille saamen kieli on toinen kieli

Jos opiskelijan äidinkielenä on inarin- tai koltansaame, saamen kielen perusopintojen (25 op) suorittamisesta sovitaan erikseen, koska kaikkia kursseja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Pohjoissaame vieraana kielenä -opintojen alkeis- ja jatkokurssit (yhteensä 10 opintopistettä) tai vastaavat inarin- tai koltansaamen opinnot ovat pakollisia niille opiskelijoille, jotka eivät suorita pohjois-, inarin- tai koltansaamen perusopintoja. Saamen kielen perusopintoja (25 op) opiskelevat suorittavat lisäksi kieli- ja viestintäopintoja (lisää tietoa opinto-oppaan kohdasta kieli- ja viestintäopinnot).

Saamelainen kulttuuri sivuaineena

Saamelainen kulttuuri on vapaasti valittava sivuaine eli kaikki Oulun yliopiston läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat voivat opiskella saamelaista kulttuuria sivuaineena. Opinnot antavat valmiuksia työtehtäviin, joissa tarvitaan taitoja toimia monikulttuurisissa ympäristöissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Opettajina kursseilla toimivat saamelaiset, suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat. Opetuskielenä on yleensä suomi, mutta tarpeen mukaan myös saame, englanti tai ruotsi.

Saamelainen kulttuuri on monitieteinen opetus- ja tutkimusala, jonka perustana on saamelaisten historia ja perinteinen kulttuuri. Saamelaiset elävät kotivaltioissaan vähemmistöasemassa ja saamelaisyhteisöt ovat voimakkaassa elinkeinollisessa, kulttuurisessa ja kielellisessä muutoksessa. Oppiaine antaa perustiedot saamelaisten perinteisestä kulttuurista, mutta saamelaiset nähdään myös moderneina, kansainvälisinä ja aktiivisina toimijoina. Saamelaista kulttuuria tarkastellaan myös maailman alkuperäiskansojen ja erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen näkökulmasta.

Saamelainen kulttuuri sopii täydentämään esimerkiksi kulttuuriantropologian, historiatieteiden ja pohjois- tai inarinsaamen pääaineita. Saamelaisen kulttuurin perusopinnot ovat pakolliset opettajiksi aikoville saamen kielen opiskelijoille. Muut Giellagas-instituutissa opetettavat sivuaineet ovat pohjoissaamen kieli vieraana kielenä, pohjoissaamen kieli, inarinsaamen kieli ja koltansaamen kieli.

Lisätietoja ja kurssiaikataulut opinto-oppaassa.

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sámiid kultuvra oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?

Iešguđege studeantta dutkkus šaddá iešguđetláganin oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Oaččut válljet oalgeávdnasiid friddja dan mielde, mas du geasuha ja makkár bargguide dus lea boahtteáiggis miella. Heivvolaš oalgeávdnasat sámiid kultuvrra ohppiide leat omd. davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella, kulturantropologiija, sosiologiija, Suoma ja Skandinávia historjá, arkeologiija, kommunikašuvdna, museologiija, informašuvdnadutkamuš ja kulturgeografiija. Oulu universitehta oahpuid lassin heivvolaš oalgeávdnasiid sáhttá válljet ovdamearkka dihte Lappi universitehtas.

Dutkosii gullojit maiddái bákkolaš sámegiela oahput:

Bákkolaš oalgeávdnasat

Davvisámegiela vuođđooahput (25 oč) leat bákkolaš oalgeávnnas ohppiide geaid

eatnigiella lea davvisámegiella
dahje geain lea hui buorre giellamáhttu
dahje geat leat čađahan logahaga davvisámegiella eatnigiellan -oahpuid
dahje geaidda sámegiella lea nubbi giella

Jus studeantta eatnigiellan lea anáraš- dahje nuortalašgiella, sámegiela vuođđooahpuid (25 oč) čađaheamis galgá soahpat sierra, daningo muhtun gurssat lágiduvvojit dušše juohke nuppi jagi. Davvisámegiella vieris giellan -oahpuid álgo- ja joatkkagurssat (oktiibuot 10 oč) leat bákkolaččat daidda ohppiide, geat eai čadat davvisáme-, anáraš- dahje nuortalašgiela vuođđooahpuid. Oahppit, geat lohket sámegiela vuođđooahpuid (25 oč) čađahit maiddái giella- ja gulahallanoahpuid (gč. oahppoofelaš: kieli- ja viestintäopinnot).

