Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) kuuluu nilviäisiin kuten muutkin simpukat, mutta muodostaa oman heimonsa. Raakku muistuttaa paljon muita suursimpukoita, esim. järvisimpukoita, mutta sen tummanruskea, n. 10-15 cm pitkä kuori on paksu ja pitkulainen. Raakun kuoressa on ns. lukkohampaat.

Raakku voi muodostaa helmen erittämällä helmiäisainetta vaipan sisälle joutuneen vieraan hiukkasen ympärille. Mutta helmiä muodostuu harvoin - ehkä yksi helmi tuhannessa raakussa... Raakku rauhoitettiin Suomessa vuonna 1955. Sitä ennen helmiä pyydettiin kovasti. Saihan yhdestä hyvästä helmestä rahaa vaikkapa parinsadan poron ostamiseen.

Jokihelmisimpukka voi saavuttaa jopa 120 vuoden iän. Kuolleisuus on alkuvuosina hyvin suuri, mutta simpukka tuottaa elinaikanaan jopa miljoonia jälkeläisiä. Sukukypsyyden se saavuttaa 15-20 vuoden ikäisenä.

Raakkuveden pitää olla hapekasta, virtaavaa ja puhdasta/luonnontilaista. Pisimmät ja vaarallisimmat matkansa paikasta toiseen raakku tekee loisien toukkina (ns.glogidioina) lohikalan kiduksissa. Lopulta pikkusimpukat irtoavat kiduksista ja ankkuroituvat puron tai joen sorapohjaan - tosin sielläkin se saattaa hitaasti liikkua - karttaen koskipaikkoja, matalia (pohjaan saakka jäätyviä vesiä) ja suvantoja. Hyviä raakkujokia lienee Suomessa noin sata. Oulujoen eteläpuolella on nykyisin vain seitsemän raakkujokea. Luttojoen sanotaan olevan Suomen paras raakkujoki; siellä elänee noin puolet maamme raakuista.

Raakku on viime vuosikymmeninä suuresti harvinaistunut varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa vesien muuttuessa likaisemmiksi. Raakku rauhoitettiin ensimmäisenä Suomen selkärangattomana eläimenä vuonna 1955. Purojen perkaukset ja puun uitto ovat hävittäneet raakun esiintymiä ja myös taimenen esiintymispaikkoja. Raakun lisääntyminen näyttää kärsineen myös huonosta veden laadusta, mm. vesien rehevöitymisestä.

Simpukat puhdistavat vettä. Kun vesi suodattuu simpukan läpi, simpukka sieppaa siitä ravintonsa. Raakku siivilöi vuorokaudessa n. 50 litraa vettä. Esim. Kuolan niemimaan Varzungajoen - on kuulemma maailman paras raakkujoki! - vesi on kristallinkirkasta, koska koko joen vesimäärä kulkee joka vuorokausi simpukoiden läpi. Raakku parantaa veden laatua myös lohelle sopivaksi.

Kesällä 2007 siirrettiin Pudasjärvellä erääseen Iijoen sivupuroon laboratoriossa (taimenen kiduksissa) kehittyneitä raakun 'poikasia'. Tarkoitus on näin pyrkiä ennallistamaan raakun elinpiiriä.

Lisää raakusta: Saarinen, Riitta, 2010: Salaperäinen raakku. - Luonto 7:34-40.

---