|
|
Työpajat & w5w-sessiot
11.11.2004 |
Työpajatyöskentely
torstaina 11.11.2004 - työpajojen tiivistelmät
1. Miten yliopisto-opettaja
jaksaa tänään?
kouluttaja Saara Repo-Kaarento,
HY & professori Maaret Wager, HY
Miten yliopisto-opettaja voi? Miten hän
jaksaa tehdä työtään? Miten tutkija-opettaja
pysyy elävänä yliopistotyön paineissa?
Mistä yliopisto-opettaja innostuu ja saa työniloa?
Työpajassa pohditaan ja
tutkitaan opettajuutta ja yliopisto-opettajan työn eri
puolia sekä työstetään osallistujien kokemuksia
toiminnallisten ja luovien menetelmien avulla. Työpajassa
pyritään saamaan uusia näkökulmia ja parempaa
ymmärrystä omaan työhön ja ammatilliseen
identiteettiin sekä löytämään yhdessä
tietä innostuksen ja voiman lähteille. Työpajaan
otetaan 20 osallistujaa.
2. Turistista
tutkijaksi – opiskelija tiedeyhteisön jäsenenä
suunnittelija
Tanja Kähkönen & opiskelija Suvi Eriksson, OY
Onko yliopisto tiedeyhteisö? Jos on,
keitä siihen kuuluu ja millä perusteella? Millaista
on opetus, tutkimus ja opiskelu tiedeyhteisössä.
Miten toteutuu tiedeyhteisön ethos: kannetaanko yhteisössä
tieteen korsia yhteiseen kekoon, vai uurastaako kukin oman
kekonsa kanssa?
Työpajassa käsitellään
opiskelijoiden odotuksia ja käsityksiä yliopisto-opiskelusta
sekä tiedeyhteisöstä ja heidän roolistaan
siellä ja peilataan niitä yliopisto-opiskelun aikaisiin
kokemuksiin. Onko opiskelija tiedeyhteisön turha turisti,
jonka tulee itse oppia toimimaan maassa maan tavalla ja puhumaan
samaa kieltä muiden kanssa? Voiko opiskelija oikeasti
olla olla tiedeyhteisön nuorempi kollega ja asiantuntija?
Entä miten hän pääsee tiedeyhteisön
eliittiin? Voiko tiedeyhteisöstä syrjäytyä?
Työpajassa pohditaan, mikä rooli
ja vastuu muilla tiedeyhteisön jäsenillä on
opiskelijoiden tiedeyhteisöllisyyden kokemisessa. Toisaalta
käsitellään opiskelijan oman vastuun ja aktiivisuuden
merkitystä. Työpajassa on mukana oikea Opiskelija
kertomassa esimerkkejä tiedeyhteisöllisestä
oppimiskulttuurista. Työpajassa
etsitään keinoja siihen, miten tiedeyhteisön
jäsenyyden kokemiseen voidaan vaikuttaa ja miten sitä
voitaisiin edistää. Työpajan
sisällöt pohjautuvat opiskelijavetäjän
kokemuksiin sekä pro gradu-tutkimukseen Kähkönen,
T. 2003. Turistina tiedeyhteisössä? Kuvitteellinen
ja reaalinen tiedeyhteisö ja tiedeyhteisön jäsenyys
opiskelijoiden kokemuksissa.
3. Opetussuunnitelman
tavoitteet – opetuksen todellisuus
tutkijaopettaja Jussi
Salo & opiskelija Heidi Tuominen, LTY
Työpajan aikana yritetään hahmottaa
osallistujien kokemuksia siitä, miten uuden tutkintorakenteen
opetussuunnitelmat ovat muotoutuneet. Millainen prosessi on
ollut käynnissä? Onko se perustunut strategioihin
ja arvoihin vai ajelehtimiseen tuulen mukana.
Opetusta jatkossakin hoitaa suurin piirtein sama määrä
ihmisiä ja suurin piirtein samat ihmiset opettavat edelleen
samoja asioita. Tämä tuo rajoituksia uuden opetussuunnitelman
toteuttamiseen ja vaarana on jämähtäminen vanhoihin
kaavoihin. Haastena on saada aito muutos aikaan asenteissa
ja arvoissa, jotta opetustyön uudistusprosessi on todellinen.
