<html> <head> <title>Oulun yliopiston historian laitos, Harukaze 2, 2004</title>  <META name="DC.Title" content="Ikebana - japanilainen kukkien ja oksien asettelun taide"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Title"> <META name="DC.Creator.personalName" content="Siekkinen, Saara"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Creator.personalName"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="Japani"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="ikebana"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="kukkien asettelu"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="vapaa-aika"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="harrastukset"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="käsityöt"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="kulttuuri"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YSA" content="kulttuurihistoria"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject"> <META name="DC.Subject" scheme="YKL" content="29.53"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject">  <META name="DC.Subject" scheme="YKL" content="98.184"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject">  <META name="DC.Subject" scheme="YKL" content="67.331"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject">  <META name="DC.Subject" scheme="UDC" content="7.032.12"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject">  <META name="DC.Subject" scheme="UDC" content="915.2"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject">  <META name="DC.Subject" scheme="UDC" content="952"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Subject">  <META name="DC.Description.abstract" content="Saara Siekkinen esittelee japanilaista kukkienasettelutaidetta, ikebanaa."> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Description.abstract"> <META name="DC.Publisher" content="Oulun yliopiston historian laitos"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Publisher"> <META name="DC.Contributor.personalName" content="Tonteri, Petri"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Contributor.personalName"> <META name="DC.Date.issued" scheme="ISO8601(SFS 28601)" content="2004-02-10"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Date.issued"> <META name="DC.Type" scheme="DCMIType" content="Text"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Type"> <META name="DC.Format" scheme="IMT" content="text/html"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Format"> <META name="DC.Format.medium" content="computerFile"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Format.medium"> <META name="DC.Format" content="60 Kb"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Format"> <META name="DC.Identifier" content="http%3A%2F%2Fwww.oulu.fi%2Fhutk%2Fjapani%2FHarukaze%2Fmain_harukaze.html"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Identifier"> <META name="DC.Identifier" scheme="ISSN" content="14582899"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Identifier"> <META name="DC.Language" scheme="ISO639-2" content="fi"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Language"> <META name="DC.Relation.isPartOf" content="Harukaze nro 2 (10.2.2004)"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Relation.isPartOf"> <META name="DC.Coverage.spatial" scheme="DCMIPoint" content="Japani"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Coverage.spatial"> <META name="DC.Rights" content="Oulun yliopiston historian laitos"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_elements#Rights"> <META name="DC.Date.X-MetadataLastModified" scheme="ISO8601" content="2004-02-10"> <LINK rel="SCHEMA.dc" href="http://purl.org/metadata/dublin_core_element#date">  <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=ISO-8859-1"> <meta http-equiv="Default-Style" content="Harukaze nro 2n tyyli"> <link rel="stylesheet" type="text/css" title="Harukaze nro 2n tyyli" href="harukaze2tyyli_kehykseton.css" media="all"> </head> <body> <a name="_top"></a><h1><em>Ikebana</em>  – japanilainen kukkien ja oksien asettelun taide</h1> <h2>Saara Siekkinen</h2> <br> <h3>SISÄLLYS</h3> <ul> <li><a href="#Siekkinen_Ikebanan_historia"><em>Ikebanan</em> historia</a></li> <li><a href="#Siekkinen_Ikebanan_periaatteet"><em>Ikebanan</em> periaatteet</a></li> <li><a href="#Siekkinen_Materiaali">Materiaalin valinta ja oksien sekä kukkien käsittely</a></li> <li><a href="#Siekkinen_Tarvikkeet_ja_astiat">Tarvikkeet ja astiat</a></li> <li><a href="#Siekkinen_Asetelmat">Eri asetelma-tyylien valmistus</a></li> <ul style="margin-left: 2em"> <li><em><a href="#Siekkinen_Moribana">Moribana</a></em></li> <li><em><a href="#Siekkinen_Nageire">Nageire</a></em></li> <li><em><a href="#Siekkinen_Ikenobo">Ikenobo</a></em></li> <li><em><a href="#Siekkinen_Rikka">Rikka</a></em></li> <li><a href="#Siekkinen_Seika">Koryu-koulukunnan <em>seika</em></a></li> <li><a href="#Siekkinen_Muita">Muita asetelma-tyylejä</a></li> </ul> <li><a href="#Siekkinen_Ikebanan_sijoituspaikka_ja_etiketti"><em>Ikebanan</em> sijoituspaikka ja etiketti</a></li> <li><a href="#Siekkinen_kirjallisuutta">Kirjallisuutta</a></li> <li><a href="#Siekkinen_asiahakemisto">Asiahakemisto</a></li> </ul> <br> <p><em>Ikebana</em> on japanilainen kukka-asettelutaide, jonka periaatteet ovat kehittyneet vuosisatojen aikana. <em>Ikebanassa</em> muotoillaan sen filosofian mukaan esteettisiä asetelmia luonnon aineksista korostamalla luonnon parhaita puolia. Siinä esitetään elävien kukkien hienous, voima ja lyhytaikaisuus. <em>Ikebana</em> tarkoittaa eläviä kukkia eli kukkien eläväksi tekemistä. <em>Ike</em> voidaan johtaa kolmesta verbistä: <em>ikeru</em> (’sijoittaa tai asetella kasveja’), <em>ikiru</em> (’elää’) ja <em>ikasu</em> (’asettaa edukseen sekä auttaa saavuttamaan todellinen olemus’). <em>Hana</em> merkitsee ’kukkaa’, mutta se voidaan käsittää myös kasvina tai sen osana. Kukkasymboliikan hienostuneella käytöllä harjoitetaan ja kehitetään elämänviisautta, jolla välitetään ajatuksia, toiveita, mielialaa tai tunnelmaa. <em>Ikebanassa</em> on kaksi tärkeää periaatetta: <div style="margin-left: 20%"> <ul> <li>asetelman täytyy sopia ympäristöön, johon se on tehty, ja</li> <li>tekijän tunteiden ja luonteen täytyy näkyä asetelmassa.</li> </ul> </div> </p> <p><em>Ikebanan</em> kehittymiseen ovat vaikuttaneet <a name="zenbuddhalaisuus_1"></a>zenbuddhalaisuus ja <a name="shintolaisuus_1"></a>shintolaisuus. Kukkien tietä (<a name="kado_1"></a><em>kado</em>) harjoitettaessa täytyy opiskella ja hallita fyysiset ja tekniset taidot (<a name="jutsu_1"></a><em>jutsu</em>). Niitä ovat <div style="margin-left: 20%"> <ul> <li>leikkaaminen, muotoilu ja materiaalin asettelu oikeaan asentoon ja paikkaan,</li> <li>teoria, historia,</li> <li>oppi sekä filosofia itsensä löytämisestä (<a name="do_1"></a><em>do</em>).