Ninjat ennen ja nyt

Joonas Nissinen

Sisällys

• Keitä ninjat olivat?
• Aseet ja välineet
• Myytti mustapukuisista ninjoista
• Ninjat populaarikulttuurissa
• Lähteet

Ninjat (忍者), nuo kaukaisen Japanin mystiset musta-asuiset soturit, ovat taas nousseet laajan yleisön tietoisuuteen. Japanissa heidät tunnetaan yleisemmin shinobeina (忍の者, shinobi-no-mono, ’hän, joka on taitava näkymättömyyden taidossa’), jotka omasivat mystisiä ja jopa yliluonnollisia voimia. Mutta keitä he olivat ja miten he ovat näkyvillä tänä päivänä?

Keitä ninjat olivat?

Sanalla ninja tarkoitetaan henkilöitä, jotka harjoittivat ninjutsua (忍術), eli näkymättömissä pysymisen taitoa. Ninjutsu on itsenäinen sodankäynnin taito, joka on kehittynyt pääasiassa Japanissa Igan ja Kogan alueilla. Sen on sanottu muodostuneen kiinalaisen kenraalin Sun Tzun kirjoittaman kirjan Sodankäynnin taito pohjalta. Naispuolisista ninjoista käytetään nimitystä kunoichi (くノ一). He toimivat vakoojina ja joskus myös salamurhaajina soluttautuen vihollisen joukkoon valeasujen ja viettelemisen taidon avulla.

Shinobit olivat feodaalisen Japanin (kansa oli jaettu yläluokkaan ja talonpoikiin), hyvin koulutettuja salamurhaajia ja vakoojia, jotka toimivat palkkasotureina sotilasjohtajalle eli shôgunille (将軍) ja samurai-ylimyksille. He edustivat samurai-kulttuurin vastakohtaa kääntämällä kaikki samuraiden ideaalit nurin kurin. Toisin kuin samurait, jotka kohtasivat vastustajansa kasvoista kasvoihin ja hyökkäsivät kuolemaa uhmaten vihollistensa kimppuun, ninjat luottivat enemmänkin näkymättömyyteen sekä salassa pysymiseen ja suosivat hämäystä.

Ninjojen toimenkuva voidaan jakaa kahteen alueeseen: vakoiluun ja strategiaan. Vakoilu on juuri sitä, miltä se kuulostaa eli tärkeiden tietojen keräämistä vihollisesta, sen miesvahvuudesta ja näiden tietojen analysointia. Strategialla tarkoitetaan aktiviteetteja joilla vihollisen sotilaallista voimaa vähennettiin. Näitä aktiviteetteja olivat muun muassa salamurhatehtävät, joita ninjat ottivat vastaan kaikilta, joilla oli varaa maksaa siitä. Samurait käyttivät ninjojen palveluksia silloin, kun he eivät voineet voittaa avoimessa taistelussa ja bushidô (武士道, ’soturin tie’) rajoitti heidän toimiaan. Näin he välttyivät likaamasta samurain kunniaansa. Ninjat eivät olisi pärjänneet avoimessa taistelussa, joten he luottivat yllätysiskuihin, salamurhiin ja sissisodankäyntiin.

On arvioitu, että ninjutsu on alkanut kehittyä jo 600-luvulta lähtien, mutta varsinaisen sysäyksen sen kehittymiseen on antanut 900-luvulla tapahtunut Tang-dynastian kaatuminen Kiinassa. Tällöin vallinneiden kaoottisten olojen aikana Kiinasta pakeni epäsuosioon joutuneita kenraaleja ja he päätyivät Japanin vuoristojen suojiin. Lisäksi sinne tuli mystiikkaan vihkiytyneitä shamaaneja ja munkkeja. Siellä he alkoivat elää paikallisen väestön keskuudessa opettaen paikallisille sotataitojaan ja henkisiä saloja. Näin taitojen ja kykyjen sukupolvelta toiselle siirtyminen alkoi, ja siitä muodostui ninjojen kulttuuri. Pääasiallisesti ninjat olivat keskittyneet Igaan ja Kogaan, jotka sijaitsevat Honshūn saarella Kansain alueella, Näiden alueiden ninja-klaanit olivat tunnetuimpia kaikista.

