[paluu etusivulle]

[4. Kotimaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä]

3. Suosituksia suunnittelun avuksi

Seuraavassa on esitetty suosituksia liikunnan olosuhteita huomioivista käytännön toimista kaavoitusprosessin kuluessa sekä konkreettisia vinkkejä suunnittelutyöhön:

1. Suosituksia liikunnan olosuhdenäkökulman kytkemiseksi kaavoitusprosessiin
2. Suosituksia liikuntatavoitteiksi kaavoissa
3. Liikunnan olosuhteet ja asemakaavoitus (lähiympäristö)
4. Liikunnan olosuhteet ja yleiskaavoitus (kuntataso)
5. Liikunnan olosuhteet ja maakuntakaavoitus (seututaso)
6. Ideakortti 1: Lähivirkistysalueiden saavutettavuus ja mitoitus
7. Ideakortti 2: Lähiliikuntapaikka
8. Ideakortti 3: Golfkenttä
9. Ideakortti 4: Hevosurheilu /ratsastus
10. Ideakortti 5: Pyöräily kaupunkikeskustassa
11. Ideakortti 6: Arkiliikunta ja asuinkorttelit
    

3.1 Suosituksia liikunnan olosuhdenäkökulman kytkemiseksi kaavoitusprosessiin

Ennakointi ja jatkuva vuorovaikutus

Aloitusvaihe

Valmisteluvaihe

Ehdotusvaihe

Hyväksyminen

3.2 Suosituksia liikuntatavoitteiksi kaavoissa

Seuraavassa on määritelty maankäyttöön liittyviä suosituksia, joiden käyttö voi edistää suotuisien liikunnan olosuhteiden syntyä. Suositusten ryhmittely on kytketty eri kaavatasojen kaavojen sisältövaatimuksiin (maakuntakaava MRL 28§, yleiskaava MRL 39§, asemakaava MRL 54§), joista on poimittu liikunnan olosuhteisiin linkittyvät sisältökohdat.

Suositusten tarkoituksena on toimia eräänlaisena ”muistilistana” erilaisia maankäyttösuunnitelmia ja kaavoja laadittaessa, niitä edeltäviä suunnittelun kohdealuetta koskevia maastoinventointeja ja selvityksiä tehtäessä sekä suunnitelmien vaikutuksia arvioitaessa. Suositusten ryhmittely noudattaa ”askelajattelua” ts. ne on ryhmitelty siten, että ensin on esitelty (asuinalueiden) lähiympäristöä koskevia suosituksia (asemakaavataso), sitten laajempia koko kuntaa tai sen osaa koskevia suosituksia (yleiskaavataso) ja lopuksi useamman kunnan muodostaman isomman alueen maankäyttöön liittyviä suosituksia (maakuntakaavataso). Tavoitteena on ollut, että nämä suositukset olisivat riittävän ymmärrettäviä toimiakseen apuna ja lähdeaineistona maankäytön suunnitteluprosesseissa.

Suositukset on esitetty luettavuuden takia siten, että ensin on luettelomainen, otsikoihin perustuva tiivistelmä varsinaisesta sisällöstä. Tämän tiivistelmän avulla lukija voi nopeasti tutustua käsiteltävään asiaan kokonaisuudessaan. Sen jälkeen perehdytään aiheeseen tarkemmin.

3.3 Liikunnan olosuhteet ja asemakaavoitus
Lähiympäristö / Asemakaava

Miten lähiympäristössä / asemakaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? (Katso myös muiden kaavatasojen kohdat.)

1. Yhteydet ja etäisyydet asuinalueelta palveluihin, niille vievät kävely- ja pyöräilyreitit
   
2. Asuinalueen omien palveluiden laatu, sijainti ja saavutettavuus
   
3. Asuinalueen sisäinen liikenne
   
4. Lähivirkistys- ja puistoalueiden riittävyys ja saavutettavuus, kentät, reitit, kuntopolut
   
5. Asuinkortteleiden suunnittelu, esteettömät yhteydet viheralueille sekä kävely- ja pyörätiereiteille, kaupunkikuvan laatu
   