Työpajan toiminta koostuu vetäjän alustuksesta
LTY Sähkötekniikan osaston prosessin kokemuksista
yhdistettynä opiskelijanäkökulmaan. Tämän
jälkeen käydään keskustelua alustuksen
teemoista.
4. Opiskelu
– työtä kellon ympäri?
opintopsykologi Juha
Nieminen & opiskelija Anna-Maria Rajala, HY
Työpajassa paneudutaan opiskelijan ajankäyttöön,
opiskelun säätelyyn, motivaation ylläpitoon,
stressin hallintaan ja jaksamiseen esimerkkitapausten kautta.
Kunkin tapauksen kohdalla pyritään vastaamaan seuraaviin
kysymyksiin:
1) Millaiset keinot auttavat opiskelijaa selviytymään
haastavista tilanteista?
2) Miten yliopistoympäristö, opettajat ja muu henkilökunta
voivat tukea opiskelijaa?
Vetäjät kommentoivat teemoja opintopsykologin ja
opiskelijan näkökulmista. Työpajassa pyritään
luomaan monipuolinen kuva sekä yksilöllisistä
että yhteisöllisistä tavoista tukea opiskelijan
jaksamista ja opiskelun mielekkyyttä.
5. Pedagogisen
johtamisen välineitä etsimässä
professori Kari Heiskanen
& suunnittelija Hanna Lindholm, Teknillinen korkeakoulu
HUOM. PERUTTU
6. Tieto- ja
viestintätekniikasta energiaa opetukseen ja oppimiseen
Koulutussuunnittelija Hely Lahtinen, SVY &
verkkopedagogiikan asiantuntijat Sari Koski-Kotiranta ja Pauliina
Kupila, HY opetusteknologiakeskus
Lukeminen, keskustelu ja kirjoittaminen ovat
akateemisen opiskelun ikivanhoja menetelmiä. Miten opiskelu
muuttuu kun keskustelu ja kirjoittaminen tapahtuvat verkossa?
Miten verkko muuttaa opiskelua ja ohjausta? Työpajassa
keskitytään verkko-opetukseen käytännön
näkökulmasta.
Työtapana on ideariihi, jonka tarkoituksena on tuottaa
verkkoon sopivia aktivoivia tehtäviä. Työpajaan
otetaan 20 osallistujaa.
7. Opetuksen
mitoittamisen laskuharjoitukset. Case: tosiologian laitos.
W5W-suunnittelija Marianne Isola & opiskelijapari,
OY
Tervetuloa tosiologian laitokselle! Viime vuosien aikana laitoksen
opintojaksot ovat huolestuttavasti paisuneet ja opiskelijat
ovat ihan valittaneet kuormituksen tunteesta. Tutkintorakenteen
muuttuminen kaksiportaiseksi ja ECTS-järjestelmään
siirtyminen aiheuttavat nekin päänvaivaa. Opintojaksoille
pitäisi oikeasti tehdä jotakin!
Osa laitoksen henkilökunnasta tuntuu luottavan joko intuitioon
tai etsivän valmiita kertoimia. Joku oli kuitenkin kuullut
jotain uudesta, toteutuneisiin opiskelutunteihin perustuvasta
mitoituksesta, ja ajatteli soveltaa sitä omien opintojaksojensa
mitoittamisessa. Mutta miten se käytännössä
tapahtuu? Tule opetuksen mitoittamisen laskuharjoituksiin
auttamaan laitoksen henkilökuntaa opintojaksojen mitoittamisessa.
8. Akateemisen
opetuksen ja opiskelun etiikka 2000-luvun kontekstissa
tuotepäällikkö
Kari Kaipainen, DataInnovations Oy
- Lyhyesti etiikasta
- Mitä aikuisten opetuksen etiikka voisi tarkoittaa?
- Keitä aikuisopettajan pitäisi ottaa huomioon?
- Tarvitseeko opiskelu etiikkaa?
- Onko eroa 1900- ja 2000-luvuilla?
- Onko etiikan ohjeista hyötyä?
- Tarvitaanko arvoja?