</li> </ul> </div> </p> <p><em>Kado</em> on muiden <em>zen</em>-taiteiden (mm. <a name="puutarhanhoito_1"></a>puutarhanhoidon, <a name="haiku_1"></a><em>haiku</em>-runouden, <a name="tussimaalaus_1"></a>tussimaalauksen ja <a name="teentaide_1"></a>teentaiteen) tukena zen-buddhalaisuuden mietiskelymenetelmille. <a name="meditaatio_1"></a>Meditaatioon keskittyminen voi vapauttaa luovuutta, mikä auttaa edistyneeseen mielentilaan ja sitä kautta hyviin tuloksiin taiteissa. Japanilaiseen henkiseen kulttuuriin kuuluvat kiinteän yhteyden säilyttäminen luonnossa vallitsevaan järjestykseen, tämän järjestyksen ymmärtäminen ja luonnon läheisyyden ilmaiseminen hienostuneesti taiteella. </p> <p><a name="materiaalit_1"></a>Perinteisesti <em>ikebana</em> on tehty luonnon materiaaleista, mutta nykyisin käytetään keinotekoisia, kuivia materiaaleja (metallia, paperia, kangasta, lasia tai muovia). Erityisesti ns. <a name="moderni_ikebana_1"></a>moderni tai <a name="avantgardistinen_ikebana_1"></a>avantgardistinen <em>ikebana</em> on ympäristötaidetta, jossa käytetään epäsovinnaisia materiaaleja, kuten metallia, kiviä, kangasta ja valikoituja esineitä. Asetelma voidaan tehdä myös täysin ei-tuoreesta materiaalista. <em>Ikebanan</em> koko voi olla suuri ja huomiota herättävä tai se saattaa olla pienimuotoisempikin. <em>Ikebanan</em> muodot vaihtelevat esimerkiksi karummista, yhdestä materiaalista valmistetusta <a name="seika_isshu_ike_1"></a><em>seika isshu-ike</em> -asetelmista värikkäisiin ja runsaisiin asetelmiin tai teeseremonia-asetelman (<a name="chabana_1"></a><em>chabana</em>) yksinkertaisuuteen ja vaatimattomuuteen. 1900-luvun modernit mestarit <a name="Sofu_Teshigahara_1"></a><strong>Sofu Teshigahara</strong> <nobr>(1900–1979)</nobr> ja <a name="Houn_Ohara_1"></a><strong>Houn Ohara</strong> <nobr>(1908–1995)</nobr> tekivät massiivisen veistoksellisia <a name="taisaku_1"></a><em>taisakuja</em> puunrungoista, metallista, kivestä ja muovista, jotka laajensivat perinteistä käsitystä kukka-asetelmista <em>[toim. huom. japanilaiset nimet ovat Etunimi-Sukunimi-järjestyksessä]</em>. Nykyisin <em>ikebana</em> on muuttuva kansainvälinen taidemuoto täynnä uusia mahdollisuuksia. </p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_Ikebanan_historia"></a><h4><em>Ikebanan</em> historia</h4> <p>Japanilaisen <a name="shintolaisuus_2"></a>shintolaisuuden mukaan luonnonjumaluus elää vuorissa, kivissä, vesiputouksissa ja puissa. Ensimmäisiä asetelmia olivat ikivihreät oksat, joita tuotiin shintopyhäköihin uhrina <a name="kami_1"></a><em>kamille</em> eli luonnon hengelle. Oksien elinaikaa pidennettiin laittamalla ne vaaseihin alttarille. <a name="buddhalaisuus_1"></a>Buddhalaisuudesta tuli vuonna 594 Japanissa virallinen uskonto ja se sekoittui shintolaisuuteen. Buddhalaisuuden mukana tuli tapa asettaa kukkia vaaseihin <a name="Buddha_1"></a><strong>Buddhan</strong> kuvan eteen. Nykyisin kukka- ja oksa-asetelmia on edelleen shintolaispyhäköissä ja buddhalaisissa temppeleissä. </p> <p>Kukka-asettelun säännöt kehittyivät temppeleissä ja niistä erityisesti <a name="Rokkakudo_1"></a><strong>Rokkakudo</strong>-temppelissä Kiotossa. <nobr>600-luvun</nobr> alussa Kiinassa ensimmäisenä lähettiläänä toiminut <a name="Ono_no_Imoko_1"></a><strong>Ono no Imokosta</strong> tuli Rokkakudo-temppelin johtava munkki. Hän toi Japaniin ensimmäisten joukossa tietoja buddhalaisuudesta, <a name="kungfutselaisuus_1"></a>kungfutselaisuudesta ja <a name="Kiina_1"></a>Kiinan kulttuurista. Japanissa Ono no Imoko vaihtoi nimekseen <a name="Ono_no_Imoko_2"></a><strong>Senmu</strong>. Hän rakensi pienen majan temppelin alueella olevan lammikon rannalle (<nobr><em>ike-no-bo</em></nobr> = lammikon rannalla oleva maja) ja hänen tehtäviinsä kuului kukkien asettelu. Senmu oli opiskellut jo Kiinassa kukkien asettelua uskonnollisena uhrilahjana ja hän kehitti kukkien asettelutaidetta eteenpäin temppelissä. Japanin vanhin <em>ikebana</em>-koulu, <a name="Ikenobo_koulu_1"></a><strong>Ikenobo</strong>-koulu sai nimensä hänen asumuksestansa. </p> <p>Kukkien asettelua kuvattiin jo varhain mm. maalauksissa ja kivipiirroksissa. Kukkafestivaalit olivat yleisiä <nobr>1300-luvun</nobr> lopulta lähtien, ja kukkakilpailut tulivat suosituksi 1400-luvulla aateliston keskuudessa. Ensimmäinen kirjoitus <em>ikebanasta</em> on <nobr>1400-luvun</nobr> lopulta. Uskonnon harjoittamisessa kukkauhrit (<a name="kuge_1"></a><em>kuge</em>) kuuluivat kynttilöiden ja suitsukkeen ohella kolmeen perinteiseen uhriin (<a name="mitsugusoku_1"></a><em>mitsugusoku</em>) <a name="Buddha_2"></a>Buddhalle. Kukkauhrien oksat aseteltiin kapeasuisiin vaaseihin. Ylöspäin suuntautunut kukkien asento ilmaisi toiveen lahjoittajan rukouksen nousemisesta taivaaseen. Ajan <a name="tatebana_1"></a><em>tatebana</em>-piirrosten pystysuoran kukkatyylin kolme piirrettä näkyvät edelleen <em>ikebanassa</em>: <div style="margin-left: 20%"> <ul> <li>materiaali ilmestyy yhdestä pisteestä astiassa,</li> <li>kukat ja oksat suuntautuvat ylöspäin,</li> <li>linjat muodostavat kolmiomuodostelman.</li> </ul> </div> </p> <p>Japanilaiset taiteet kukoistivat <a name="Azuchi_Momoyama_kausi_1"></a><strong>Azuchi–Momoyama</strong>-kaudella <nobr>(1573–1600).</nobr> <a name="buddhalaisuus_2"></a>Buddhalaisuudessa harjoitettu kukkien asetteleminen levisi hoviin sekä aristokratian ja <a name="samurait_1"></a><em>samuraiden</em> keskuuteen. Tuolloin kehittyi uusi ammatti, <a name="doboshun_1"></a><em>doboshun</em> eli taidemaunvälittäjän ammatti. He valitsivat ja hankkivat taidetta, asettelivat kukkia ja suunnittelivat puutarhoja. Aatelisto rakensi tilavia taloja, ja kukka-asettelun <a name="tatebana_2"></a><em>tatebana</em>-tyyli muuttui sekä suuremmaksi että monimuotoisemmaksi, kun tarvittiin loisteliaita asetelmia. Näin syntyi uusi <a name="rikka_1"></a><em>rikka</em>-tyyli, joka on taidokas ja muodollinen. Aluksi <em>rikka</em>-tyylissä käytettiin seitsemää pääoksaa ja myöhemmin yhdeksää tai yhtätoista. Pääoksilla on omat nimet ja merkitykset. <em>Rikka</em>-tyylissä erilaisilla materiaaleilla esitetty maisema symbolisoi maailmankaikkeutta. Oksien suhteissa, suunnissa ja materiaalityypeissä noudatetaan sääntöjä. Pronssiastioissa olevien <em>rikka</em>-asetelmien koko voi vaihdella vaatimattomista 60 cm:n asetelmista kolmen metrin korkuisiin asetelmiin. Samalta kaudelta on peräisin <em>rikka</em>-tyyliä vähemmän muodollinen <a name="suna_no_mono_1"></a><em>suna-no-mono</em>-tyyli, joka tehtiin matalaan, pronssiseen hiekalla peitettyyn astiaan. Se esittää maisemaa, luonnon kauneutta ja harmoniaa. </p> <p><em>Rikka</em>-tyylin kehittymisen aikana vastareaktiona sen muodollisuudelle ja monimutkaisuudelle harjoitettiin luonnollista tyyliä, jonka nimi oli <a name="nageire_bana_1"></a><em>nageire-bana</em> eli ’heitetyt kukat’. Tässä tyylissä käytettiin yksinkertaista, sylinterimäistä bambu- tai keramiikka-astiaa maalattujen posliinimaljakkojen sijasta. <em>Nageire</em> on epämuodollinen tyyli, jossa käytetään vain kahta tai kolmea kasvilajia. Siinä korostetaan kukkien ja oksien luonnollisia muotoja. Nämä pienemmät ja yksinkertaisemmat asetelmat sopivat vaatimattomampaan arkkitehtuuriin, jonka kehittymiseen vaikutti teemestari <a name="Sen_no_Rikyu_1"></a><strong>Sen no Rikyu</strong> <nobr>(1521–1591).