Sámiid kultuvra oalgeávnnasin

Sámiid kultuvra lea friddja oalgeávnnas buot Oulu universitehta ohppiide. Oahpahus addá buriid vuođđodieđuid bargguide máŋggakultuvrralaš birrasis sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Oahpaheaddjin gurssain leat sápmelaš, suopmelaš ja olgoriikkalaš áššedovdit. Oahpahusgiellan lea dábálaččat suomagiella, muhto dárbbu mielde maiddái sámegiella, eaŋgalasgiella dahje ruoŧagiella.

Sámiid kultuvra lea máŋggadieđalaš oahpahus- ja dutkansuorgi, mii vuođđuduvvá sámiid historjái ja árbevirolaš kultuvrii. Sámit ellet iežaset ruovtturiikkain vehádahkan ja sámeservodagaid ealáhusat, kultuvrrat ja gielat nuppástuvvet johtilit. Oahpuid ulbmilin lea addit studeanttaide vuođđođieđuid sámiid kultuvrra, sámeservodaga ja sámedutkamuša birra. Árbevirolaš kultuvrra lassin sámit oidnojit oahpuin maiddái ođđaáigásaš, riikkaidgaskasaš ja aktiivvalaš oassálastin. Sámiid kultuvra guorahallojuvvo viidát eamiálbmogiid ja erenomážit davvi eamiálbmogiid geahččanguovllus.

Sámiid kultuvra heive oalgeávnnasin omd. antropologiija, arkeologiija, bajásgeassindiehtagiid, historjádiehtagiid ja davvisáme- dahje anárašgiela ohppiide. Dat sámegiela studeanttat geat lohket ávnnasoahpaheaddjin, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč). Eará Giellagas-instituhta oalgeávdnasat leat davvisámegiella vieris giellan, davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.

Lassidieđut ja gurssaid áigedávvalat oahppoofelaččas.

Saamen kieli

Sisältö

Saamen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sämikielân (inarinsaameksi)

Säämas (koltansaameksi)

Saamen kieli sivuaineena:

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sämikielân (inarinsaameksi)

Säämas (koltansaameksi)

Saamen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Opiskelija valitsee sivuaineensa kiinnostuksensa sekä sen mukaan, millaisiin työtehtäviin hän pyrkii opintojensa jälkeen. Sivuaineopintojen avulla jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa omannäköisensä tutkinto. Ne saamen kielen opiskelijat, jotka eivät opiskele aineenopettajiksi, voivat valita sivuaineensa vapaasti.

Saamen kielen opiskelijalle sopivia sivuaineita ovat esimerkiksi saamelainen kulttuuri, suomen kieli, suomen kieli toisena ja vieraana kielenä, muut saamen kielet ja suomen sukulaiskielet, muut vieraat kielet, kirjallisuus, informaatiotutkimus sekä yhteiskuntatieteet. Yleinen kielitiede on hyödyllinen sivuaine varsinkin niille, jotka ovat kiinnostuneita tutkijan työstä.

Oulun yliopistossa sivuaineita voi valita melko vapaasti myös muista tiedekunnista. Giellagas-instituutin opiskelija voi siis hyvin suorittaa sivuaineopintoja vaikkapa kasvatustieteellisestä tai luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Tutustu sivuaineisiin kunkin tiedekunnan opinto-oppaista.

Saamen kielen aineenopettajakoulutus

Saamen kielen aineenopettajiksi haluavat suorittavat saamen kielen opintojen lisäksi sivuaineina saamelaisen kirjallisuuden perusopinnot (25 op), saamelaisen kulttuurin perusopinnot (25 op), viestintäopinnot (5 op) sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat maisterintutkintoon. Aineenopettajaopintojen teoreettinen osuus suoritetaan Oulussa, mutta opetusharjoittelun ensimmäinen osa suoritetaan Oulussa ja toinen osa pohjoisessa. Saamen kielen aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilönä on yliopistonlehtori Marjatta Jomppanen (HUM344, puh. 029 448 3486), jolta voi kysyä lisätietoja.

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sámegiella oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?

Oaččut válljet oalgeávdnasiid friddja dan mielde, mas du geasuha ja makkár bargguide dus lea boahtteáiggis miella. Iešguđege studeantta dutkkus šaddá iešguđetláganin oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Sámegiela studeanttat, geat eai loga oahpaheaddjin, sáhttet válljet oalgeávdnasiid friddja.