9. Opintojen
vauhdittaminen
koulutuspoliittinen sihteeri
Anne Mikkola & hallituksen jäsen (koulutuspoliittiset
asiat) Lotta Backlund, SYL
Työryhmässä on tarkoitus tehdä
virtuaalimatka opiskelijaelämään elämänhallinnan
näkökulmasta roolipelin kautta. Roolipelin tarkoituksena
on kiinnittää huomiota yliopisto-opetuksen kokonaisvaltaisen
suunnittelun merkitykseen opintojen edistymisen näkökulmasta
opiskelijoiden erilaisissa elämäntilanteissa.
Usein opintojen edistymiseen ja opintoviikkojen
kertymiseen vaikuttavat niin opetus-kuin tukipalvelujen järjestäminen
sekä opiskelijan oma elämäntilanne. Pelin tarkoituksena
on tuoda keskusteluun keskeisiä ongelmia opintojen suunnittelun
kannalta ja pohtia yhdessä toimenpiteitä niiden
ratkaisemiseksi. Opintojen vauhdittamisen mahdollisuuksiin
vaikuttavat monitahoiset- ja tasoiset ongelmat, joiden vaikutuksia
harvoin tarkastellaan yhteydessä toisiinsa.
10.
Akateeminen HOPS ja sen ohjaaminen
suunnittelijat
Maarit Ansela & Säde Pirttimäki, KY
Työpajassa määritellään
henkilökohtaista opintojen suunnittelua akateemisessa
kontekstissa, sen ohjaamisen kysymyksiä ja käytäntöjä.
Työpaja käsittelee akateemisen hopsin käsitettä,
ohjauskäytäntöjä, opetussuunnitelman ja
HOPSin suhdetta sekä ohjaajan roolia hops-työssä.
Työpaja rakentuu Akateeminen HOPS ja sen ohjaaminen -koulutuksen
tuloksiin ja tavoitteena on syventää käsitystä
HOPSista niiden perusteella.
11. Monikulttuurisuus
opetuksessa
lehtori
Sabine Grasz, OY & erikoistutkija Leena Lestinen, JY
Monikulttuuriset opetusryhmät ja opettaminen
vieraalla kielellä ovat yleistyneet vaihto-opiskelun,
-opetuksen ja vieraskielisten opetuskokonaisuuksien myötä.
Käytännönläheinen työpaja on kohdistettu
monikulttuurisissa opetustilanteissa ja monikulttuuristen
opiskelijaryhmien kanssa työskenteleville yliopisto-opettajille.
Tarkoituksena on käytännön kokemusten pohjalta
vertaisryhmässä ja ryhmätyönä kehittää
kulttuurienvälisesti sensitiivisiä toiminnan periaatteita
ja vaihtoehtoja. Samalla tarkastellaan yliopistoympäristöä
kulttuurienvälisyyden näkökulmasta. Työpajassa
kokeillaan suomalaisessa opetuksenkehittämistyössä
menetelmää, jota on kehitetty mm. Victorian yliopiston
opetuksen kehittämisyksikössä.
Työskentelyn välineenä käytetään
opettajien omakohtaisia pulmatilanteita ("critical incidents"),
joita he ovat tunnistaneet ja kohdanneet työssään
monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Kutakin
osallistujaa pyydetään valmistelemaan ja lähettämään
ennakkotehtävänä ainakin yksi tapauskuvaus
työpajavastaavilta saatavien ohjeiden pohjalta. Tapaukset
käsitellään työpajassa pienryhmissä
ja työskentelyn tuotokset yhteisessä ryhmässä.
Työpajavastaavat toimivat työskentelyn ja keskustelun
fasilitaattoreina. Työskentely on suomen- ja englanninkielistä.
Teaching in Multicultural Contexts
Recent developments in teacher and student exchange as well
as in the academic curriculum have increased the number of
multicultural study groups and teaching through a foreign
language. The practical issues of these contexts will be dealt
with in this workshop. Participants in this session are ideally
university teachers with experience in and thoughts about
multicultural teaching situations and multicultural student
groups. We shall be comparing and processing our experiences
in groups and considering culture-sensitive teaching approaches.
An important overall frame conception will be universities
as multicultural environments. The workshop shall employ a
teaching development method which has been developed at the
University of Victoria.
The material for the workshop shall be provided by "critical
incidents". Each participant is asked to supply at least
one description of a critical incident which is a description
of a multicultural problem situation and/or a challenging
experience in a real multicultural teaching situation. The
workshop organisers will provide the instructions for the
descriptions which are to be sent to the workshop organisers
prior to the workshop. The descriptions will be discussed
in small groups and the results will be presented to the other
participants. The work shall be coordinated by the facilitators
and the working languages are Finnish and English.