6. Piha-alueiden suunnittelu (esteettömyys, aurinkoisuus, tuulisuus)
   
7. Lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen laatu, sijainti ja saavutettavuus
   
8. Joukkoliikenteen saavutettavuus ja sijainti
   

1. Yhteydet ja etäisyydet asuinalueelta palveluihin, niille vievät kävely- ja pyöräilyreitit

• Arkiliikunnan mahdollistumisen kannalta on päivittäin käytettävien palveluiden ja asuinalueiden välisissä yhteyksissä ratkaisevaa sekä ajallinen kesto että etäisyys. Kävellen tai pyörällä koetaan vielä mielekkääksi matka, jonka ajallinen kesto on 15-20 minuuttia. Kävellen kulkien matka on tällöin aikuisilla enintään 1-2 km ja pyöräillen 5-6 km.
  
• Uusien asuinalueiden kytkentä olemassa olevaan yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen.
  

2. Asuinalueen omien palveluiden laatu, sijainti ja saavutettavuus

• Palveluille vievät selkeät, turvalliset, riittävän tilavat, helppokulkuiset ja esteettömät kävely- ja pyöräilyreitit parantavat palveluiden saavutettavuutta. Erityistä huomiota kannattaakin kiinnittää kävely- ja pyöräteiden suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon.
  
• Voimakkaat maastonmuodot voivat heikentää ympäristön esteettömyyttä, joten reittejä suunniteltaessa on huomioitava maaston muodot ja väylien kaltevuus.
  
• Pyöräilyn toimivuuden kannalta on tärkeää huomioida pyörien säilytys- ja pysäköintimahdollisuudet sekä asunnon että palvelujen läheisyydessä.
  
• Kouluja ja niihin liittyviä liikuntapaikkoja suunniteltaessa ja toteuttaessa tulee huomioida riittävät sisä- ja ulkoliikunta-alueiden tilavaraukset sekä saatto- ja huoltoliikenteen suunnittelu siten, että vaaratilanteita (ja siitä johtuvia tarpeita ryhtyä kuljettamaan lapsia kouluun) ei synny.
  
• Koulua ja koulupihaa suunniteltaessa kannattaa miettiä myös käytön aikaisen ylläpidon ja huollon vastuualueet.
  
• Asuinalueen omien liikuntapaikkojen ja -palvelujen tulee sijaita muiden palvelujen lähellä eli siellä missä ihmiset muutenkin asioivat.
  

3. Asuinalueen sisäinen liikenne

• Kävely- ja pyöräteiden käyttöasteen ja tätä kautta arki- ja hyötyliikunnan kannalta tärkeää on reittien looginen eteneminen ja sujuvat linjaukset, jotka on turvattava kaavassa.
  
• Asuinalueen keskeisten osien käveltävyyteen ja pyöräiltävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Myös keskustojen kävelykatujen ja kävelykeskustojen mahdollisuudet liikunnan paikkoina on otettava niiden detaljisuunnittelussa huomioon.
  
• Kävely- ja pyöräteiden suunnittelussa on tärkeätä ottaa huomioon eri liikkumismuotojen, kuten kävelyn, pyöräilyn, rullaluistelun jne. tarpeet jo suunnittelussa, mutta myös toteutuksessa (päällysteet, reunakivet, tilavaraukset, reitin sujuva jatkuvuus).
  
• Kävely- ja pyörätiet kannattaa mahdollisuuksien mukaan linjata siten, että ne kulkisivat viheralueiden läpi (meluttomuus, virkistys).
  
• Kävely- ja pyöräteiden pinnoituksella voidaan ohjata käyttäjiä esimerkiksi siten, että ne reitit, joilla rullaluistelu ei ole turvallisuussyistä suotavaa, jätetään asfaltoimatta tai päällystetään kiveyksellä.
  
• Jokaisesta asuinkorttelista on hyvä olla yhteys lähipuistoon ja/tai kävely- ja pyöräteille.
  
• Kulkuväyliä ja viheryhteyksiä kouluille kannattaa suunnitella siten, että oppilailla on mahdollisuus valita kulkumuotonsa koulumatkalla (vaikkapa talvisin potkukelkka tai hiihto).
  
• Reitti koululta liikuntapaikoille tulee suunnitella siten, että reitti on mahdollisimman turvallinen (ei kadun ylityksiä). Reitit tulee tarjota turvallisen liikkumisen mahdollisuus niin kävelijöille, pyöräilijöille, rullaluistelijoille kuin mopoilijoillekin.
  