Ninjojen kulta-aikana voidaan pitää rauhatonta aikakautta vuosina 1336–1600, jolloin käytiin useita sotia ja ninjojen taidoille oli suurta kysyntää. Varsinkin Nanbukucho- (1336–1392) ja Onin-sodissa (1467–1477) heidän palveluitaan käytettiin paljon. Tosin näiden sotien jälkeen heidän aikakautensa loppu alkoi häämöttää. Yhdistäessään Japania vuosina 1551–1582 Oda Nobunaga (織田 信長) koki ninjojen Igan ja Kogan tukikohdat uhkiksi, joten hän päätti hyökätä niiden kimppuun. Nopea hyökkäys pakotti ninjat taistelemaan avoimia taisteluita, mikä johti lopulta ninjojen häviöön ja heidän tukikohtiensa tuhoon. Jäljelle jääneet shinobit hajaantuivat lähiprovinsseihin, osa meni Tokugawa Ieyasun (徳川 家康) palvelukseen. Edo-kausi (1603–1867) toi mukanaan rauhaisat ja vakaat olot, joten ninjoille ei enää ollut käyttöä ja näin heidän aikakautensa oli ohi. Heidän taitonsa ja legendat kuitenkin säilyivät tähän päivään asti, minkä voimme nähdä omassa populaarikulttuurissammekin.

Aseet ja välineet

Salaperäisten ninja-sotureiden on sanottu kävelevän vetten päällä, katoavan kuin tuhka tuuleen ja kulkevan seinien läpi. He aiheuttivat pelkoa eläessään ja tällaiset juorut olivat siinä hyödyksi, sillä pelko on hyvä ase. He jopa lietsoivat itsestään kerrottavia juoruja kasvattaakseen pelkoa. Todellisuudessa ninjat käyttivät erilaisia välineitä temppujensa tekemiseen. He käyttivät mutakenkiä ylittäessään soita ja mutaa, mistä myytti vetten päällä kävelemisestä lienee syntynyt. Päästäkseen linnoituksen muurien sisälle he käyttivät nahasta ja raudasta valmistettua käsisuojusta, jonka avulla kiipesivät seiniä pitkin. Lisäksi he käyttivät pommeja. Sen teki mahdolliseksi Igan alueen maaperä, josta ninjat saivat aineksia ruutiin.

Aseinaan he käyttivät muun muassa miekkoja, sirppiä eli kama (鎌), omaa kehoaan sekä pientä sormusta, shoboa (しょぼ), jolla iskettiin vastustajan hermopisteisiin. Aseet muistuttivat pääasiassa maataloudessa käytettyjä työkaluja tai ne saattoi naamioida samannäköisiksi. Tämä teki aseiden kätkemisen helpommaksi. Pääasiallisesti ninjat käyttivät lyhyttä miekkaa nijakenia (忍者剣), joka oli lyhyempi kuin katana (かたな), mutta pidempi kuin wakizashi (脇差:わきざし). Miekan lyhyyden vuoksi ninjan tuli päästä vastustajan lähietäisyydelle, mutta tupen pituutta kasvattamalla he pystyivät hämäämään vihollista. Koska pitempi tuppi tarkoittaa yleensä pitempää miekan vetoaikaa, ninjat saivat vastustajansa yllätettyä tämän avulla. Lisäksi pitempään tuppeen saattoi varastoida pieniä esineitä, joita shinobit saattoivat tarvita suorittaessaan tehtäväänsä. Miekan lisäksi heillä saattoi olla mukanaan shurikeneja (手裏剣), jotka tunnetaan yleisemmin heittotähtinä, mutta niitä saattoivat olla myös heitettävät neulat ja veitset. Näillä heittotähdillä pääasiallisesti hämättiin vastustajaa heittämällä niitä häntä kohti, eikä niitä ollut tarkoitettu aiheuttamaan vahinkoa. Näin vihollinen saatiin keskittymään ammusten väistelemiseen tai torjumiseen, mikä antoi ninjalle aikaa hävitä näkyvistä tai suorittaa nopea hyökkäys. Ninjat saattoivat sivellä heittotähtiin myrkkyä, jolloin onnekas raapaisuhaava saattoi olla kohtalokas viholliselle.