12. Opetuksen
ja oppimisen laadunvarmistus. Yliopistojen laadunarviointijärjestelmät
kehittyvät.
suunnittelija Anna-Maija
Liuhanen, projektisuunnittelijat Hannele Seppänen &
Seppo Saari, KKA sekä opiskelija
Teemu Haapala, OY
Opetusministeriön asettama työryhmä
ehdottaa korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien
arviointia eli auditointia. Taustalla ovat ns. Bolognan prosessi
ja erityisesti Berliinin julkilausuma, joka edellyttää
kansallisilta korkeakoulujärjestelmiltä akkreditointia,
sertifiointia tai muuta vastaavaa järjestelmää.
Korkeakoulujen arviointineuvosto kartoitti viime vuonna korkeakoulujen
laatujärjestelmät, ja syksyllä järjestettiin
yliopistojen laatujärjestelmiä koskeva seminaari
Helsingin kauppakorkeakoulussa. Niistä keskusteltiin
myös Uunisaaren työpajassa Helsingissä huhtikuussa
2004.
Sekä em. seminaariin ja työpajaan
osallistuneet että muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita
työpajaan.
Toivomme, että työpajan osanottajat
tutustuvat etukäteen em. opetusministeriön työryhmän
raporttiin Korkeakoulutuksen laadunvarmistus (OPM 2004:6 osoitteessa
http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/index.html).
Työpajaan ilmoittautuneille lähetetään
ennakkotehtävä.
13. Portfoliot
ja opetusansioiden arviointi
suunnittelija
Tiina Kosunen, HY
Opetusportfolio on tieteellisen raportin kaltainen
katsaus, jossa tekijä esittää dokumentoidusti
keskeisen opetuksellisen osaamisensa. Perinteisesti portfoliota
on käytetty opettajan oman työn kehittämisessä
ja itsearvioinnissa, mutta yhä enenevässä määrin
siitä on tullut yksi hakuasiakirja opetus- ja tutkimusvirkojen
viranhaussa.
Työpajassa keskitytään portfolion käyttöön
osana yliopistollista / akateemista viranhakua sekä arvioinnin
työvälineenä ansiovertailua viranhakijoista
laadittaessa. Mm. seuraavat aiheet ovat keskeisiä:
• Portfoliolle asetettavat laadulliset vaatimukset –
arvioitavaksi kelpaava / kelpaamaton portfolio
• Portfolion dokumentointi – sälästä
ja silpusta asiakirjan liitteiksi
• Portfolion lukutaito – tarinoista ansiovertailuksi
• Opetusansiot kokonaisarvioinnissa osana – palapelin
kokoamista
Työpajatyöskentely rakentuu harjoituksille ja keskustelulle.
Vetäjälle voi halutessaan lähettää
etukäteen sähköpostitse (tiina.kosunen@helsinki.fi)
kysymyksiä tai toiveita esille otettavista asioista.
14.
Työelämänäkökulma opiskelun suunnittelussa
ja opetuksen kehittämisessä
suunnittelija
Erkki Härkönen, TY & palvelupäällikkö
Tapio Anttonen, KY
Työelämänäkökulma
yliopisto-opinnoissa - mitä se on ja mihin sitä
tarvitaan? Missä se näkyy, mihin se vaikuttaa, missä
sen tulisi näkyä ja miten se saadaan näkyväksi?
Miten uraohjaus istuu osaksi yliopistojen
ohjausjärjestelmiä ja -strategioita?
Työryhmässä pohditaan edellä
olevia kysymyksiä ja kartoitetaan keinoja opintojen tuottaman
työmarkkinakelpoisuuden varmistamiseksi
1. yksilötasolla
- HOPS ja urasuunnittelu
2. oppiaine-/tiedekuntatasolla
- OPS ja työelämäyhteydet
15. Vertaispalaute
verrattomana tukimuotona
opetuksen kehittämispäällikkö
Matti Lappalainen, TY
Opetus on yleensä yksinäistä
työtä. Opettaja saa toki palautetta opiskelijoilta
ja ehkä työelämästäkin, mutta palautteen
tulkinta ja sen hyödyntäminen on usein vaikeaa.
