Ravinnon puute on usein kova vielä kevään kynnykselläkin - ja erityisesti juuri silloin. Eläimiä kuolee nälkään.

Sitä vaikeampi on ravintotilanne, mitä pitempään talvi jatkuu, ja mitä enemmän on nälkäisiä suita... Marjat käyvät vähiin usein jo keskitalvella, joten tilhien ja rastaiden on lennettävä muualle etsimään ruokaa, punatulkku ja taviokuurna alkavat syödä silmuja marjojen sijasta. Myös siementen syöjien (mm. käpylintujen, urpiaisen ja vihervarpusen) ja petolintujen (mm. pöllöjen) on usein siirryttävä uusille ruokamaille talven edetessä. Pöllöjä kuolee usein runsaasti huonoina myyrävuosina, eivätkä pöllöt silloin edes pesi. Orava ei pysty vaeltamaan pitkiä matkoja; niitä voi huonoina siemenvuosina kuolla joukottain.