Heivvolaš oalgeávdnasat sámegiela studeanttaide leat ee. sámiid kultuvra, suomagiella, suomagiella nubbin dahje vieris giellan, eará sámegielat ja suomagiela fuolkegielat, vieris gielat, girjjálašvuohta, informašuvdnadutkamuš ja servodatfágat. Almmolaš gielladieđa lea maid anolaš oalgeávnnas, erenomážit daidda geat leat beroštuvvan dutki bargguin.

Oulu universitehta studeanta sáhttá válljet oalgeávdnasiid oalle friddja maiddái eará dieđagottiin. Giellagas-instituhta studeanta sáhttáge bures čađahit oalgeávnnasoahpuid vaikkoba bajásgeassindiehtagiid dahje luonddudiehtagiid dieđagottis. Oahpásmuva oalgeávdnasiidda iešguđege dieđagotti oahppoofelaččas.

Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejupmi

Dat studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela ávnnasoahpaheaddjin, čađahit sámegiela lassin oalgeávnnasin sámi girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč), sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč), hállankommunikašuvnna oahpuid (5 oč) ja ávnnasoahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč). Oahpaheaddji pedagogalaš oahput gullet magisttardutkosii. Ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi teorehtalaš oahput čađahuvvojit Oulus ja oassi oahpahushárjehallamis davvin. Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi vástuolmmožin doaibmá universitehtalektor Marjatta Jomppanen (HUM344, tel. 029 448 3486), geas sáhttá jearrat lassedieđuid.

Sämikielân (inarinsaameksi)

Sämikielâ válduamnâsin: nabai mii uálgiamnâsin?

Uáppee väljee uálgiamnâsijdis sehe jieijâs perustume já ton mield, magaráid pargoid sun viggá uápuidis maŋa. Jieškote-uv uáppee tođhos šadda jieškote-uvlágánin ton mield, magarijd uálgiamnâsijd lii valjim. Sämikielâ lohheeh, kiäh iä luuvâ máttáátteijen, pyehtih valjiđ uálgiamnâsijd rijjâ.

Sämikielâ uáppei heivejeh uálgiamnâsin om. sämikulttuur, suomâkielâ, suomâkielâ nubben já vieres kiellân, eres sämikielah já hyelkkikielah, eres vieres kielah, kirjálâšvuotâ, informaatiotutkâmuš já ohtsâškoddetiettuuh. Almolâš kielâtieđâ lii ávhálâš uálgiaamnâs eromâšávt toid, kiäh láá perustum totkee pargoost.

Oulu ollâopâttuvâst puáhtá valjiđ uálgiamnâsijd viehâ rijjâ eres tieđâkuudijn še. Adai Giellagas-instituut uáppee puáhtá pyereest čođâldittiđ uálgiamnâsuápuid veikkâba šoddâdemtieđâlii tâi luándutieđâlii tieđâkoddeest. Uáppáásm uálgiamnâsáid jieškote-uv tieđâkode uáppu-uáppásijn.

Sämikielâ amnâsmáttáátteijeeškovliittâs

Sij kiäh halijdeh sämikielâ amnâsmáttáátteijen kalgeh čođâldittiđ sämikielâ uápui lasseen uálgiamnâsin säämi kirjálâšvuođâ vuáđu-uápuid (25 uč), säämi kulttuur vuáđu-uápuid (25 uč), viestâdemuápuid (5 op) já amnâsmáttáátteijee pedagoglijd uápuid (60 uč). Máttáátteijee pedagogliih uápuh kuleh maistertotkosân. Amnâsmáttáátteijeeuápui teoreetlâš uási čođâldittoo Oulust, já uási máttááttemhárjuttâlmist čođâldittoo Säämist. Sämikielâ amnâsmáttáátteijeeškovliittâs ovdâsvástádâsolmožin lii ollâopâttâhlehtor Marjatta Jomppanen (HUM344, puh. 029 448 3486), kiäst puáhtá koijâdiđ lasetiäđuid.

Säämas (koltansaameksi)

Sääʹmǩiõll vueiʹvvaunnsen: mâiʹd vääldam čårraunnsen?

Mättʼtõõtti vaʹlljad čårraunnsees tõn mieʹldd, mâʹst peerast da måkam tuõjju äigg mättjummuž mâŋŋa. Čårraaunâsmättjummši veäkka juõʹǩǩ mättʼtõõttjest lij vuäittmõš raajjâd jiijjâsnallšem tuʹtǩǩõõzz. Tõk sääʹmǩiõl mättʼtõõđi, ǩeäk jie looǥǥ aaunâsuʹčteeʹlen, vuäǯǯa vaʹlljeed čårraunnsees jiijj väʹldsteez.