Kollegat ovat kuitenkin keskuudessamme! Työpajassa esitellään
erilaisia strukturoituja ja vapaamuotoisia tapoja, joita eri
yliopistoissa on käytetty kerätessä muilta
opettajilta palautetta oman opetuksen kehittämiseksi.
Samalla yhteistoiminnallisesti ideoidaan tapoja, jotka sopisivat
työpajaan osallistujien omaan arkeen ja työyhteisöön.
W5W
- tutkintorakennetyön seurantasessiot perjantaina 12.11.2004
klo 9.15 - 11.15, sessiotiivistelmät
1. Tutkintorakenneuudistus
ja opetussuunnitelmatyö
Opetuksen
kehittämispäällikkö Asko Karjalainen,
OY.
Sessiossa tarkastellaan tähänastista
opetussuunnitelmien kehittämistyötä maamme
yliopistoissa tutkinnonuudistuksen aikana. Tarkastelu perustuu
w5w-projektin puitteissa saatuihin kokemuksiin. Missä
määrin opetussuunnitelmien kehittämistä
ollaan omaksumassa opetustehtävän hoidon perusasiaksi?
Missä määrin se koetaan / on koettu ulkoisena
pakkona, josta on pakko selviytyä?
2. Opintojen
ohjaus kaksiportaisessa tutkinnossa
suunnittelijat Tommi Haapaniemi & Maarit Ansela,
KY
Seurantasession tavoitteena on luoda yleiskuva
yliopisto-opiskelijan ohjauksesta ja tunnistaa kaksivaiheisen
tutkintorakenteen erityiskysymyksiä ja haasteita opiskelijan
ohjaukselle.
3. Kansainvälinen
benchmarking opetussuunnitelmatyössä
w5w-suunnittelija Soili Niinikoski,
OY
Miten benchmarking voi olla organisaation
tehokas muutosvoima? Voiko benchmarking olla osa jatkuvaa
laadunarviointia yliopistossa? Miten benchmarking voi aktivoida
kansainvälisiä suhteita? Miten vertailevan arviointimenetelmän
voi valjastaa tutkintorakennetyön työkaluksi? Mikä
on kansainvälisen benchmarkingin ydinajatus?
Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikkö ja
Korkeakoulujen arviointineuvosto järjestivät yhteistyössä
Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna
-koulutuksen lukuvuonna 2003/2004. Koulutuksessa
sovellettiin ja kehitettiin kansainvälistä vertailevaa
arviointimenetelmää yliopistoissa tutkintorakennetyön
näkökulmasta. Koulutuskokonaisuus rakentui kolmesta
seminaaritapaamisesta, sekä kirjallisuuteen ja opetusmateriaaliin
perehtymisestä. Kurssilaiset suorittivat harjoitustöinään
oman yliopiston tutkintorakennetyötä edistävän
vertailevan arvioinnin jonkin korkeatasoisen ulkomaisen yliopiston
kanssa tai organisoivat yliopistossaan eri yksiköiden
avainhenkilöiden kanssa vastaavan vertailuprojektin.
Tämä sessio kertoo koulutuksen sisällöstä
ja sen tavoitteista, sekä kuulemme muutamia case-kertomuksia
kurssilaisten tekemistä vertailevista arviointiprojekteista.
4. Opiskelijan
ajankäyttö ja opintojen mitoitus
w5w-projektipäällikkö Katariina Alha
& w5w-suunnittelija Suvi Jutila, OY
Sessiossa tarkastellaan
opiskelijoiden ajankäyttöä ja sen ohjaamista
eri näkökulmista. Miten ajankäytön seurantaa
on toteutettu käytännössä? Miten opintojen
kuormittavuus ja opiskelijan ajankäyttö liittyvät
toisiinsa? Miten ajankäytön seuranta vaikuttaa opintojaksojen
mitoitukseen ja opetussuunnitelmaan? Voiko ja pitääkö
akateemisen opiskelijan ajankäyttöä ohjata?
Sessiossa on alustuksia jo toteutetuista opiskelijan ajankäytön
seurantatavoista sekä alustus opintojen mitoituksen,
opiskelijoiden ajankäytön sekä opetuksen laadun
arvioinnin välisestä yhteydestä. Sessiossa
on tilaisuus keskustella ja esittää omia kokemuksiaan
ja näkemyksiään.
|
