Harukazen kolmannen numeron ilmestyessä lehden nimi ja ulkoasu uudistuvat. Harukaze eli ’kevättuulia’ kuvaa edelleen kirjoittajien, opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden tuoreutta aiheidensa parissa. Nimen jatko-osa Kirjoituksia Japanin kulttuurista puolestaan täsmentää suuntaa, joka heijastaa koko julkaisun sisältöä. Tarkoituksena on edelleen tarjota suomenkielistä, helposti löydettävää ja avoimesti saatavilla olevaa lukemista Japanin kulttuurista kiinnostuneille.
Ulkoasun uudistamisella haluamme helpottaa verkkojulkaisun lukemista, tiedon löytämistä ja käyttöä. Kauniimpi visuaalinen ilme vastaa paremmin myös kehittyvän verkkotekniikan mahdollisuuksia.
Tämänkertaisen lehden artikkelit avaavat ikkunoita Japaniin sekä myyttien, populaarikulttuurin että japanilaisuuden ja länsimaisuuden vuorovaikutuksen avulla. Markku Mulari käsittelee kummitustarinoiden sisältämää yliluonnollista ainesta ja pohtii tarinoiden merkitystä suullisena kansanperinteenä. Toisen tason populaarikulttuurista puolestaan on kyse Johanna Seppäsen artikkelissa, joka valottaa eroottisia puupiirroskuvia kaupungistuvan Edo-kauden (1600–1867) kulutustuotteina. Lasse Märsyn artikkeli esittelee, millä tavalla Japaniin kiinteästi mieltyviä taistelulajeja, miekkailua ja jousella ampumista on esitelty länsimaiselle yleisölle ja mikä niissä on meitä kiehtonut.
Japanilaisen ja länsimaisen kulttuurin epätasa-arvoista kohtaamista käsittelevät artikkelit, joissa tarkastellaan japanilaisen yhteiskunnan perinpohjaista uudistamista amerikkalaisten toteuttaman miehityksen aikana toisen maailmansodan jälkeen. Juha Saunavaara selvittää miehittäjien suhdetta konservatiivisiin puolueisiin, jotka on tulkittu Japanin sodanjälkeisen taloudellisen nousukauden takaajiksi. Hanna Mari Pekkinen tarkastelee naisten koulutuksen uudistamista ja naiserityisen kansansivistystyön kehittämistä Japanin demokratisoinnin yhtenä osana. Molemmat rakentavat käsitystä miehittäjien kaikille elämänalueille ulottuvasta kontrollista sodan hävinneessä maassa, mutta myös japanilaisten omista vaikutusmahdollisuuksista uudistusten paineessa.
Artikkelit perustuvat kirjoittajien opinnäytetöihin Oulun yliopiston historian laitoksella. Kirjoittajat ja lehden toimittajat ovat yhdessä työstäneet tekstejä akateemista ilmaisua kevyempään suuntaan kriittisyydestä ja täsmällisyydestä kuitenkaan tinkimättä.
Japanilaiset tanka- ja haikurunot kehottavat nauttimaan hetkestä, tarttumaan maailman laitaan sellaisena kuin se kulloinkin tulee esiin ja muistamaan alati kaiken olevaisen katoavaisuuden. Syystuulissa voi kulkea vaikkapa tuhat vuotta sitten runoilleen hovinaisen Izumi Shikibun kanssa.
Vaikka kukaan ei
ole luvannut tulla,
tänään minua
ei nukuta laisinkaan:
katselen syysyön kuuta.
(Izumi Shikibu, 1003–1004)
Oulussa, syyskuun 19. päivän iltana 2005
Seija Jalagin
Harukaze numero 3:n pääsivulle
Tekijä: Seija Jalagin.
Artikkeli: Esipuhe.
Julkaisu: Harukaze – Kirjoituksia Japanin kulttuurista.
Numero: 3.
Julkaisupäivämäärä: 14.10.2005.
Julkaisija: Japani-opinnot, Oulun yliopisto, Oulu.
ISSN: 1458-2899.
URL: http://www.oulu.fi/historia/Harukaze/Jalagin_2005.html