4. Lähivirkistys- ja puistoalueiden, niihin liittyvien erilaisten reittien sekä vesialueiden saavutettavuus ja riittävyys

• Talvireitistöt (hiihto, moottorikelkat) tulee ottaa suunnittelussa huomioon kuten myös niiden ja pistemäisten talviliikuntapaikkojen (esim. laskettelurinteet) kesäaikaisen käytön mahdollisuudet.
  
• Kesäulkoliikunnan mahdollistuminen kannattaa huomioida lähivirkistysalueiden mitoituksessa (puistojumpat, frisbeegolf ym.).
  
• Vesistöt tarjoavat mahdollisuuden sekä uintiin että veneilyyn. Veneiden ja muiden vesikulkuneuvojen säilytys tulee ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Veneilyyn liittyvät paikoitusalueet on hyvä suunnitella venepaikkojen välittömään yhteyteen.
  
• Ulkoilu eläinten kanssa kannattaa huomioida (koirapuistot, ratsastusreitit jne).
  
• Ympärivuotiseen käyttöön soveltuvien ja reilunkokoisten viheralueiden suunnitteluun ja toteutukseen tulee panostaa.
  

5. Asuinkortteleiden suunnittelu, yhteydet viheralueille, kävely- ja pyörätiereiteille, kaupunkikuvan laatu

• Ympäristöä kannattaa suunnitella liikkumiseen kannustavaksi painottamalla suunnittelussa ja toteutuksessa ympäristön houkuttelevuutta ja esteettisyyttä, osa rakentamattomista alueista voidaan myös jättää hyvinkin luonnontilaisiksi.
  
• Ympäristön koettuun esteettisyyteen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat mm. valaistus, kasvillisuus, väylien päällysteet, kadun kalusteet, mahdolliset vesistönäkymät ja maaston muodot.
  
• Suunnittelun tavoitteena on vaivaton orientoituvuus unohtamatta reittien riittävää ”salaperäisyyttä” kiehtovana ja kävelyyn houkuttelevana tekijänä.
  
• Alueen ja sen rakennusten suunnittelun ja rakentamisen yhtäaikaisuuteen on hyvä pyrkiä toteutuksen kokonaislaadun valvonnan helpottamiseksi.
  
• Suunnitelmia kannattaa tehdä kunnianhimoisesti muttei kuitenkaan kustannusnäkökulmaa unohtamatta; kaavojen tulee olla myös reittien osalta toteuttamiskelpoisia.
  

6. Piha-alueiden suunnittelu (aurinkoisuus, tuulisuus)

• Piha-alue tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen arkiliikuntaan ja ulko-oleskeluun (lumityöt, nurmikonleikkuu, kasvien hoito, trampoliinihyppely yms.).
• Piha-alueiden suunnittelussa on hyvä huomioida eri-ikäisten tarpeet (hiekkaleikit, majanrakennuspaikat, grilli, tuulelta suojattu istuskelu jne.).
  
• Piha-alueiden käyttöastetta nostaa, jos ne ovat pienilmastoltaan suotuisia (aurinkoisia ja tuulelta suojattuja) eikä liikenteen melu häiritse niiden käyttöä.
  
• Piha-alueiden suunnittelussa käytettävä elinkaariajattelu mahdollistaa niiden helpon muunneltavuuden asukkaiden ikärakenteen muuttuessa.
  

7. Lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen laatu, sijainti ja saavutettavuus

• Asuinkorttelialueen yhteydessä on syytä olla leikkipaikka, joka on helposti ja turvallisesti saavutettavissa.
  
• Pistemäiset lähiliikuntapaikat kannattaa sijoittaa keskitetysti, jos alue, johon liikuntapaikkoja sijoitetaan, on pieni. Näin eri toiminnot tukevat toisiaan ja alueen huolto voidaan tehdä keskitetysti.
  
• Lähiliikuntapaikan sijoitukseen koulun piha on oivallinen paikka. Myös puistoalue tai paikka, josta on yhteys luontoon, on suotuisa sijaintipaikka.
  