Sääʹmǩiõl mättʼtõõttja šiõttlõs čårraunnâz lie ouddmiârkkân sääʹmkulttuur, lääʹddǩiõll, lääʹddǩiõll nuuʹbb da veeʹres ǩiõllân, jeeʹres sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl ruåttǩiõl, jeeʹres veeʹres ǩiõl, ǩeerjlažvuõtt, informaatiotuʹtǩǩummuš da õhttsažkåʹddtiõtti. Takai ǩiõlltiõđ lij šiõǥǥ čårraaunâs jeäʹrben tõiʹd, ǩeäk haaʹlee tuʹtǩǩeeʹjen.

Oulu universiteeʹttest čårraunnsid vuäǯǯ vaʹlljeed miâlggâd friijâld jeeʹres tiõđkooʹddin še. Giellagas-instituutt mättʼtõõtti vuäitt âʹtte väʹldded čårraunnsid ouddmiârkkân pedagoogtiõđla leʹbe luâđtiõđla tiõđkååʹddest. Ǩiičč jeeʹres tiõđkooʹddi mättjemvuäppsid lââʹssteâđai diõtt.

Sääʹmǩiõl aaunâsuʹčteeʹlškooultõs

Tõk, ǩeäk haaʹlee sääʹmǩiõl aaunâsuʹčteeʹlen, spraavdâʹtte sääʹmǩiõl mättjummši lââʹssen čårraunnsen sääʹm ǩeerjlažvuõđ vuâđđmättjummšid (25 mc), sääʹmkulttuur vuâđđmättjummšid (25 mc), saaǥǥtem-mättjummšid (5 mc) da aaunâsuʹčteeʹl pedagooglaid mättjummšid (60 mc). Uʹčteeʹl pedagoogla mättjummuž koʹlle maisteertuʹtǩǩõʹsse. Aaunâsuʹčteeʹlmättjummši teoreettla vueʹzz mättʼtâʹtte obbnes Oulust, leša mättʼtemhaʹrjtõõllâm vuõssmõs pieʹǩǩ lij Oulust da nuʹbb tâʹvven. Sääʹmǩiõl aaunâsuʹčteeʹlškooultõõzz vasttõsooumžen lij universiteʹttlehtoor Marjatta Jomppanen (HUM344, tel. 029 448 3486), ǩeäʹst vuäitt kõõččâd lââʹssteâđaid.

Saamen kieli sivuaineena

Pohjoissaame vieraana kielenä

Pohjoissaamen kieli sivuaineena

Pohjoissaamen kielen linjan sivuaineopinnot edellyttävät äidinkielistä kielitaitoa tai muuten hyviä saamen kielen taitoja. Opiskelijoiden, jotka haluavat opiskella pohjoissaamen kieltä sivuaineena, on osallistuttava lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe järjestetään vuosittain toukokuussa ja syyskuussa ja se on rakenteeltaan samanlainen kuin valintakoe.

Syksyn 2019 lähtötasokoe.

Saamen kieli on humanistinen tieteenala, jonka opetuksessa ja tutkimuksessa otetaan huomioon kielen rakenne ja käyttö, kirjoitettu ja puhuttu kieli, kielenhuolto sekä kielen variaatio ja kehittyminen.

Giellagas-instituutissa voi myös opiskella pohjoissaamea vieraana kielenä alkeista lähtien.

Inarinsaamen kieli sivuaineena

Inarinsaame on vapaasti valittava sivuaine, josta voi opiskella perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op. Perusopinnoista voi suorittaa myös yksittäisiä kursseja. Inarinsaamen linjan sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä inarinsaamen kielen osaamista. Opinnot voi siis aloittaa aivan alkeista opintojaksolla Inarinsaamen peruskurssi I tai hakemalla korvaavuutta aiemmalle osaamiselle tai aiemmille suorituksille ja tulemalla mukaan opetukseen oman kielitaidon kannalta sopivassa kohdassa. Linjan opetus alkaa suomenkielisenä, mutta vaihtuu vähitellen inarinsaamenkieliseksi perusopintojen aikana. Inarinsaamen opetuksesta pääosa järjestetään verkkoluentoina ja etäopetuksena.

Inarinsaame sopii sivuaineeksi esimerkiksi saamelaisen kulttuurin, pohjoissaamen kielen, suomen kielen, vieraiden kielten, historiatieteiden ja informaatiotutkimuksen opiskelijoille kuten myös luokanopettajaksi opiskeleville.