Myytti mustapukuisista ninjoista

Populaarikulttuurissa ninjat ovat opittu näkemään mustahuppuista pukua käyttävinä salaperäisinä hahmoina. Yö on pimeä, mutta mustaa pukua paremmin yöllä katoamiseen sopii tummansininen asu. Voikin kysyä, miksi heidät kuvataan mustia pukuja käyttävinä henkilöinä.

Myytti mustista asuista tulee kabuki-teatterista (歌舞伎). Teatterissa avustajat eli rekvisitöörit käyttivät mustaa pukua vaihtaessaan lavasteita näytöksissä. Ninja-näytelmien yhteydessä rekvisitöörien joukkoon keksittiin sijoittaa ninjoja esittävät näyttelijät, jolloin ninja saattoi yllättää yleisön osallistumalla näytökseen, ”ilmestyen kuin tyhjästä”. Näin ninjoihin on alettu yhdistää musta asu.

Ninjat eivät ole käyttäneet mitään yhtenäistä asua, josta heidät voisi tunnistaa ninjoiksi, koska tämä olisi vaikeuttanut heidän toimintaansa. He ovat muun muassa käyttäneet valeasuja ja sellaisia vaatteita, joiden avulla he pystyivät sulautumaan maastoon. Lisäksi he ovat esiintyneet samuraiden, munkkien ja talonpoikien hahmoissa. Jotkut ninjat pukeutuivat komusoiksi (虚無僧), yksi zen-buddhalaisuuden munkkilahko, jonka jäsenet pitivät olkikoria päässään ja soittivat bambuhuilua, shakuhachia (尺八). Näin pukeutuessaan ninjaa ei pystynyt tunnistamaan, mutta toiset ninjat pystyivät tunnistamaan hänet soittamalla huilua tietyllä tavalla. Toisaalta he eivät välttämättä olleet yhtä taitavia soittajia kuin oikeat munkit, joten heidät saattoi paljastaa soittotaidon perusteella.

Kuva 2: Lone Wolf and Cub -manga.

Shinobien kengät, jika-tabit (地下足袋), olivat pehmeitä ja niiden avulla pystyi liikkumaan melkein ääneti. Kengät oli suunniteltu kaksihaaraisiksi ja niiden kanssa käytettiin muotoiltuja lautoja, joiden jäljet matkivat eläinten tai lasten jalanjälkiä, mikä vaikeutti ninjan jäljittämistä. Lisäksi kengät sopivat hyvin seinillä ja köysissä kiipeilyyn.

Ninjat populaarikulttuurissa

Tänä päivänähän ninjat ovat nousseet jälleen nuorison tietoisuuteen. Ninjojen uuteen nousuun on vaikuttanut eniten Kishimoto Masashin (岸本 斉史) vuonna 1999 aloittama manga-sarja nimeltä Naruto. Sarja kertoo Uzumaki Naruto -nimisen pojan elämästä Konoha-nimisessä ninja-kylässä. Siellä hän hakee huomiota ja muiden hyväksyntää kaikenlaisilla tempuilla ja kurittomuuksilla. Vanhemmat kylän asukkaat vieroksuvat ja halveksivat häntä eivätkä kiinnitä häneen huomiota, koska Naruton sisään on sinetöity yhdeksänhäntäinen demonikettu, joka oli tuhota kylän 12 vuotta aiemmin. Halveksunta on tarttunut myös muihin lapsiin eikä hänellä ole sen vuoksi kavereita, joten hän joutuu elämään yksinään. Mutta kovien kokemusten kautta hän alkaa saada kavereita ja muiden hyväksyntää. Sarjasta on tehty myös anime-julkaisu. Tämä sarja on aloittanut valtavan ninja-buumin, joka näkyy animen, mangan, oheistuotteiden ja cosplayn merkeissä. Sarjalla onkin valtava fanikunta.