• Vuodenaikojen tarjoama mahdollisuus erilaiseen käyttöön tulee huomioida leikki- ja pelipaikkojen suunnittelussa (esim. kesällä pallokenttä, talvella luistinrata).
• Lähiliikuntapaikkojen valaistuksen on oltava riittävä, jotta turvallinen ilta- ja talvikäyttö on mahdollista.
  
• Lasten leikkipaikkojen käyttöastetta nostaa aikuisten liikunta-aktiviteettien huomiointi niiden yhteydessä.
  
• Myös lähiliikuntapaikkojen osalta kannattaa harkita elinkaariajattelua: alueen lasten ikärakenteen muuttuessa leikkivälineet voidaan vaihtaa esim. koripallotelineisiin.
  

8. Joukkoliikenteen saavutettavuus ja sijainti

• Huomiota tulee kiinnittää rautatie- ja linja-autoasemien ympäristöön ja sijaintiin olemassa olevassa kaupunkirakenteessa. Niiden käyttöasteen ja sitä kautta arkiliikunnan kannalta on oleellista, että pää- ja liityntäasemat olisivat ympäristöltään siistejä ja turvallisia. Niiden on myös hyvä sijaita keskeisillä paikoilla.
  
• Joukkoliikenteen pysäkit kannattaa sijoittaa keskeisille ja helposti kävellen tai pyörällä saavutettaville paikoille.
  
• Liityntäasemien ja tärkeimpien pysäkkien yhteyteen on hyvä varata tilaa pyörien pysäköintiä varten.
  
  

3.4 Liikunnan olosuhteet ja yleiskaavoitus
Kunnan taso / Yleiskaava

Miten koko kunnassa (tai sen osassa) / yleiskaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? (Katso myös muiden kaavatasojen kohdat.)

1. Yhdyskuntarakenteen toteutettavuus, toimivuus (toimintojen sijainti), taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
   
2. Olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja täydentäminen
   
3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, yhteydet asuinalueilta
   
4. Joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräteiden tarkoituksenmukaiset järjestelyt ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
   
5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, mahdolliset häiriötekijät
   
6. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, liikkumiseen houkuttelevat kauniit miljööt
   
7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
   

1. Yhdyskuntarakenteen toteutettavuus, toimivuus (toimintojen sijainti), taloudellisuus ja ekologinen kestävyys

• Uudet työpaikka-alueet, palvelut ja asuinalueet tulee sijoittaa osaksi muuta yhdyskuntarakennetta sekoittamalla palveluja ja lomittamalla rakennetta. Irrallisia rakentamissaarekkeita kannattaa välttää ja alueiden välillä tulee olla hyvät kävely- ja pyörätieyhteydet. Liikunnan olosuhteiden kannalta eri toimintojen välisten asiointietäisyyksien on hyvä olla lyhyitä.
  
• Yleiskaavassa liikuntaan tarkoitetut alueet tulee olla määritelty ja merkitty omilla merkinnöillään (esim. liikuntapuistot). Määritelmän tulee olla yksiselitteinen siten, että se ei mahdollistaisi liikuntaan tarkoitetun alueen ”nakertamista” tai muuttamista vähitellen muun toiminnon käyttöön.
  
• Venesatamavarauksissa kannattaa huomioida myös pysäköinti- ja talvisäilytysalueet.
  
• Virkistysreitit kannattaa suunnitella ja toteuttaa katkeamattomiksi. Maankäyttöä muutettaessa mahdollisesti poistuvan tai katkeavan reitin tilalle tulee osoittaa korvaava reitti.
  

2. Olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja täydentäminen

• Vajaakäyttöisten ja keskeneräisten alueiden täydentäminen sekä virkistykseen liittyvillä alueilla että asutuksella tulee olla ensisijaista uusia palveluita ja asutusta suunniteltaessa. Ensisijaisesti on hyvä täydentää keskustaa lähellä olevia alueita.
  
• Ympäristön vetovoimatekijöitä (topografia, vesistöt) tulee korostaa ja hyödyntää esimerkiksi siten, että niiden lomaan suunnitellaan reittejä, jotka puolestaan yhdistäisivät esim. uutta ja vanhaa rakennetta tai loisivat kokonaan uuden liikuntaympäristön.
  
• Kävely- ja pyöräily-yhteyksien tulee parantua täydennettäessä olemassa olevaa rakennetta.
  