</nobr> </p> <p><a name="chabana_2"></a><em>Chabana</em>-tyyli (’teekukat’) kehitettiin sopimaan teeseremonian ilmapiiriin ja ympäristöön. Asetelmaan käytetään yksinkertaista, luonnon materiaalista tehtyä astiaa, joka voi olla bambuvaasi, kalebassi, kori tai vaatimaton ja hillitynvärinen keramiikka-astia joko lasittamattomana tai mattapintaisena. Kukat ovat kausittaisia, tuoksumattomia ja vaatimattomia. <em>Chabanan</em> ja <em>nageiren</em> arvostaminen ja harjoittaminen yleistyivät 1500- ja <nobr>1600-luvulla</nobr> teeseremonian välityksellä. </p> <p><nobr>1700-luvun</nobr> lopulla kehittyi uusi <a name="seika_1"></a><em>seika</em>- tai <a name="shoka_1"></a><em>shoka</em>-tyyli eli ’levollisesti elävät kukat’-tyyli. <em>Seika</em>-tyylissä yhdistyivät <em>nageiren</em> yksinkertaisuus ja <em>rikka</em>-tyylin muodollisuus. <em>Rikka</em>-tyylin tapaan <em>seikassa</em> on <div style="margin-left: 20%"> <ul> <li><a name="shin_1"></a><em>shin</em> (muodollinen),</li> <li><a name="gyo_1"></a><em>gyo</em> (puolimuodollinen) ja</li> <li><a name="so_1"></a><em>so</em> (epämuodollinen) tyyli,</li> </ul> </div> </p> <p>mutta siinä käytetään määritellympää materiaalivalikoimaa. <em>Rikka</em>-tyylistä on omaksuttu tarkat säännöt materiaalin suhteisiin, sijoitteluun sekä suuntiin ja <em>nageiresta</em> materiaalin rajoitus. Asetelmissa voi olla erilaisia kukkia tai oksia kahdesta viiteen kappaletta. Usein asetelma on tehty vain yhdestä materiaalista, esimerkiksi kultavihman oksista, narsisseista tai tuonenkielon lehdistä. <a name="isshu_ike_1"></a><nobr><em>Isshu-ike</em></nobr>-asetelmissa on käytetty vain yhtä materiaalia, ja niissä näkyy <a name="zenbuddhalaisuus_2"></a>zen-buddhalaisuuden äärimmäinen yksinkertaisuus. <em>Zeniä</em> voidaan opettaa sanattomana <em>ikebanan</em> yksinkertaisuudessa, jossa kohdataan luonnon hiljainen kauneus. </p> <p>Kun kaupunkilaiset vaurastuivat, he alkoivat järjestää kukkanäyttelyitä, jotka kilpailivat aateliston näyttelyiden kanssa. Näistä näyttelyistä kehittyi vähitellen virallisia yhdistyksiä, jotka edelsivät <em>ikebana</em>-kouluja. <a name="Kioto_1"></a><strong>Kiotossa</strong> syntyi vuosisatojen aikana useita <em>ikebana</em>-kouluja ja <nobr>1700-luvun</nobr> puolivälistä lähtien niitä perustettiin myös taloudellisesti kukoistaviin <a name="Osaka_1"></a><strong>Osakan</strong> ja <a name="Edo_1"></a><strong>Edon</strong> (myöhemmin <strong>Tokio</strong>) kaupunkeihin. Monet kouluista olivat olleet temppelien yhteydessä, mutta nyt omia koulujaan perustivat yritteliäät ja lahjakkaat kukkien asettelijat kehittääkseen suuntauksiansa ja ideoitansa. Tunnetuimpia niistä ovat <a name="Enshu_koulu_1"></a><strong>Enshu</strong>-, <a name="Koryu_koulu_1"></a><strong>Koryu</strong>-, <a name="Misho_koulu_1"></a><strong>Misho</strong>- ja <a name="Kodo_koulu_1"></a><strong>Kodo</strong>-koulu. Niitä johti <a name="iemoto_1"></a><em>iemoto</em> (johtaja), joka koulutti opettajat ja assistentit. Oppilaat arvosteltiin heidän taitojensa mukaan ja kouluissa annettiin todistuksia. <em>Ikebana</em>-asetelmien tekeminen kehittyi edellä mainittujen vaiheiden kautta, mutta vasta <nobr>1800-luvulla</nobr> se alettiin käsittää yhtenä taiteen muotona. </p> <p>Kun <a name="Yhdysvallat_1"></a><strong>Yhdysvallat</strong> oli pakottanut Japanin kanssakäymiseen ulkomaiden kanssa, alkoivat uudet ajatukset, tuotteet, kirjat ja tieto virrata maahan. Japanilaisten matkustelu ulkomailla lisääntyi. Hallitus tuki politiikallaan naisia omaksumaan aikaisemmin vain miehille kuuluneita taitoja, kuten mm. <em>ikebanan</em>. Naiset olivat harjoittaneet <em>ikebanaa</em> kotona, ja se oli kuulunut myös <a name="geishat_1"></a><em>geishojen</em> koulutukseen. <em>Ikebanan</em> mestarit olivat olleet miehiä, ja naisia ei arvostettu asettelijoina eikä opettajina. Länsimaisen arkkitehtuurin vaikutus ja uusien kukkakasvien tuonti Japaniin muutti <em>ikebanaa</em>. <a name="tokonoma_1"></a><em>Tokonoma</em>-syvennykseen tarkoitettuja asetelmia katsottiin vain edestä, mutta länsimaistyylisen kodin asetelmat olivat pöydillä, joissa ne olivat nähtävissä eri suunnista. </p> <p>Uusissa koulukunnissa luotiin uudenlaisia asetelmia. <a name="Unshin_Ohara_1"></a><strong>Ushin Ohara</strong> <nobr>(1861–1916)</nobr> perusti <a name="Ohara_koulu_1"></a><strong>Ohara</strong>-koulun vuonna 1895. Hän loi uuden <a name="moribana_1"></a><em>moribana</em>-tyylin asettelemalla kukkia matalaan laakeaan astiaan ja käyttämällä värikkäämpiä länsimaisia kukkia. Muita myöhemmin perustettuja kouluja olivat mm. <a name="Sofu_Teshigahara_2"></a>Sofu Teshigaharan <a name="Sogetsu_koulu_1"></a><strong>Sogetsu</strong>-koulu, <a name="Choka_Adachi_1"></a><strong>Choka Adachin</strong> <nobr>(1887–1969)</nobr> <a name="Adachi_koulu_1"></a><strong>Adachi</strong>-koulu, jossa järjestettiin ensimmäisenä kirjekursseja ja <a name="Ichiyo_koulu_1"></a><strong>Ichiyo</strong>-koulu, joka erikoistui ulkomaalaisten opettamiseen Japanissa ja ulkomailla. Kouluissa kehitettiin yksilöllisempää itseilmaisua korostavia 1900-luvun tyylejä, joita olivat vapaan tyylin (<a name="jiyuka_1"></a><em>jiyuka</em>) ja vapaan, luovan kukkien asettamisen tyyli (<a name="zokeibana_1"></a><em>zokeibana</em>). Asetelmissa alettiin käyttää uudenlaisia, ei-eloperäisiä materiaaleja ja vuosisadan lopulla ulos tehtyjen töiden olemus läheni ympäristötaidetta. </p> <p>Toisen maailmansodan jälkeen Japanin miehityksen aikana amerikkalaisia ja brittejä asui ensimmäistä kertaa suurempia määriä Japanissa. Miesten mukana tulleet vaimot kiinnostuivat japanilaisesta kulttuurista ja taiteista, mm. <em>ikebanasta</em>, ja jotkut heistä pätevöityivät opettajiksi. He levittivät ikebanatietoutta palatessaan kotimaahansa. <a name="Ellen_Gordon_Allen_1"></a><strong>Ellen Gordon Allen</strong> <nobr>(1898–1972)</nobr> perusti vuonna 1956 <a name="Tokio_1"></a><strong>Tokiossa</strong> kansainvälisen <a name="Ikebana_International_1"></a><strong>Ikebana International</strong> -nimisen järjestön. Se harjoittaa koulutus- ja näyttelytoimintaa, julkaisee lehteä ja järjestää konferensseja. Japanissa <em>ikebana</em>-näyttelyitä