Arvoisa lukija,

Harukaze 6 (2011) tarjoaa jälleen uutta ja mielenkiintoista yliopistollisiin tutkielmiin perustuvaa luettavaa Japanin kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneille. Vaikka Harukaze ei julkaisuna rajoita tai ohjaa kirjoittajien aihevalintoja, voidaan tämänkertaisia artikkeleita yhdistävänä tekijänä nostaa esille ainakin eri tavoin ilmenevä liikkuminen idän ja lännen välillä. Japanin ja niin sanottujen länsimaiden välistä vuorovaikutusta lähestytään toisin sanoen niin aatteiden ja ideologioiden kuin myös yksilöiden ja ryhmienkin kautta.

Harukazen avaa Miia Marttion historia-orientoitunut artikkeli, joka esittelee kristinuskon rantautumista Japaniin 1500-luvulla sekä kristinuskon ja japanilaisten kristittyjen vaiheita aina 1800-luvun puolivälin jälkeisiin uudistuksiin ja kristinuskoa koskeneiden rajoitusten lakkauttamiseen saakka. Tämän jälkeen Niina Hyvärisen artikkeli tutustuttaa lukijat mieheen, joka esitteli länsimaisille lukijoille Japanin kulttuuria ja historiaa jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Sir George Sansom voitaisiin nostaa esiin Japanin ja länsimaiden välisenä siltana jo pelkästään hänen neljä vuosikymmentä Ison-Britannian ulkoasiainhallinnossa kestäneen diplomaatin uransa vuoksi. Parhaiten Sansom kuitenkin muistetaan uutterana tutkijana ja taitavana kirjoittajana, jonka teoksia luetaan ja joihin toistuvasti viitataan yhä tänäkin päivänä. Sansom siis paitsi selitti lukijoilleen Japanin ja länsimaiden välisen vuorovaikutuksen historiaa, myös tuli osaksi tuota traditiota.

Anna-Maija Takalan artikkeli kirjailija Haruki Murakamista esittelee jälleen länsimaisen ja japanilaisen kulttuurin välimaastossa toimivan henkilön. Maailmanlaajuista huomiota teoksillaan saavuttaneen Murakamin on sanottu vaikuttavan yllättävän länsimaiselta kirjailijalta, vaikka hänen teostensa tapahtumat sijoittuvat enimmäkseen Japaniin ja päähenkilöt ovat japanilaisia. Suurin osa Murakamin tuotannosta on käännetty esimerkiksi englanniksi ja tänä päivänä saatavilla on myös suomennoksia joistain valituista teoksista. Näin ollen Murakami on omalta osaltaan yhdistänyt myös Japania ja Suomea. Näitä kahta maantieteellisesti verraten etäällä toisistaan olevaa maata ovat yhdistäneet myös ne yli 140 000 japanilaista turistia jotka vuosittain vierailevat Suomessa. Japanilaisia voidaankin pitää merkittävimpänä Euroopan ulkopuolelta Suomeen tulevista turistiryhmistä. Matias Kassala esittelee artikkelissaan japanilaisturistien odotuksia, heidän kohtaamiaan ongelmia sekä mahdollisia kehityksen kohteita japanilaisille suunnattuun matkailutarjontaan.

Harukazen tuoreimman vuosikerran täydentää Kaija Kamulan artikkeli japanilaisen teknologian menneisyydestä ja nykypäivästä. Artikkelin tarkoitus on paitsi esitellä yksittäisiä teknologisia innovaatioita ei aikoina myös jäljittää Japanin teknologisuutta selittäviä kulttuurisia piirteitä.

Harukazen artikkelit ovat syntyneet tekijöidensä kurssityönä Oulun yliopiston Japani-opintojen artikkelikurssilla. Kirjoittajat ovat editoineet ja viimeistelleet tekstit yhdessä Harukazen päätoimittajan ja toimitussihteeri Petri Tonterin kanssa.

Antoisia lukuhetkiä toivottaen,
Oulussa 13.4.2011
Juha Saunavaara

Harukaze numero 6:n pääsivulle