• Joukkoliikenteen edellytysten tulee parantua täydennettäessä olemassa olevaa rakennetta.
  
• Lähivirkistysalueet tulee kytkeä osaksi isompia virkistyskokonaisuuksia esimerkiksi viherväylillä, ulkoilureiteillä ja/tai kävely- ja pyörätiellä.
  

3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, yhteydet asuinalueilta

• Asuinalueiden palveluiden riittävyys tulee taata suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminnallisesti monipuolinen elinympäristö pitää sisällään kaupan peruspalvelut, päivähoidon, koulut (ainakin ala-aste) ja perusliikuntapaikat, kuten lähiliikuntapaikan ja sisäliikuntatilan (esimerkiksi koulun yhteydessä).
  
• Koulut, päiväkodit ja päivittäistavarakaupat kannattaa sijoittaa kävely- ja pyöräilyreittien varrelle.
  
• Julkisen liikenteen pysäkit on hyvä olla saavutettavissa kävellen ja pyörällä.
  
• Työpaikka-alueiden ja asumisen sekoittamis- ja lomittumismahdollisuudet tulee selvittää.
  
• Keskeisten liikuntapaikkojen tulee sijaita muiden palvelujen lähellä. Liikuntapalvelut, kuten esimerkiksi uimahalli, jäähalli ja palloiluhallit, voidaan sijoittaa kulttuuripalvelujen tapaan keskitetysti lähellä toisiaan. Liikaa keskittämistä tosin tulee varoa, jotta etäisyydet asuinalueilta palveluihin eivät kasva liian suuriksi tai asuinalueiden omat palvelut jää kokonaan toteutumatta.
  
• Liikuntapaikkakeskittymien erilleen sijoittamista voidaan harkita, jos kyseessä on suuri kaupunki (useita liikuntapaikkakeskittymiä, jotta etäisyyden pysyvät kohtuullisina).
  

4. Joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräteiden tarkoituksenmukaiset järjestelyt ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla

• Tärkeimmät kävely- ja pyörätiet sekä ulkoilureitit tulee merkitä myös yleiskaava-asiakirjoihin.
  
• Kävely- ja pyöräily-yhteyksien tulee olla sujuvat asuinalueilta työpaikka-alueille, palveluihin ja virkistysalueille. Kävely- ja pyörätiet tulee myös linjata erilleen autoteistä, jos tämä linjaus ei merkittävästi pidennä kuljettavaa matkaa.
  
• Tärkeimmät kävely- ja pyöräteiden eritasoristeykset tulee merkitä yleiskaavaan.
  
• Ratsastusreitit tulee osoittaa pyöräteistä erilleen.
  
• Matkakeskukset ovat suotavia, jotta eri joukkoliikennemuodot voidaan sovittaa sujuvasti yhteen. Niiden yhteydessä on huolehdittava myös pyöräilyn pysäköintitarpeista.
  
• Raideliikenteen suojavyöhykkeiden käyttö ulkoliikuntaa palvelevana alueena ei ole meluhaittojen takia suotavaa. Laajaa käyttäjäkuntaa palvelevien sisäliikuntatilojen sijoittaminen asemien läheisyyteen on kuitenkin tavoiteltavaa hyvän saavutettavuuden takia.
  
• Rautatien ja autoliikenteen pääväylien yhdyskuntarakennetta jakava vaikutus tulee minimoida: kävely- ja pyörätielle tulisi suunnitella ja toteuttaa sujuvat ja esteettisesti laadukkaat ylitykset tai alitukset. Myös tien sijoittaminen alikulkuun on vaihtoehto, jotta kävely- ja pyörätiet pääsevät esteettömästi yli.
  

5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, mahdolliset häiriötekijät

• Asuinalueet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ne ovat viihtyisiä ja että niillä vallitsee hyvä pienilmasto.
  
• Melua tuottavat liikuntamuodot (moottoriurheilu, ampuminen) tulee sijoittaa yhdyskuntarakenteessa niin, että asuminen ja virkistys ei niistä häiriinny.
  
• Rautatiet ja liikenteen valtaväylät tulee sijoittaa niin, että ne eivät melullaan ja saasteillaan häiritse asutusta ja kävely- ja pyöräteiden pääreittejä.
  