on esillä museoissa, gallerioissa ja tavarataloissa. Kiinnostus japanilaista taidekulttuuria kohtaan on kasvanut, ja <em>ikebana</em> on saanut paljon harrastajia lännessä. <em>Ikebana</em> sopii länsimaiseen pelkistettyyn sisustusarkkitehtuuriin, ja se auttaa elämään harmoniassa luonnon kanssa nykyajan kiireellisessä ilmapiirissä. </p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_Ikebanan_periaatteet"></a><h4><em>Ikebanan</em> periaatteet</h4> <p><em>Ikebanassa</em> työskennellään lyhytkestoisten materiaalien kanssa ja hyväksytään asioiden tilapäinen luonne. Siinä tunnustetaan ihmisen paikka luonnon kiertokulussa, ja tämä ajatus ilmaistaan selvästi klassisen <em>ikebanan</em> kolmessa päälinjassa eli pääoksissa. Päälinjat esittävät taivasta (<a name="shin_symboli_1"></a><em>shin</em>), maata (<a name="gyo_symboli_1"></a><em>gyo</em>) ja ihmistä (<a name="so_symboli_1"></a><em>so</em>). <em>Ikebanan</em> linjojen pituus määräytyy käytettävän materiaalin mukaan. Ohuet oksat ja pienemmät kukat jätetään pitemmiksi. Paksut, tuuheat oksat ja kirkkaat, suuret kukat leikataan joskus lyhyemmiksi kuin annettu mitta. Pääoksista ensimmäinen ja toinen linja ovat yleensä oksia ja kolmanteen linjaan valitaan kukkia. </p> <p><em>Ikebanassa</em> tärkeää on oikea astian mitta asetelman tasapainon saavuttamiseksi. Astian syvyys ja leveys mitataan, lasketaan yhteen ja saadaan astian koko. Sen avulla päätetään materiaalin pituus. Pisimmän linjan korkeus voi vaihdella astian puolitoistakertaisesta koosta kaksi ja puolikertaiseen. Toinen linja on ¼ lyhyempi kuin ensimmäinen linja. Kolmas linja eli kukat on ¼ tai puolet lyhyempi kuin toinen linja, mutta kolmas linja voi olla lyhyempikin. </p> <p>Asetelmassa käytetään pienempiä lisäoksia myötäilijöinä. Ne ovat eripituisia ja myötäiltäviä oksia lyhyempiä. Pidikkeeseen laitettavat oksat ja kukat muodostavat kolmen linjan kolmion. Asetelmissa kukat sijoitetaan 15, 45 ja 75 ° kulmiin. Ensimmäisen oksan aurinkoon päin kasvamissuunnasta riippuu, tehdäänkö oikea- vai vasenpuolinen asetelma ja mihin reunaan pidike laitetaan. Aseteltavat oksat ja kukat taivutetaan tai kallistetaan oikeisiin kulmiin. </p> <p><em>Ikebanassa</em> käytetään linjaa ja tilaa sekä kohdistamispistettä edistämään asetelmaan keskittymistä. <em>Ikebanaan</em> sisältyy japanilaisen estetiikan piirteitä, joita ovat harmonia, tyylikkyys, välittömyys, epäsymmetrisyys, tyhjyys eli tyhjän tilan aktivoiminen ja luonnonläheisyys. Tila on olennainen osa asetelmaa, ja se ei ole pelkkää tyhjyyttä vaan dynaaminen asetelman elementti. Koristelun sijasta <em>ikebana</em> on taidemuoto ja oppi, joka johtaa oivallukseen ja tietoisuuteen itsestä. Siinä esiintyvät <a name="in_1"></a><em>in</em> ja <a name="yo_1"></a><em>yo</em> eli <a name="yin_1"></a><em>yinin</em> ja <a name="yang_1"></a><em>yangin</em> periaate, jossa vastakohdat tasapainottavat toisiaan (päivä/yö, mies/nainen, tila/massa jne.) <em>Ikebana</em> hyväksyy lyhytaikaisuuden ja asioiden väliaikaisen tilan. Asetelmissa pitäisi olla aina nuppu lupauksena tulevaisuudesta ja vaurioitunut tai haalistunut lehti muistuttamassa menneestä. Materiaali asetellaan seuraamaan kasvun linjaa ylöspäin, kohti aurinkoa. Asetelmat ovat kolmiulotteisia, ja materiaali ojentautuu kohti katselijaa asetelman polttopisteenä. Asetelman vaikutus on voimakkaampi, kun sitä pelkistetään ja valitaan vähemmän kukkia. </p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_Materiaali"></a><h4><a name="materiaalit_2"></a>Materiaalin valinta ja oksien sekä kukkien käsittely</h4> <p>Oksat ja kukat valitaan huolellisesti. Avautuneen kukan lisäksi asetelmaan otetaan puoliksi auennut ja nuppu. Asetelmissa huomioidaan kukkien luonnollinen kasvupaikka ja vältetään kuivan maan kasvien asettamista yhteen veden läheisyydessä kasvaneiden kanssa. Kukat voivat olla vaatimattomia niittykukkia, joita japanilaiset arvostavat, tai kausittaisia, asetelman tekemisen aikana kukkivia. <em>Ikebanassa</em> käytetään mm. kamelioita, narsisseja, kosmoskukkia, iiriksiä, tulppaaneja, ruusuja ja hedelmäpuiden kukkaoksia. Asetelmiin voidaan sijoittaa myös hedelmiä, marjoja, vihanneksia, juuria, ajopuuta ja kuivattua materiaalia. Moderneihin asetelmiin laitetaan keinotekoisia materiaaleja, kuten muovia, teräslankaa ja lasia. Suomessa voidaan hyödyntää asetelmassa <div style="margin-left: 20%"> <ul> <li>männyn,</li> <li>kuusen,</li> <li>katajan,</li> <li>pajun,</li> <li>tammen,</li> <li>vaahteran,</li> <li>pihlajan ja</li> <li>hedelmäpuiden oksia,</li> <li>heiniä,</li> <li>varpuja,</li> <li>rikkakasveja,</li> <li>käpyjä,</li> <li>marjoja sekä</li> <li>syksyn lehtiä.</li> </ul> </div> </p> <p>Metsämateriaali on taiteellisesti korkeatasoista taitavasti aseteltuna. Japanilaiset arvostavat asetelmia, joissa on vain yhden lajin kukka. Asetelmassa voi olla <nobr>2–3</nobr> lajin kukkia ja saman lajin erivärisiä kukkia. Kukkivien puiden oksat ovat sellaisenaan riittäviä. Materiaalin valitsemisessa asetelmaa varten huomioidaan kukkien näyttäminen erilaisilta eri valossa. Esimerkiksi sinipunaiset kukat ovat tummempia ja keltaiset vaaleampia tulen valossa. </p> <p>Kukkasymboliikka vaikuttaa <em>ikebanassa</em> kukkien valintaan. Japanilaiset ja kiinalaiset näkevät kukat maskuliinisina ja feminiinisinä. Männyn oksa ilmentää maskuliinisuutta (<a name="yang_2"></a><em>yang</em>), ja feminiinisyyttä (<a name="yin_2"></a><em>yin</em>) edustavat esimerkiksi ruusut, daaliat ja pastellinväriset kukat. Asetelmassa yhdistetään voimakas ja hento sekä tumma ja valoisa. Maskuliiniset oksat ovat ylhäällä ja feminiiniset oksat sijaitsevat alhaalla pehmentämässä asetelmaa. </p> <p>Kukka- ja puulajikkeet symbolisoivat eri asioita. Ruusu kuvastaa nuoruutta ja ikuista kevättä. Sen kanssa käytetään usein havupuun oksia ja naavaoksia. Luumu on urheuden ja uskollisuuden symboli, koska se uskaltaa avata kukkansa maan ollessa vielä lumen peitossa. Lootus sameasta vedestä nousseena edustaa puhtautta, ja krysanteemi on keisarin, nousevan auringon ja kuolemattomuuden kukka. Kukkasymboliikka ilmaisee vuodenaikoja ja juhlakausia. Kirsikan kukinta keväällä on kansallinen juhlapäivä. Tyttöjen päivänä 3. maaliskuuta persikka edustaa naisellisuutta, ja poikien päivänä 5. toukokuuta iiris kuvastaa maskuliinisuutta miekkamaisine lehtineen. </p> <p><em>Ikebana</em>-asetelman valmistuksessa käytetään kolmea perustekniikkaa, joita ovat kasvien leikkaaminen saksilla (<a name="hasami_1"></a><em>hasami</em>) ja muilla työvälineillä, materiaalin muotoileminen sekä oksien ja kukkien kiinnittäminen tukevasti. Oksat ja kukat leikataan vinosti ja pehmeävartiset suoraan veden alla säilyvyyden parantamiseksi. Oksat jätetään aluksi pidemmiksi asettelua varten. Paksut, puumaiset oksat halkaistaan tyvestä kiinnitystä varten. Suurissa oksissa tarvitaan ikebanasahaa. Lehtiä ja terälehtiä muotoillaan leikkaamalla sopiviksi ja vääntelemällä niitä. Oksien ja kukkien karsiminen antaa tilaa asetelmaan, paljastaa linjat, keventää ja muuttaa asetelman tasapainoa. Oksia voidaan muotoilla taivuttamalla niitä esimerkiksi uurtamalla, puristamalla ja kiertämällä oikeaan suuntaan. Kukkien avautumista voidaan nopeuttaa puhaltamalla ja avaamalla niitä. Ylikukkineita kukkia ehostetaan poistamalla ulompia terälehtiä. Raskaita oksia ja kukkia käytettäessä tarvitaan laaja, painava pidike tai toinen pidike nurinpäin toisen päällä. Pidikkeet voidaan peittää lehtien lisäksi tummilla pikkukivillä. </p> <p>Kukkien ja oksien säilyvyyttä parannetaan <div style="margin-left: 20%"> <ul> <li>leikkaamalla ne vedessä,</li> <li>keräämällä kasvit aamulla tai illalla,</li> <li>uittamalla niitä,</li> <li>polttamalla ja käsittelemällä kuumalla vedellä leikattuja päitä materiaalin mukaan.