Kuva 3: Naruton hahmoja. http://kienforcefidele.files.wordpress.com/2008/11/81737_naruto_mainscrn.jpg (haettu 28.4.2009)

Naruton jälkeen on alkanut ilmestyä monia ninjoista kertovia manga- ja anime-sarjoja, mutta ne eivät ole saaneet osakseen niin suurta katsoja- ja lukijakuntaa kuin nuorille suunnattu Naruto. Tämä johtuu siitä, että ne on suunnattu enimmäkseen vanhemmalle yleisölle. Näitä sarjoja ovat muun muassa Basilisk – Kōga Ninpō Chō (バジリスク - 甲賀忍法帖) ja Ninja Scroll: The series (獣兵衛忍風帖, Jūbei Ninpūchō), joka pohjautuu samannimiseen, vuonna 1993 julkaistuun animaatioelokuvaan. Basilisk julkaistiin mangana 2003, samaan aikaan kuin Ninja Scroll -sarja, ja se sai parin vuoden jälkeen anime-versionsa. Ennen Narutoa ei ole julkaistu monta enimmäkseen shinobeja käsitteleviä sarjoja, mutta Dagger of Kamui (カムイの剣, Kamui no Ken, 1985) on yksi ninjoista kertovista animaatioelokuvista.

Ninjat kuvataan animessa yleensä erikoisia taitoja ja yliluonnollisia ominaisuuksia omaavina henkilöinä. Lisäksi he ovat erittäin taitavia aseidensa käsittelyssä. Perinteinen rivisotilas-ninja on kuvattu mustaan pukuun pukeutuvana soturina, joka ei yleensä omaa erikoiskykyjä. Tämä yleensä johtaa siihen, että hänet on helppo uhrata. Päähenkilöt ovat yleensä pukeutuneet tavallisiin vaatteisiin, mutta omaavat erikoiskykyjä tai taitoja, jutsu (術). Näitä ovat esimerkiksi raajojen venyttäminen, toisen henkilön ulkomuodon omaksuminen, maahan sulautuminen, erilaiset ”loitsut” sekä käyttämänsä aseen erinomainen hallinta sekä aseella tehtävät erikoishyökkäykset.

Animen ja mangan lisäksi ninjoja on käytetty televisiosarjoissa, elokuvissa ja peleissä. Länsimaissa ninjat ovat nousseet esiin James Bond -elokuvan You only live twice (1967) myötä. 1980-luvulla ninja-teemat ovat nousseet esille useaan otteeseen, sillä ninja-aiheisia elokuvia tuotettiin lähes joka vuosi. Muun muassa näitä ovat olleet Enter the Ninja (1981), Revenge of the Ninja (1983), The Master (1984), Ninja III: The Domination (1984). Näiden elokuvien lisäksi Teenage Mutant Ninja Turtles (1987) on yksi tunnetuimmista ninja-aiheisista animaatiosarjoista. Sasuke eli tunnetummin Ninja Warrior (alkaen vuodesta 1997) on japanilainen viihteellinen kilpailusarja, jossa 100 osanottajaa yrittää päästä ”ninja-taitoja” vaativien esteratojen läpi maaliin ja näin todistaa olevansa ”aito ninja”. G.I. Joe (1967) on luultavasti ensimmäinen ninjoja sisältävä sarjakuva länsimaissa. Toisena esimerkkinä voisi mainita Stan Sakain vuonna 1984 luoman Usagi Yojimbo -sarjakuvan. Ninja-aiheisina peleinä kannattaa mainita Ninja Gaiden -sarja (1988), Ninja Blade (2009), Shinobi (1991) ja Tenchu-sarja (1998). Lisäksi Final Fantasyt ovat luultavasti tunnetuimpia pelejä, joissa on esiintynyt ninja-hahmoja.

Lähteet

Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Szczepanski, Kallie, History of the Ninja. http://asianhistory.about.com/od/warsinasia/p/NinjaProfile.htm (luettu 29.3.2009).
Ninja. Nation Master. http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Ninja (luettu 30.3.2009).
Ninja. Skwirk – Interactive schooling. http://www.skwirk.com.au/p-c_s-14_u-177_t-516_c-1921/ACT/7/Ninja/Life-in-Feudal-Japan/Medieval-and-early-modern-societies-Japan/History/ (luettu 25.3.2009).
What is a Ninja? Iga-Ryu Ninja Museum. http://iganinja.jp/en/about/ninja.html (luettu 25.3.2009).

Harukaze numero 5:n pääsivulle