Eliöt kuluttavat happea talvellakin, vaikka elintoiminnat (mm. hengitys) ovatkin talvella heikkoja, ja eliöitä on vähemmän kuin kesällä. Vesikasvien ja kasviplanktonin hapentuotto on talvella lähes olematonta.

Järven mikro-organismit suorittavat talvellakin orgaanisen materiaalin hajoitustoimintaa; se kuluttaa happea. Varsinkin rehevöityneissä ja humuspitoisissa järvissä mikrobitoiminta kuluttaa paljon happea. Myös isommat eliöt (hyönteistoukat, kalat jne.) tarvitsevat happea, vaikka ovatkin kylmässä vedessä hidastoimisia. Järvien pohjalla, jossa lämpötila on vähän korkeampi kuin heti jään alla, on mikrobitoimintaa talvella enemmän kuin muualla vedessä.

Karuissa järvissä ja virtaavissa vesissä happi kuitenkin yleensä riittää läpi talven. Sulissa koskipaikoissa veteen pääsee sekoittumaan happea ilmasta.

Kasvit tuottavat happea yhteyttäessään. Pääosa vesikasveista on talvella lepotilassa tai kokonaan lakastuneita - eivät siis yhteytä. Myös vihreitä planktonleviä on talvella vedessä hyvin vähän.