Inarinsaamen opetus- ja tutkimuskohteena ovat kielen rakenne ja käyttö, puhuttu ja kirjoitettu kieli, kielen teoreettinen ja käytännön kielenhuolto sekä kielen vaihtelu ja kehitys. Opintoihin sisältyy myös kääntämiseen ja kielen revitalisaatioon liittyviä opintoja sekä pohjois- tai koltansaamen opintoja.

Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset inarinsaamen sivuaineopintoihin voi lähettää yliopisto-opettaja Mervi Sistoselle: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Koltansaamen kieli sivuaineena

Koltansaamen opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on äidinkielenomainen tai sujuva vieraan kielen taito koltansaamen kielessä. Oikeus koltansaamen opintojen suorittamiseen on Oulun yliopiston opiskelijoilla sekä erillisen opiskeluoikeuden haltijoilla. Ennen opiskeluoikeuden myöntämistä kaikkien opiskelijaksi aikovien on osallistuttava lähtötasokokeeseen ja suoritettava koe hyväksytysti.

Koltansaamessa on mahdollista suorittaa perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Opinnot johdattavat opiskelijan niihin tietoihin ja taitoihin, joita tarvitaan koltansaamen rakenteen (äänne-, muoto- ja lauseopin) kielitieteellisessä kuvauksessa ja analysoinnissa, sekä laajentaa ja syventää opiskelijan aktiivista kielitaitoa sanaston, kirjoittamisen ja kääntämisen aloilla.

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Davvisámegiella vieris giellan

Davvisámegiella vieris giellan lea friddja oalgeávnnas Oulu universitehta studeanttaide. Oahppoávdnasis lea vejolaš čađahit vuođđooahpuid (25 oč). Lassidieđut suomagillii.

Davvisámegiella oalgeávnnasin

Davvisámegiela linjjá oalgeávnnasohppiin gáibiduvvo sámegiela eatnigielmáhttu dahje muđui hui buorre sámegiel máhttu. Studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela oalgeávnnasin davvisámegiela linjjás, galget oassálastit vuolggadásseiskosii. Vuolggadásseiskkus ordnejuvvo juohke jagi miesse- ja čakčamánus ja dat sulastahttá sisabeassaniskosa.

Sámegiela dutkan lea humanisttalaš dieđasuorgi ja dan oahpahusas ja dutkamis váldojuvvojit vuhtii giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállon ja čállon giella, giellagáhtten, giela variašuvdna ja giela gárggiidahttin.

Giellagas-instituhtas lea maiddái vejolaš lohkat davvisámegiela vieris giellan.

Anárašgiella oalgeávnnasin

Anárašgiella lea friddja oalgeávnnas. Anárašgiela vuođđogurssain sáhttá čađahit ovttaskas gurssaid dahje ráhkadit gurssain vuođđooahpuid (25 oč) ja ávnnasoahpuid (35 oč) ollisvuođa. Anárašgiela linjjá oalgeávnnasoahppiin ii gáibiduvvo anárašgiela máhttu ovdal oahpuid álgima. Anárašgiela oahpuid sáhttáge álggahit áibbas álggus gurssain Inarinsaamen peruskurssi I dahje boahtit fárrui dakkár sajis mii heive iežas giellamáhtu dáfus, jos ovddežis leat jo oahput dahje máhtut. Linjjá oahpahus lea álggus suomagillii, muhto molsašuvvá vehážiid mielde anárašgiellan vuođđooahpuid áigge. Eanas anárašgiela oahpuin ordnejuvvo fierbmelogaldallamin ja gáiddusoahpahussan.

Anárašgiella heive oalgeávnnasin ovdamearkka dihte sámiid kultuvrra, davvisámegiela, suomagiela ja historjádiehtagiid studeanttaide ja daidda geat lohket oahpaheaddjin.

Oahpahusas ja dutkamis guovddášáššit leat erenomážit giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállan- ja čállingiella, giellagáhtten ja giela rievdan ja gárggiideapmi. Oahpuide gullet maid giela jorgalan- ja ealáskahttinoahput ja davvisáme- dahje nuortalašgiela oahput.

Gažaldagaid ja friddja ohcamusaid anárašgiela oalgeávnnasoahpuide galgá sáddet universitehtaoahpaheaddji Mervi Sistosii: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Nuortalašgiella oalgeávnnasin

Nuortalašgiela oahput leat dárkkuhuvvon ohppiide, geat hállet nuortalašgiela eatnigiellan dahje njuovžilit vieris giellan. Vuoigatvuođa lohkat nuortalašgiela vuođđo- ja ávnnasoahpuid ožžot Oulu universitehta oahppit ja dat geain lea sierra studerenvuoigatvuohta. Ovdal go oažžu studerenvuoigatvuođa ferte oassálastit vuolggadásseiskosii ja čađahit dan dohkálaččat.