• Eri liikennemuodot tulee sijoittaa niin, että kohtaamiset ja risteämiset ovat turvallisia.
  
• Hiljaiset alueet tulee kartoittaa ja säilyttää hiljaisina.
  
• Melualueilla sijaitsevat kävely- ja pyörätiet tulee melusuojata.
  
• Lasten ja vanhusten liikuntamahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella.
  

6. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, liikkumiseen houkuttelevat kauniit miljööt

• Virkistysreitit sekä kävely- ja pyörätiet tulee ohjata siten, että kulkija voi havainnoida historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta miljöötä tai maisemaa.
  
• Ranta-alueiden virkistysmahdollisuudet tulee turvata ja niitä tulee kehittää.
  

7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

• Viher- ja virkistysalueiden tulee olla eheitä sekä viheryhteyksien jatkuvia.
  
• Virkistys- ja vapaa-ajantoiminnoille tulee varata riittävästi tilaa sekä osoittaa sopiva sijainti myös seudullisesti. Myös ulkoliikunnan suorituspaikkojen (isommat kenttäalueet, uimarannat, vapaat ranta-alueet) määrä tulee olla riittävä.
  
• Tilaa vieville liikuntamuodoille tulee varata ja merkitä oma alueensa. Tilaa vieviä liikuntamuototoja ovat esimerkiksi golf, laskettelu, suuret urheiluhallit paikoitusalueineen, yleisurheilu- ja jalkapallokenttien keskittymät paikoitusalueineen, ratsastus, uimarannat ja ulkovesiliikunta-alueet. Tilaa vievien liikuntamuotojen yhteyteen kannattaa liittää julkisia, kaikille avoimia tiloja ja / tai reittejä.
  
• Asuinalueiden yhteyksien viherverkkoon tulee olla sujuvia ja välittömiä.
  
• Erilaisten reitistöjen (veneily yms.) tukikohtien, satamien ja taukopaikkojen tulee olla sujuvasti saavutettavissa ja niiden määrän tulee olla riittävä.
  

3.5 Liikunnan olosuhteet ja maakuntakaavoitus
Seudullinen taso / Maakuntakaava

Miten alueella / maakuntakaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? (Katso myös muiden kaavatasojen kohdat.)

1. Aluerakenteen tarkoituksenmukaisuus ja tasapainoisuus (kaupunkien, taajamien, kylien sijainti jne.)
   
2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja hajautumisen esto
   
3. Palvelujen ja työpaikkojen sijainti ja saavutettavuus
   
4. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti
   
5. Joukkoliikenteen edellytykset (raideliikenne)
   
6. Viheralueiden yhtenäisyys
   
7. Virkistys- ja ulkoilualueiden riittävyys
   
8. Ulkoilureitit, melonta- ja veneilyreitit, moottorikelkkailu
   

1. Aluerakenteen tarkoituksenmukaisuus ja tasapainoisuus (kaupunkien, taajamien, kylien sijainti jne.)

2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja hajautumisen esto

• Huomiota tulee kiinnittää uusien moottoriteiden, teiden ja rautateiden linjaukseen siten, etteivät ne jaa jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta osiin ja vaikeuta kävely- ja pyörätieyhteyksiä sekä asiointia osa-alueiden välillä.
  

3. Palvelujen ja työpaikkojen sijainti ja saavutettavuus

• Uudet työpaikka-, virkistys- ja asuinalueet tulee suunnitella lähelle jo olemassa olevaa rakennetta, jotta etäisyydet pysyisivät arki- ja hyötyliikuntaa suosivina. Irrallisia yhdyskuntasaarekkeita tulisi siis välttää.
  
• Erityistä huomiota ja yhteensovittamista vaatii lähelle toisen kunnan rajaa sijoittuva työpaikka- tai palvelualue, sillä myös naapurikunnassa sijaitsevalta pääasialliselta työssäkäynti- tai asiointialueelta tulee olla hyvät joukkoliikenne-, kävely- ja pyörätieyhteydet työpaikka- ja palvelualueelle.
  

4. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti

• Suuryksiköt on yleensä hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle olemassa olevaa keskusta-aluetta, jotta keskustan erikoisliikkeiden asema säilyy tai jopa vahvistuu. Tämä voi tukea jopa osittain autotonta keskustaa ja siten lisätä arkiliikuntaa. Jos suuryksikön katsotaan uhkaavan keskustalle ominaisia erikoisliikkeitä, se voidaan sijoittaa kauemmaksikin keskustasta. Silloin vaarana on välimatkojen piteneminen, autoilun lisääntyminen ja liikunnan olosuhteiden heikkeneminen.
  
• Sijaitseepa suuryksikkö sitten keskustan läheisyydessä tai sen ulkopuolella, on tärkeää liittää se olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sujuvilla kävely- ja pyörätieyhteyksillä.
  

5. Joukkoliikenteen edellytykset (raideliikenne)

• Raideliikenteen mahdollisuudet osana lähiliikennettä ovat arki- ja hyötyliikunnan kannalta merkittävät. Huomiota tulee kiinnittää asutuksen ja työpaikkojen sekä asemien keskinäiseen sijaintiin.
  
• Jos rautatie halkaisee yhdyskuntarakennetta osiin, tarvitaan sen kävellen ja pyörällä tapahtuville alituksille ja ylityksille riittävästi paikkoja. Alitus on usein käyttäjän kannalta miellyttävämpi ratkaisu ja myös esteettömyys voidaan helpommin huomioida.
  

6. Viheralueiden yhtenäisyys

• Viheralueiden yhtenäisyys on oleellisesti liikunnan olosuhteita vahvistava tekijä. Siksi viheralueiden yhtenäisyys ja jatkumo on tärkeä ottaa huomioon maakuntakaavassa ja muissa seudullisissa suunnitelmissa. Jos mahdollista, huomioon tulisi ottaa myös virkistysalueiden monipuolisuus, jolloin maiseman ja lähiympäristön vaihtelevuus toimivat houkuttimena erityyppisillä alueilla liikkumiseen.
  
• Vesinäkymät koetaan poikkeuksetta miellyttävinä ja vesistö mahdollistaa myös monenlaisen liikuntaan liittyvän toiminnan. Seudulliset ulkoilu-, retkeily- ja pyöräilyreitit on hyvä luonnonolosuhteiden salliessa pyrkiä sijoittamaan niin, että ainakin joiltain reittien kohdilta on pääsy vesistöjen äärelle.
  

7. Virkistys- ja ulkoilualueiden riittävyys

• Virkistys- ja ulkoilualueille tulee osoittaa riittävät aluevaraukset maakuntakaavassa, kuten myös niiden välisten reittien jatkuvuudelle ja sujuvuudelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää retkeilyalueisiin, luonnonsuojelualueisiin, kansallispuistoihin ja maisema-alueisiin. Myös näiden tavanomaisempien luonnonalueiden säilyminen ja mahdollisuudet lyhyiden päiväretkien tekoon ovat tärkeitä.
  

8. Ulkoilureitit, melonta / veneilyreitit, moottorikelkkailu

• Kaikenlaisten pitkien ulkoilureittien, kuten moottorikelkkareittien, hiihtoreittien, maastopyöräilyn, vaelluksen ja patikoinnin, ratsastus-, vene- ja kanoottireittien sekä pyöräteiden jatkuvuus ja sujuvuus tulee huomioida jo maakuntakaavassa ja muissa seudullisissa suunnitelmissa.
  
• Reitit tulee suunnitella siten, että ne yhdistävät erilaisia toimintoja, kuten esimerkiksi seudullisesti merkittäviä liikuntakeskuksia ja erilaisia palvelupisteitä (esimerkiksi autiotuvat tai nuotiopaikat).

3.6 Ideakortit (pdf-tiedostoina)

Eri aiheista koottujen faktakorttien tavoitteena on antaa konkreettisia vinkkejä liikunnan olosuhteiden huomioimiseen suunnittelutyössä.

Ideakortti 1: Lähivirkistysalueiden saavutettavuus ja mitoitus

Ideakortti 2: Lähiliikuntapaikka

Ideakortti 3: Golfkenttä

Ideakortti 4: Hevosurheilu / Ratsastus

IIdeakortti 5: Pyöräily kaupunkikeskustassa

Ideakortti 6: Arkiliikunta ja asuinkorttelit

[4. Kotimaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä]

[sivun alkuun]