</li> </ul> </div> </p> <p>Säilyvyyttä voidaan parantaa kemikaalein. Oksien päähän voidaan hieroa mm. suolaa tai ruokasoodaa. Niitä voidaan myös pitää laimennetussa alkoholissa, etikkahapossa, piparminttuöljyssä tai ammoniakissa <nobr>10–20</nobr> minuuttia. Lootusten ja vesililjojen säilyvyys paranee, kun niiden varteen pumpataan tupakka- tai teeliuosta. </p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_Tarvikkeet_ja_astiat"></a><h4>Tarvikkeet ja astiat</h4> <p>Piikkipidikkeitä (<a name="kenzan_1"></a><em>kenzan</em>), joissa on raskas lyijypohja ja piikkejä eri etäisyyksillä, tarvitaan pitämään kukat ja oksat oikeissa asennoissa. Niitä löytyy monenmuotoisina ja -kokoisina eri astioita varten. Pidikkeitä voi yhdistellä toisiinsa suuremmiksi. Tiheäpiikkisiä pidikkeitä voi käyttää kapeisiin oksiin, esimerkiksi freesioihin ja pehmeävartisiin kukkiin, kuten tulppaaneihin ja iiriksiin. Paksumpia oksia varten ovat harvapiikkiset pidikkeet. Tukena voidaan käyttää myös toisiinsa liitettäviä renkaita, joihin oksat sovitetaan <a name="moribana_2"></a><em>moribana</em>-asetelmissa. Kumisia mattoja tarvitaan suojaamaan astiaa piikkipidikkeiltä. Saksia (<a name="hasami_2"></a><em>hasami</em>) käytetään oksien, lehtien ja terälehtien leikkaamiseen. Niitä valmistetaan eri mallisina ja kokoisina. Lisäksi tarvitaan sahoja, veitsiä, sumutinta, rautalankaa, vedenvaihtopumppu, raffianiintä, kuminauhaa ja guttaperkkaa. Oksien säilyvyyttä edistävinä aineina käytetään alkoholia, etikkahappoa, piparminttuöljyä ja suolaa. Pieniä kiviä voidaan asetella peittämään pidike niissä asetelmissa, joissa käytetään lammikko- ja rantakasveja. </p> <p>Astia on osa asetelmaa ja sitä valittaessa huomioidaan sen harmoninen sopivuus asetelmaan, materiaaleihin, väreihin, sijoitettavaan paikkaan ja tilanteeseen. Astioissa suositaan selkeitä, tummia värejä ja koristelemattomia pintoja, jotta ne eivät kilpailisi asetelman materiaalin kanssa. Perinteisissä asetelma-astioissa ei ole kukka-aiheisia koristeita. Punaisiin, punakeltaisiin ja valkoisiin kukkiin sopii musta tai tumma maljakko ja pastellinvärisiin kukkiin vaalea maljakko. Tummasisustainen astia lisää syvyysvaikutelmaa. Korkeissa asetelmissa kirjava tai koristeltu astia kilpailee huomiosta asetelman kanssa. Joissakin asetelmissa materiaali voi peittää astian. </p> <p>Klassiset <em>ikebana</em>-asetelmat ovat muodollisia (<a name="shin_2"></a><em>shin</em>), puolimuodollisia (<a name="gyo_2"></a><em>gyo</em>) ja epämuodollisia (<a name="so_2"></a><em>so</em>). Niiden mukaan voidaan jakaa astiat ja materiaalit, joista ne on valmistettu. <em>Shin</em>-astiat vastaavat muodoltaan klassisia kiinalaisia muotoja. Materiaaliltaan ne voivat olla pronssisia, lakkapintaisia, lasitettua keramiikkaa tai nykyisin lasia. <em>Gyo</em>-astiat voivat olla <div style="margin-left: 20%"> <ul> <li>bambua,</li> <li>joko lasittamatonta tai mattapintaista keramiikkaa tai</li> <li>puuta ja luonnonmateriaalia, esimerkiksi kalebassi.</li> </ul> </div> </p> <p>Korit ovat suosittuja <em>so</em>-astioina. Moderneissa astioissa eivät päde klassiset säännöt. Niitä löytyy matalina ja laakeina <a name="moribana_3"></a><em>moribana</em>-asetelmiin. Pitkiä, sylinterimäisiä, neliömäisiä tai pullomaisia astioita voidaan käyttää <a name="nageire_1"></a><em>nageire</em>-asetelmiin. Ylipäätään moderneja astioita voidaan käyttää vapaamuotoisina erilaisiin asetelmiin. Japanissa valmistetaan vuosittain monenlaisia astiakokoelmia, joissa käytetään eri materiaaleja. Niissä kokeillaan uusia värejä ja muotoja jatkuvasti. Virallisten astioiden ohella voidaan käyttää kaikkea mahdollista astiaksi soveltuvaa esimerkiksi hedelmäkoreja, olkihattuja, pulloja, ruukkuja, leikattua lasia ja bambun kappaleita. </p> <p>Astian alla käytetään alustaa (<a name="kadai_1"></a><em>kadai</em>) suojelemaan pintaa, jolle se asetetaan. Se antaa arvokkuutta ja korostaa asetelmaa. Niitä käytetään klassisissa ja perinteisissä asetelmissa, mutta alustoja voidaan laittaa myös modernin asetelman alle. Ne ovat laakeita ja säännöllisen tai epäsäännöllisen muotoisia. Alusta voi olla kiillotettua, lakattua tai maalattua puuta tai matalat jalat taivutettua mallia. Väriltään alustat ovat yleensä mustia, tummanruskeita tai lämpimän punaisia. </p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_Asetelmat"></a><h4>Eri asetelmatyylien valmistus</h4> <p><em>Ikebanan</em> asetelmatyylejä ovat mm. <a name="moribana_4"></a><em>moribana</em>, <a name="morimono_1"></a><em>morimono</em>, <a name="nageire_2"></a><em>nageire</em>, <a name="shikibana_1"></a><em>shikibana</em>, <a name="ukibana_1"></a><em>ukibana</em>, vapaat asetelmat ja abstraktit asetelmat. Klassisiin asetelmiin kuuluvat esimerkiksi <a name="ikenobo_1"></a><em>ikenobo</em>-tyyli, <a name="rikka_2"></a><em>rikka</em>-tyyli ja <a name="Koryu_koulu_2"></a>Koryo-koulun <a name="seika_2"></a><em>seika</em>-tyyli. Asetelmia voidaan tehdä poikien ja tyttöjen juhlapäiväksi, uudeksi vuodeksi, eri vuodenaikojen kunniaksi ja teeseremoniaa varten. </p> <a name="Siekkinen_Moribana"></a><h5><a name="moribana_5"></a><em>Moribana</em></h5> <p><em>Moribana</em> eli matalan maljakon asetelman nimi tulee sanoista <em>moru</em> (’pinota’) ja <em>hana</em> (’kukka’). Nykyisen <em>moribana</em>-tyylin loi <nobr>1900-luvun</nobr> alussa <a name="Unshin_Ohara_2"></a>Unshin Ohara. Hän käytti värikkäissä ja koristeellisissa asetelmissaan ensimmäisenä länsimaisia kukkia. </p> <p>Peruspystyasetelmassa ensimmäinen astian mukaan leikattu oksa, jonka tyvi on muotoiltu vinoksi, laitetaan pidikkeen pohjoiskulmaan ja taivutetaan lounaaseen <nobr>15 °</nobr> kulmaan. Siistitty toinen oksa on ¼ edellistä lyhyempi. Se laitetaan myös tyvi vinoksi leikattuna pidikkeen lounaiskulmaan ja taivutetaan lounaaseen <nobr>45 °</nobr> kulmaan. Kolmas linja on kukka, joka on ¼ tai puolet lyhyempi kuin toinen oksa. Kukkavarren tyvi on leikattu suoraksi, jotta se pysyisi pystyssä. Se laitetaan kaakkoiskulmaan ja kallistetaan kaakkoon <nobr>75 °</nobr> kulmaan siten, että kukka osoittaa ylöspäin. Peruslinjat voivat muodostua yksittäisestä kukasta, useista kukista samassa oksassa, lehdestä tai puun oksasta, jossa on kukkia ja lehtiä. Oksien päät muodostavat kolmion ja linjat pidetään selvinä, kun lisätään kolme päälinjaa lyhyemmät, eripituiset myötäilijäoksat. </p> <p>Tavoitteena on kolmiulotteinen, epäsymmetrinen asetelma, jossa on ilmavuutta ja linjat muodostavat kokonaisuuden. Se sisältää myös tyhjän paikan ja pidike on peitetty. Asetelman lehdet eivät saa koskettaa vettä, jotta vesi pysyisi raikkaana. Peruspystyasetelman lisäksi voidaan tehdä vinoja perusasetelmia tai vaakasuoria asetelmia riippuen ensimmäisen oksan kulmasta (15, 45, <nobr>75 °</nobr> kulma). Niistä voi jättää toisen linjan kokonaan pois. Jos pääoksa riippuu koskematta astiaan, on kyseessä riippuva asetelma. Lisäksi <em>moribana</em> voi esiintyä kaksoisasetelmana, jolloin se sisältää useita astioita ryhminä tai samaan astiaan laitetaan kaksi ryhmää. Päälinjan oksat voivat olla samassa ryhmässä tai eri ryhmissä. </p> <a name="Siekkinen_Nageire"></a><h5><a name="nageire_3"></a><em>Nageire</em></h5> <p><em>Nageire</em> eli korkean maljakon asetelma on luonnollinen ja epämuodollinen tyyli <nobr>1500-luvulta.</nobr> Se asetellaan pitkään, sylinterimäiseen vaasiin. <em>Nageire</em>-asetelmassa tehdään peruspystyasetelma, vino ja vaakasuora-asetelma samoin kuin <em>moribanassa</em> pääoksan kallistuskulman mukaan. Oksia ja kukkia ei kuitenkaan laiteta piikkiseen pidikkeeseen, vaan ne leikataan vinoittain astian sivun suuntaan. Varret saavat tukea astian reunasta kallistuessaan vapaasti. Oksia ei saa laittaa maljakon pohjaan asti, koska ne eivät saa olla pystyasennossa. Päästä halkaistuja oksan pätkiä ja rautalankaa voidaan käyttää tukemaan oksia. Oksat ovat kiinni toisissaan ja ne eivät peitä kokonaan astian suuta. Kukkia käytetään maljakon suussa olevien oksien kohdalla yhdistämään oksat ja maljakon. Korkean maljakon asetelmissa käytetään myös riippuvaa tyyliä ja kaksoisasetelmia. <em>Nageiren</em> asettelun kaavat ovat samat kuin <em>moribanassa</em>, mutta oksien ja kukkien asetteleminen on vaikeampaa, kun ei käytetä piikkistä pidikettä. </p> <a name="Siekkinen_Ikenobo"></a><h5><a name="ikenobo_2"></a><em>Ikenobo</em></h5> <p>Perinteisessä <em>ikenobo</em>-tyylissä noudatetaan kolmen peruslinjan <nobr>(<a name="shin_symboli_2"></a>taivas – <a name="gyo_symboli_2"></a>maa – <a name="so_symboli_2"></a>ihminen)</nobr> sääntöä ja siinä on eri vaikeusasteen kaavoja. Yksinkertaisessa peruskaavassa oksat ovat suorahkoja, sillä kaava on sopiva vaikeasti taivutettavalle materiaalille. Pääoksa on maljakon veden rajasta puolestatoista kolmeen kertaan maljakon korkeus tai matalan maljakon leveys. Toinen oksa on 2/3 pääoksan ja kolmas oksa 1/3 pääoksan pituudesta. Asetelmat voivat olla 3-, 5-, 7-, 9- tai 11-oksaisia. Oikeanpuoleisessa asetelmassa oksat taipuvat oikealle ja vasemmanpuoleisessa päinvastoin. Suuntaa valittaessa katsotaan oksien luonnollinen taipumissuunta. Oksat voidaan sijoittaa metallirenkaaseen, jossa on y- tai v-muotoinen oksan haarasta tehty pidike. </p> <a name="Siekkinen_Rikka"></a><h5><a name="rikka_3"></a><em>Rikka</em></h5> <p><em>Rikka</em>-tyyli on vanhin japanilaisen kukka-asettelun muoto ja se on vaativin ja monimutkaisin tyyli. Rajoittamattomasta muunnelmien määrästä johtuu <em>rikka</em>-asetelman suosio vuosisadasta toiseen. Asetelmaa valmistivat aikoinaan mestarit tarkkojen sääntöjen mukaan useita päiviä apulaistensa kanssa. Klassiseen <em>rikka</em>-tyyliin voi sisältyä seitsemän tai yhdeksän pääoksaa, jotka nousevat ylöspäin yhtenäiseltä, pilarimaiselta perustalta ennen taipumistaan eri suuntiin. Pääoksilla on omat nimensä ja ne taipuvat tiettyihin suuntiin nimiensä ja merkityksiensä perusteella. Asetelmien korkeus saattaa olla yli puolesta metristä useampaan metriin ja ne voivat olla myös abstraktisia. Kaavat ovat oikean- tai vasemmanpuoleisia. Pääoksien tyvillä on omat paikkansa asetelman perustassa, joka voidaan ympäröidä tasapitkillä pajun oksilla yhtenäistämään asetelman alkukohta. Pääoksien lisäksi asetelmassa käytetään lisäoksia, jotka tekevät perustasta kauniimman. <em>Rikka</em>-asetelman pääoksien linjojen pitäisi taipua terävästi poispäin asetelman rungosta, sillä tyyliin kuuluu kulmikas ja maskuliininen vaikutelma. Asetelman linjojen ja osien täytyy ojentautua kaikkiin suuntiin luomaan kolmiulotteinen vaikutelma. Kaikki asetelmaan käytetyt rautalangat, kukkateipit ja niini täytyy peittää näkyvistä. Asetelman ja astian on muodostettava harmoninen kokonaisuus. </p> <p><em>Rikka</em>-asetelmasta voidaan valmistaa klassisen version lisäksi 1900-luvulla kehitetty moderni <em>rikka</em>-asetelma tai luovan tyylin <em>rikka</em>-asetelma. Modernissa <em>rikka</em>-asetelmassa kasvien yhdistelmät ovat vapaampia ja tyyli yksinkertaisempaa. Siitä voidaan tehdä pienikokoinen versio kotiin tai toimistoon. Luovassa <em>rikka</em>-asetelmassa käytetään uusia materiaaleja kuten metallia ja muovia. Se on vapaatyylinen mutta sen materiaali nousee kuitenkin ylöspäin yhdestä pisteestä. Luovan <em>rikka</em>-asetelman teeman luomiseen voidaan yhdistää muissa plastisissa taiteissa käytettyjä menetelmiä koskien mm. väriä, massaa, linjaa, pintoja ja tyhjyyttä. </p> <a name="Siekkinen_Seika"></a><h5><a name="Koryu_koulu_3"></a>Koryu-koulukunnan <a name="seika_3"></a><em>seika</em></h5> <p>Koryu-koulukunnan <em>seika</em>-tyylissä on useita kaavoja niin arkeen kuin juhlaan. Maljakkoon laitetaan klassisessa asetelmassa y-muotoinen pidike pajun oksasta ilman piikkistä pidintä ja sitä voidaan käyttää myös oksien alkaessa alempaa. Pääoksa tekee <a name="ikenobo_3"></a><em>ikenoboon</em> verrattuna suuremman kaaren ja vesirajasta ylöspäin oksat ovat paljaat usean sentin pituudelta. Toinen oksa on 2/3 ja kolmas oksa puolet pääoksan pituudesta. Oksat taivutetaan suhteessa puolet tai 1/3 pääoksasta. Asetelmat voivat olla oikean- tai vasemmanpuoleisia. </p> <a name="Siekkinen_Muita"></a><h5>Muita asetelma-tyylejä</h5> <p><a name="morimono_2"></a><em>Morimono</em>-asetelmissa laitetaan kukkien ja oksien kanssa hedelmiä ja vihanneksia laakeaan astiaan. <a name="shikibana_2"></a><em>Shikibanassa</em> kukat ja oksat asetellaan suoraan pöydälle tai liinalle ilman astiaa. <a name="ukibana_2"></a><em>Ukibanassa</em> laitetaan astiaan kukkia ja lehtiä kellumaan veteen. <a name="chabana_3"></a><em>Chabanassa</em> eli teeseremonia-asetelmassa käytetään pieniä, huomaamattomia ja tuoksumattomia kukkia. Asetelmassa