Oahppoávdnasis lea vejolaš čađahit vuođđooahpuid, ávnnasoahpuid ja čiekŋudeaddji oahpuid. Nuortalašgiela oahput addet oahppái daid dieđuid ja máhtuid, maid dárbbaša nuortalašgiela ráhkadusa (jietnadat-, hápme- ja cealkkaoahpa) gielladieđalaš govvideamis ja analyseremis. Dasa lassin oahput viiddidit ja čiekŋudit studeantta aktiiva giellamáhtu sátneráju, čállima ja jorgaleami oasis.

Sämikielân (inarinsaameksi)

Tavesämikielâ vieres kiellân

Tavesämikielâ vieres kiellân lii rijjâ uálgiaamnâs puoh Oulu ollâopâttuv uáppeid. Uáppuamnâsist lii máhđulâš čođâldittiđ vuáđu-uápuid (25 uč). Lasetiäđuh suomâkielân.

Tavesämikielâ uálgiamnâsin

Tavesämikielâ linje uálgiamnâsuáppein váttoo sämikielâ eenikielâlâš máttu teikkâ mudoi uáli šiev sämikielâ máttu. Uáppeeh, kiäh halijdeh luuhâđ sämikielâ uálgiamnâsin tavesämikielâ linjeest, kalgeh uásálistiđ vuolgâtäsi-iskosân. Vuolgâtäsi-iskos uárnejuvvoo jyehi ive vyesi- já čohčâmáánust já tot sulâstit siisâpeessâmiskos.

Sämikielâ tutkâm lii humanistlâš tieđâsyergi já ton máttááttâsâst já tutkâmist váldojeh huámmášumán kielâ rááhtus já kevttim, sarnum já čallum kielâ, kielâtipšom, kielâ variaatio já kielâ ovdánem.

Giellagas-institutist lii meiddei máhđulâš luuhâđ tavesämikielâ vieres kiellân.

Anarâškielâ uálgiamnâsin

Anarâškielâ lii uálgiaamnâs, mon puáhtá rijjâ valjiđ, já toos kullee kuursâin puáhtá hammiđ vuáđu-uápuid 25 uč. já amnâsuápuid 35 uč., teikâ vuáđu-uápuin puáhtá čođâldittiđ ovtâskâs kuursâid.

Anarâškielâ linjá uálgiamnâsuápui algâttem ij vaađâ anarâškielâ tááiđu. Anarâškielâ uápuid puáhtá algâttiđ aaibâs aalgâst kurssáin Inarinsaamen peruskurssi I, teikâ uáppee puáhtá meiddei uuccâđ västideijeevuođâ ovdebáá máttusis teikâ uápuidis já puáttiđ fáárun jieijâs kielâtááiđu tááhust hiäivulii saajeest. Anarâš uápui máttááttâs algâttuvvoo suomâkielân, já kielâ muttoo kuuloold anarâškielân vuáđu-uápui ääigi. Anarâškielâ uápuin iänááš uási uárnejuvvoo viermiluvâldâlmin já káidusmáttááttâssân.

Anarâškielâ suápá uálgiamnâsin ovdâmerkkân sämikulttuur, pajekielâ, suomâkielâ, viereskielâ, historjátiettuu já informaatiotutkâm uáppeid sehe luokkamáttáátteijen lohheid.

Anarâškielâ máttááttâsâst já tutkâmist kuávdáš äššin láá kielâ rááhtus já kevttim, sarnum já čaallum kielâ, teoreetlâš já keevâtlâš kielâtipšom sehe kielâ muttuustâllâm já ovdánem. Uáppoid kuleh meiddei jurgâlem- já kielâ revitalisaatiouápuh sehe pajekielâ já nuorttâlâškielâ uápuh.

Tiäđuštâlmijd já rijjâ ucâmušâid anarâškielâ uálgiamnâsuáppoid puáhtá vuolgâttiđ ollâopâttâhmáttáátteijee Mervi Sistosân: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Nuorttâlâškielâ uálgiamnâsin

Nuorttâlâškielâ uápuh láá uáivildum uáppeid, kiäin lii eenikielâ nálásâš teikâ njyebžilis viereskielâ táiđu nuorttâlâškielâst. Tuárvi pyeri tááiđu kalga čäittiđ vuolgâtäsi-iskosáin. Vuoigâdvuođâ luuhâđ nuorttâlâškielâ vuáđu- já amnâsuápuid finnejeh Oulu ollâopâttuv uáppeeh já sij kiäin lii sierâ uáppuvuoigâdvuotâ.

