Welcome to Adobe GoLive 6

Talveentumista ohjaavat myös lajin/yksilön perintötekijät: siis millaiseen ympäristöön se on aikojen saatossa sopeutunut.

Mitä pohjoisempaa kasvi on peräisin, sitä sopeutuneempi se on aikaiseen talveentumiseen, koska syyshallat uhkaavat pohjoisessa aikaisemmin... Myös tuntureiden lakiosiin talvi tulee aikaisin; siellä esim. vaivaiskoivut talveentuvat hieman aikaisemmin kuin alavien maiden vaivaiskoivut.

Samankin lajin eri yksilöiden välillä voi olla suuria eroja talveentumisen etenemisessä ja talvensietokyvyssä. Tämä johtuu siitä, että saman lajin yksilöt ovat geneettisesti hieman toisistaan poikkeavia.

Tämä perintöaineksen kirjo mahdollistaa hyvän lajinkehityksen esim. ympäristötekijöiden muuttuessa. Nykytietämyksen valossa on vaikeaa tarkoin erottaa, mikä osuus talveentumistapahtumassa on ympäristötekijöillä, mikä taas perintötekijöillä.

Joidenkin sammalten ja jäkälien talvilepo on lievä: ne saattavat päivisin jopa yhteyttää lauhan sään aikana, mutta ovat 'talvilevossa' kylmän yön aikana. Sen sijaan mm. puulajimme eivät hevin herää ainakaan lyhyen suojasään aikana.


	Tällä ruudulla on lisätietoja. Käytä back-painiketta palataksesi edelliselle ruudulle! Talveentumista ohjaavat myös lajin/yksilön perintötekijät: siis millaiseen ympäristöön se on aikojen saatossa sopeutunut. Mitä pohjoisempaa kasvi on peräisin, sitä sopeutuneempi se on aikaiseen talveentumiseen, koska syyshallat uhkaavat pohjoisessa aikaisemmin... Myös tuntureiden lakiosiin talvi tulee aikaisin; siellä esim. vaivaiskoivut talveentuvat hieman aikaisemmin kuin alavien maiden vaivaiskoivut. Samankin lajin eri yksilöiden välillä voi olla suuria eroja talveentumisen etenemisessä ja talvensietokyvyssä. Tämä johtuu siitä, että saman lajin yksilöt ovat geneettisesti hieman toisistaan poikkeavia. Tämä perintöaineksen kirjo mahdollistaa hyvän lajinkehityksen esim. ympäristötekijöiden muuttuessa. Nykytietämyksen valossa on vaikeaa tarkoin erottaa, mikä osuus talveentumistapahtumassa on ympäristötekijöillä, mikä taas perintötekijöillä. Joidenkin sammalten ja jäkälien talvilepo on lievä: ne saattavat päivisin jopa yhteyttää lauhan sään aikana, mutta ovat 'talvilevossa' kylmän yön aikana. Sen sijaan mm. puulajimme eivät hevin herää ainakaan lyhyen suojasään aikana.