voi olla vain yksi kukka tai oksa. Vapaassa tyylissä valmistetaan yksilöllisiä asetelmia, joissa ilmenee asetelman luojan persoonalliset piirteet. Niissä käytetään esimerkiksi risuja, kantoja, juuria tai muuta eksoottista tai tavallista materiaalia yllättävällä ja innovatiivisella tavalla. Linjat ja kaavat esiintyvät vapaampina. Abstraktit asetelmat ovat muodoltaan ja materiaaliltaan pelkistettyjä. </p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_Ikebanan_sijoituspaikka_ja_etiketti"></a><h4><em>Ikebanan</em> sijoituspaikka ja etiketti</h4> <p>Perinteisesti asetelma sijoitetaan <a name="tokonoma_2"></a><em>tokonomaan</em>, joka on syvennys huoneen yhdellä sivulla. Se on 90 cm syvä, 180 cm korkea ja 180 cm leveä. <em>Tokonomaa</em> tukee yhdeltä puolelta puinen tai bambuinen pylväs, joka on luonnollisen muotoinen. <em>Tokonoma</em> on huoneen katseenvangitsija ja siinä riippuu vuoden aikaan sopiva maalaus- tai kalligrafiakäärö, jossa on tilanteeseen sopiva runo tai viisaus. Sen alapuolella tai sivulla voi olla arvokas taide-esine. Kukka-asetelma voidaan sijoittaa lattialle tai ripustaa sivulla olevaan pylvääseen. <em>Tokonoma</em> nähdään tasapainon harjoituksena, jossa kirjoitus- tai kuvakäärö, <em>ikebana</em> ja arvossa pidetty taide-esine muodostavat miellyttävän kokonaisuuden. <em>Ikebanan</em> materiaali valitaan ja järjestetään täydentämään muita <em>tokonoman</em> taideobjekteja. </p> <p>Asetelmaa katsotaan edestäpäin, sillä <em>ikebana</em>-asetelma syntyi temppelin alttaria varten. On epäkohteliasta katsoa sitä sivulta, sillä asetelman ”aurinko” on katsoja, jota kohden oksat ja kukat ojentuvat. Kun vieras on katsellut asetelmaa, hän siirtyy kodin asukkaita kohti ja kertoo kumartaen ihailunsa ja ajatuksensa näkemästään. Kukka-asetelmaan ei saa koskea. Jos sitä kosketellaan, voivat oksat tai kukat liikkua ja asetelma menee pilalle. Asetelmaa ei saa kuljetella, vaan se valmistetaan siinä paikassa, johon se sijoitetaan. On tärkeä tietää asetelman paikka ja korkeus katsojaan nähden. Sitä ei saa asettaa peilin eikä ikkunan eteen. Rauhallinen ja sopiva tausta korostaa asetelman linjoja ja värejä. Paikan tulee olla myös vedoton. Japanilaiselta asetelmantekijältä ei kysytä asetelman materiaalista ja tekotavasta, sillä ne voivat olla tekijän salaisuuksia. Länsimaistyylisissä tiloissa ikebana sopii parhaiten selkeätaustaiseen paikkaan, jossa on riittävästi omaa tilaa. <em>Ikebanan</em> tulee olla harmoniassa muiden esineiden ja tilan linjojen kanssa. Asetelma voi sijaita sisäänkäyntitilassa, eri huoneiden pöydillä, kaapissa, hyllyllä tai seinällä. Kun <em>ikebana</em> tehdään pöytäkoristeeksi, huomioidaan asetelman teossa sen katseleminen kaikilta suunnilta. </p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_Kirjallisuutta"></a><h4>Kirjallisuutta</h4> <p><em>Japanin kulttuuri</em> (1994). Toim. Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen & Ilmari Vesterinen. Otava, Helsinki.</p> <p>Komoda, Shusui – Pointner, Horst (1980). <em>Ikebana. Spirit & Technique.</em> Blandford Press Ltd, Poole.</p> <p>Ohno, Noriko (1995). <em>Ikebana. Season to Season.</em> Kodansha International, Tokyo.</p> <p>Palmer, Elizabeth (1998). <em>Ikebana. The Art of Japanese Flower Arranging.</em> Quantum Books Ltd, London.</p> <p>Smedslund, Hilkka (1965). <em>Ikebana. Japanilainen kukka-asettelutaide.</em> WSOY, Helsinki.</p> <p><a href="http://www.ikebanahq.org" target="_blank">http://www.ikebanahq.org</a></p> <p><a href="http://www.jinjapan.org/kidsweb/virtual/ikebana/ikebana.html" target="_blank">http://www.jinjapan.org/kidsweb/virtual/ikebana/ikebana.html</a></p> <p> <a href="http://www.niwa.org/Ikebana.html" target="_blank">http://www.niwa.org/Ikebana.html</a></p> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <a name="Siekkinen_asiahakemisto"></a><h4>Asiahakemisto</h4> <dl style="margin-left: 11%"> <dt><dd>Adachi-koulu <small><a href="#Adachi_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Allen, Ellen Gordon <nobr>(1898–1972)</nobr> <small><a href="#Ellen_Gordon_Allen_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>avantgardistinen <em>ikebana</em> <small><a href="#avantgardistinen_ikebana_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Azuchi–Momoyama -kausi <nobr>(1573–1600)</nobr> <small><a href="#Azuchi_Momoyama_kausi_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Buddha <small><a href="#Buddha_1">1</a>, <a href="#Buddha_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>buddhalaisuus <small><a href="#buddhalaisuus_1">1</a>, <a href="#buddhalaisuus_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>chabana</em> <small><a href="#chabana_1">1</a>, <a href="#chabana_2">2</a>, <a href="#chabana_3">3</a></small></dd></dt> <dt><dd>Choka Adachi <nobr>(1887–1969)</nobr> <small><a href="#Choka_Adachi_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>do</em> <small><a href="#do_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>doboshun</em> <small><a href="#doboshun_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Edo (myöhemmin Tokio) <small><a href="#Edo_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Enshu-koulu <small><a href="#Enshu_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>geishat</em> <small><a href="#geishat_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>gyo</em> (’puolimuodollinen tyyli’) <small><a href="#gyo_1">1</a>, <a href="#gyo_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>haiku</em> <small><a href="#haiku_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>hasami</em> <small><a href="#hasami_1">1</a>, <a href="#hasami_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>Houn Ohara <nobr>(1908–1995)</nobr> <small><a href="#Houn_Ohara_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Ichiyo-koulu <small><a href="#Ichiyo_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>iemoto</em> <small><a href="#iemoto_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Ikebana International -järjestö <small><a href="#Ikebana_International_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>ikenobo</em>-tyyli <small><a href="#ikenobo_1">1</a>, <a href="#ikenobo_2">2</a>, <a href="#ikenobo_3">3</a></small></dd></dt> <dt><dd>Ikenobo-koulu <small><a href="#Ikenobo_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>in</em> <small><a href="#in_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>isshu ike</em> <small><a href="#isshu_ike_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>jiyuka</em> <small><a href="#jiyuka_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>jutsu</em> <small><a href="#jutsu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>kadai</em> <small><a href="#kadai_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>kado</em> <small><a