Tällä ruudulla on lisätietoja. Käytä back-painiketta palataksesi edelliselle ruudulle!

Männyn versosurmaa aiheuttaa puolestaan surmakka eli männyn versosyöpä (Gremmeniella abietina), joka sekin osittain suosii talviolosuhteita. Tämä sieni tappaa sekä taimia että isoja puita, ja sitä esiintyy joskus laajoinakin epidemioina.

Sallassa (Lapin läänin itäosassa) on esiintynyt 1980-luvun lopulla (ja aikaisemminkin) laajoilla alueilla surmakkasienen aiheuttamaa versosurmaa mäntymetsissä noin 1190 ha alueella. Tutkija R. Jalkanen avustajineen kehittivät uuden ns. oksa-analyysin *), jossa käytetään hyväksi surmakan (ja muidenkin tuholaisten) jättämiä jälkiä (arpia, koroja ja sienten lisääntymisyksiköitä) oksiin. Näin historiaa voitiin selvittää vuosikymmeniä taaksepäin.

Pahoin vaurioituneisiin puihin saattaa helposti pesiytyä mm. ytimennävertäjät (kuuluvat kaarnakuoriaisiin). Mäntyjä altistaa surmakalle mm. sade, kirvat ja osittain myöskin talvi.
----
*)
Kaitera, J. & Jalkanen, R., 1992: Disease history of Gremmeniella abietina in a Pinus sylvestris stand. - European Journal of Forest Pathology 22(6-7):371-378).