Säämas (koltansaameksi)

Tâʹvvsääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllân

Tâʹvvsääʹmǩiõll veeʹres ǩiõllân lij vaʹlljeemnalla čårraunnsen pukid Oulu universiteeʹtt mättʼtõõđjid. Mättaunnsest vuäitt spraavdõõttâd vuâđđmättjummšid (25 mc). Lââʹssteâđ lääʹddǩiõʹlle.

Tâʹvvsääʹmǩiõll čårraunnsen

Tâʹvvsääʹmǩiõl liinj čårraaunâsmättjummuž õõlǥte jieʹnnǩiõllsa silttõõzzid leʹbe muđoi šiõǥǥ ǩiõllsilttõõzz. Mättʼtõõđi, ǩeäk haaʹlee mättʼtõõttâd tâʹvvsääʹmǩiõl čårraunnsen, âʹlǧǧe vuässõõttâd vueʹlǧǧemtääʹsstestta. Teeʹst reäʹšše juõʹǩǩ eeʹjj vueʹssmannust da čõhččmannust da tõʹst lij seämmanallšem raajõs ko vaʹlljeemteeʹstest.

Sääʹmǩiõll lij humaniistlaž tiõđsueʹrǧǧ, koon mättʼtõõzzâst da tuʹtǩǩummšest väʹldde lokku ǩiõl raajõõzz da âân, ǩeeʹrjtum da mainstum ǩiõl, ǩiõllhuõl di ǩiõl variaatio da ouddnummuž.

Giellagas-instituuttâst vuäitt mättʼtõõttâd tâʹvvsääʹmǩiõl veeʹres ǩiõllân še, aalǥ rääʹjest.

Aanrõšǩiõll čårraunnsen

Aanrõšǩiõll lij čårraaunâs, kååʹtt lij juõʹǩǩkiʹžže vaʹlljeemnalla. Tõʹst vuäitt mättʼtõõttâd vuâđđmättjummšid 25 mc da aaunâsmättjummšid 35 mc. Vuâđđmättjummšin vuäǯǯ spraavdõõttâd pâi måtam kuursid še. Aanrõšǩiõl čårraaunâsmättjummši vääras ij taarbâž siltteed ǩiõl ni vooʹps. Mättjummšid vuäitt altteed kuursâst Aanrõšǩiõl vuâđđkurss I leʹbe vuäitt ooccâd koʹrvvummuž vuõssmõs kuursid, jõs lij ouddâl mättʼtõõttâm aanrõšǩiõl leʹbe muŋoi silttâd ǩiõl koon-ne veeʹrd, da pueʹtted mieʹldd tõn määʹttest ko pueʹrmõsân šeâtt jiijjâs ǩiõllsilttõʹsse. Liinj mättʼtõs älgg lääʹddǩiõllsiʹžžen, leša vaajtââvv siõmmnai siõmmnai aanrõšǩiõllsiʹžžen vuâđđmättjummši ääiʹj. Aanrõšǩiõl mättjummšin šuurmõs pieʹǩǩ reäʹšše olgglesmättʼtõssân neeʹtt pääiʹǩ.

Aanrõšǩiõll suäpp čårraunnsen ouddmiârkkân sääʹmkulttuur, tâʹvvsääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, veeʹres ǩiõli, historiatiõttji da informaatiotuʹtǩǩummuž mättʼtõõđjid, nuʹtt še ko klassuʹčteeʹlmättʼtõõđjid.

Aanrõšǩiõl mättʼtõõzzâst da tuʹtǩǩummšest lie äʹššen ǩiõl raajõs da âânnmõš, mainstum da ǩeeʹrjtum ǩiõll, teoreettlaž da praktiikk ǩiõllhuõll di ǩiõl vaajtõõllmõš da ouddnummuš. Mättjummuž âʹnne seʹst še ouddmiârkkân jåårǥlâʹttemkuursid, ǩiõlljeälltemkuursid da tâʹvv- leʹbe nuõrttsääʹmǩiõl mättjummšid.

Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset inarinsaamen sivuaineopintoihin voi lähettää yliopisto-opettaja Mervi Sistoselle: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Teâđstõõllmõõžžid da frijjhämmsaid ooccmõõžžid aanrõšǩiõl čårrauunâsmättjummši vääras vuäitt vuõltteed universiteʹttuʹčteeʹl Mervi Sistosa: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Sääʹmǩiõll čårraunnsen

Nuõrttsääʹmǩiõl mättjummuž lie jurddum mättʼtõõđjid, ǩeäin lij jieʹnnǩiõlnallšem leʹbe šiõǥǥ veeʹres ǩiõl silttõs sääʹmǩiõlâst. Vuõiggâdvuõtt sääʹmǩiõl mättjummšid lij Oulu universiteeʹtt mättʼtõõđjin da seeʹst, ǩeäin lij spesiaalmättʼtõõttâmvuõiggâdvuõtt. Ouddâl mättʼtõõttâmvuõiggâdvuõđ vuäǯǯam puk, ǩeäk äigga mättʼttõõttâd sääʹmǩiõl, âʹlǧǧe vuässõõttâd vueʹlǧǧemtääʹsstestta da spraavdõõttâd tõn primmum ärvvsaaʹnin.

Sääʹmǩiõlâst vuäitt spraavdõõttâd vuâđđmättjummšid, aaunâsmättjummšid da čiŋlmõʹtti mättjummšid. Mättjummuž laiʹddje mättʼtõõtti tõiʹd teâđaid da silttõõzzid, koid taarbšet sääʹmǩiõl raajõõzz (jiõnnõk-, ååʹbleǩ- da ciâlkmäätt) ǩiõlltiõđla čiõʹlǧǧummšest da analysâʹsttmest. Mättʼtõõtti aktiivlaž ǩiõllsilttõs še puârran da veiddan sannõõzz, ǩeeʹrjtummuž da jåårǥlâttmõõžž kuursin.

Logopedia

Logopedian tutkinto-ohjelman sivuaineet

Logopedian tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto täyttyy pääaineen opinnoista, pakollisista sivuaineista ja muista tutkinto-ohjelman pakollisista opinnoista. Tutkinto-ohjelman pakolliset sivuaineet ovat kielitiede ja fonetiikka, psykologia, lääketiede ja tilastotiede.

Logopedian maisterivaiheen opintoihin sisältyy vapaavalintaisia opintoja ja logopedinen asiantuntijuus -opintoja. Näihin opiskelija voi koota itseään kiinnostavia opintoja eri tieteenaloilta, jotka tukevat logopedisen asiantuntijuuden kasvua ja syventämistä sekä työelämätaitoja (esim. erityispedagogiikka, genetiikka, gerontologia, kauppatiede, logopedia, tietojenkäsittelytiede; osallistuminen tieteellisiin ja ammatillisiin kongresseihin ja koulutuksiin; toiminta yliopistollisissa luottamus- ja järjestötehtävissä; yrittäjyysopinnot).

Katso tarkemmin: opinto-opas ja tutkintorakenteet.

Kemia

Lisätietoa luonnontieteellisen tiedekunnan sivuaineista löydät Pepin sivuaineopppasta.

Tuotantotalous

Tuotantotalous 25 opintopistettä (sivuaine ja avoin yliopisto)

Opintokokonaisuus pitää sisällään seuraavat 5 op:n opintojaksot:

555225P Tuotantotalouden peruskurssi (periodi 1)
555285A Projektinhallinta (periodi 2)
555268P Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden perusteet (periodi 3)
555286A Prosessi- ja laatujohtaminen (periodi 4)
555242A Product development (periodi 1)

Opintokokonaisuuden koostamispyynnöt sekä kysymykset opintokokonaisuuteen sisällytettävistä opintojaksoista lähetetään osoitteeseen study.technology(at)oulu.fi, aloita viestin aihe tekstillä "TUTA sivuaine: ...". Opintojakso 555264P Työhyvinvoinnin ja työelämän hallinta on korvattu opintojaksolla 555268P Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden perusteet. Jos olet jo suorittanut kyseisen opintojakson, se voidaan sisällyttää sivuaineeseen.

Tuotantotalouden sivuaine löytyy myös avoimen yliopiston tarjonnasta. Opintojaksot ovat sisällöltään samat ja niillä voi korvata ylempänä mainitut opintojaksot tai jonkun niistä. Product Development opintojakson korvaa avoimessa suomenkielinen opintojakso Tuotekehitys. Avoimen yliopiston verkkosivulta löydät tietoa maksu- ja ilmoittautumiskäytänteistä.

Hammaslääketiede

Tutkinto-ohjelmalla ei ole sivuainetarjontaa muiden tiedekuntien opiskelijoille.

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin alan perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti ja arkkitehti) ei sisälly sivuaineopintoja.

Konetekniikka

Konetekniikan alan perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri) ei sisälly sivuaineopintoja.