href="#kado_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>kami</em> <small><a href="#kami_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>kenzan</em> <small><a href="#kenzan_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Kiina <small><a href="#Kiina_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Kioto <small><a href="#Kioto_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Kodo-koulu <small><a href="#Kodo_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Koryu-koulu <small><a href="#Koryu_koulu_1">1</a>, <a href="#Koryu_koulu_2">2</a>, <a href="#Koryu_koulu_3">3</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>kuge</em> <small><a href="#kuge_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>kungfutselaisuus <small><a href="#kungfutselaisuus_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>materiaalit <small><a href="#materiaalit_1">1</a>, <a href="#materiaalit_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>meditaatio <small><a href="#meditaatio_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Misho-koulu <small><a href="#Misho_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>mitsugusoku</em> <small><a href="#mitsugusoku_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>moderni <em>ikebana</em> <small><a href="#moderni_ikebana_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>moribana</em> <small><a href="#moribana_1">1</a>, <a href="#moribana_2">2</a>, <a href="#moribana_3">3</a>, <a href="#moribana_4">4</a>, <a href="#moribana_5">5</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>morimono</em> <small><a href="#morimono_1">1</a>, <a href="#morimono_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>nageire</em> <small><a href="#nageire_1">1</a>, <a href="#nageire_2">2</a>, <a href="#nageire_3">3</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>nageire-bana</em> <small><a href="#nageire_bana_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Ohara-koulu <small><a href="#Ohara_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Ono no Imoko <small><a href="#Ono_no_Imoko_1">1</a>, <a href="#Ono_no_Imoko_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>Osaka <small><a href="#Osaka_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>puutarhanhoito <small><a href="#puutarhanhoito_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>rikka</em>-tyyli <small><a href="#rikka_1">1</a>, <a href="#rikka_2">2</a>, <a href="#rikka_3">3</a></small></dd></dt> <dt><dd>Rokkakudo-temppeli <small><a href="#Rokkakudo_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>samurait</em> <small><a href="#samurait_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>seika</em>-tyyli <small><a href="#seika_1">1</a>, <a href="#seika_2">2</a>, <a href="#seika_3">3</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>seika isshu-ike</em> <small><a href="#seika_isshu_ike_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Sen no Rikyu <nobr>(1521–1591)</nobr> <small><a href="#Sen_no_Rikyu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Senmu, ks. Ono no Imoko <small><a href="#Ono_no_Imoko_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>shikibana</em> <small><a href="#shikibana_1">1</a>, <a href="#shikibana_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>shin</em> (’muodollinen tyyli’) <small><a href="#shin_1">1</a>, <a href="#shin_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>shintolaisuus <small><a href="#shintolaisuus_1">1</a>, <a href="#shintolaisuus_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>shoka</em> <small><a href="#shoka_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>so</em> (’epämuodollinen tyyli’) <small><a href="#so_1">1</a>, <a href="#so_1">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>Sofu Teshigahara <nobr>(1900–1979)</nobr> <small><a href="#Sofu_Teshigahara_1">1</a>, <a href="#Sofu_Teshigahara_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>Sogetsu-koulu <small><a href="#Sogetsu_koulu_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>suna-no-mono</em> <small><a href="#suna_no_mono_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>taisaku</em> <small><a href="#taisaku_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>tatebana</em> <small><a href="#tatebana_1">1</a>, <a href="#tatebana_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>teentaide <small><a href="#teentaide_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>Tokio (myöhemmin Edo) <small><a href="#Tokio_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>tokonoma</em> <small><a href="#tokonoma_1">1</a>, <a href="#tokonoma_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>tussimaalaus <small><a href="#tussimaalaus_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>ukibana</em> <small><a href="#ukibana_1">1</a>, <a href="#ukibana_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>Unshin Ohara <nobr>(1861–1916)</nobr> <small><a href="#Unshin_Ohara_1">1</a>, <a href="#Unshin_Ohara_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>yang</em> <small><a href="#yang_1">1</a>, <a href="#yang_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd>Yhdysvallat <small><a href="#Yhdysvallat_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>yin</em> <small><a href="#yin_1">1</a>, <a href="#yin_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>yo</em> <small><a href="#yo_1">1</a></small></dd></dt> <dt><dd>zen-buddhalaisuus <small><a href="#zenbuddhalaisuus_1">1</a>, <a href="#zenbuddhalaisuus_2">2</a></small></dd></dt> <dt><dd><em>zokeibana</em> <small><a href="#zokeibana_1">1</a></small></dd></dt> </dl> <p><a href="#_top">Alkuun</a></p> <br> <hr title="Julkaisun tietoja" width="20%" align="center"> <p><small>Harukaze, numero 2 (10.2.2004). Japani-opintojen verkkojulkaisu. Oulun yliopiston historian laitos. Saara Siekkinen, <em>Ikebana – japanilainen kukkien ja oksien asettelun taide</em>.</small></p> <table border="0" width="40%" cellspacing="0" cellpadding="0" align="center"> <tr> <td width="50%"> <p align="right"><img src="Harukaze_kuva_2.gif" alt="Kevät- ja tuuli-ideogrammit, pienennös."></p> </td> <td width="50%"> <p align="left" class="indexb"><a href="Harukaze2_main.html" target="_top" title="Harukaze nro 2, index">Harukaze nro 2:n pääsivulle</a></p></td> </tr> </table> <script type="text/javascript"> var gaJsHost = (("https:" == document.location.protocol) ? "https://ssl." : "http://www."); document.write(unescape("%3Cscript src='" + gaJsHost + "google-analytics.com/ga.js' type='text/javascript'%3E%3C/script%3E")); </script> <script type="text/javascript"> try { var pageTracker = _gat._getTracker("UA-4297053-1"); pageTracker._trackPageview(); } catch(err) {}</script> </body> </html>