Sámegiel dutkamuša bálggesčuolli – jagi alumna Vuokko Hirvonen lea áŋggirdan sámegielas diehtaga giela

“Stuorámus boađusin anán dan, go studeregohten sámegiela ja ohppen giela nu bures ahte sáhtán geavahit dan gulahallangiellan ja dutkamis”, muitala professor emerita Láidde Risten Vuokko, Vuokko Hirvonen.

Movttáskeapmi ohppojuvvon áššiide ja arvilvuohta bargat áššiid ovddemužžan lea dolvon Hirvosa ovddos guvlui su karrieras. Hirvosa davvisámegiel nákkosgirji Sámeeatnama jienat: Sápmelaš nissona bálggis girječállin lea vuosttas sámegillii čállojuvvon nákkosgirji oppa máilmmis.

“Gradu dahjege mastergráda čállin sámegillii ja dasto nákkosgirjji čállin oktanaga sihke suoma- ja sámegillii leat leamaš stuorra persovnnalaš olahusat ja barggut, Hirvonen muitala.

Ovdal Hirvosa nákkosgirjji sámegillii ii lean olus dieđalaš teaksta. Nákkosgirjeproseassa gáibidii vuojulduvvama ja olu barggu, dasgo eai lean ovdamearkkat. Nuppe dáfus barggu beasai bargat iežas oainnu mielde.

“Gárten ieš ráhkadit sániid iežan dutkansuorggi várás ja smiehttat mo suoma- dahje eaŋgalsgiela tearpmat jorgaluvvojit sámegillii.”

Hirvosa nákkosbarggu maŋŋá earátge nákkáhalle sámegillii ja studeanttat čálligohte graduid eambbo sámegillii. Sámegielas šattai diehtaga giella.

“Gállen bálgá ja čájehin earáide ahte sámegillii lea vejolaš čállit dutkamuša. Ovdal jurddašuvvui ahte nu ii sáhte dahkat.”

Dutkanbargui Hirvosa movttiidahtii su sámi girjjálašvuođa lektora virgi Sámi allaskuvllas Guovdageainnus Norgga bealde. Girjjálašvuođa professor Oulus arvvosmahtii su čállit nákkosdutkamuša ja guorahallat nissoniid sajádaga. Hirvonen morihii dasa ahte nissonolbmot eai olus gullon ságastallamiin mat guske sámi girjjálašvuođa.

“Mu geasuhišgođii diehtit goas vuosttas sámenissonat leat čálligoahtán, maid nissonolbmot leat čállán ja mii lea nissonolbmuid mearkkašupmi sámi servodagas ja girječállin.”

Hirvosa nákkosdutkamuš lea movttáskahttán sámi girjjálašvuhtii maiddái olbmuid sámi servodaga olggobealde.

Dutkamuša čállin sámegillii ii lean iešalddes čielga ášši Hirvosii. Son gullá giela massán sámiid bulvii, gean mánnávuođas servodat ii dorjon sámásteami. Hirvonen oahpahalai giela easkka rávesolmmožin go máhcai sosionomaoahpuid maŋŋá Tamperes ruovttugildii Ohcejohkii.

“Studeregohten sámegiela rávesolbmuidskuvllas ja maŋŋá geasseuniversitehtas. Bessen geahččalit iežan giellamáhtu go bargagohten sámegiela oahpaheaddji sadjásažžan vuođđoskuvllas ja logahagas”, Hirvonen muitala.

Sadjásašvuođa maŋŋá son háliidii buoridit giellamáhtu ovddežis, nu ahte Hirvonen ozai Oulu universitehtii studeret sámegiela ja sámi kultuvrra, maŋŋelis maiddái girjjálašvuođa.

“Movttáskin studeremis áibbas duođas. Sámegiela oahput Oulu universitehtas ledje duođaid buorit ja ožžon nana teorehtalaš vuođu sámegielas ja sámi kultuvrras nugo maid girjjálašvuođa bealde”, Hirvonen lohká.

Unna ja lávgalas joavkkus lei oadjebas studeret ja Oulu jagiid áigge Hirvonen oahpásmuvai ollugiidda geain šadde buorit ustibat.

“Lean ožžon buot dan doarjaga studeremii Oulu universitehtas maid lean dárbbašan.”

Hirvonen lea bargan Sámi allaskuvllas gos son lea leamaš lektorin ja professoran sámi gielas ja girjjálašvuođas. Sámegiel nákkosdutkamuš lea láhčán sutnje dakkár bargovejolašvuođaid maid ii ovttagielagin livčče deaividan.

“Bargen juoidá mii lei ođas. Ammal das lei maiddái earáid mielas juoga mii lei miellagiddevaš go mu leat bovden logaldallat ja čállit artihkkaliid”, Hirvonen muitala.

Maŋimuš stuorra olahus Hirvosa barggus lea doavttiroahpuid álggaheapmi Sámi allaskuvllas, go jagi 2016 álggii sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaprográmma. Hirvonen lei prográmma oaiveplánejeaddji.

“Doavttirstudeanttat čađahit oahpuid ja čállet nákkosgirjji sámegillii. Giđđat 2021 lea dálá dieđuid mielde vuosttas nákkosdilálašvuohta.”

Jo Sámi allaskuvlla vuođđudettiin lei ulbmilin vuođđudit sámi universitehta. Hirvosa bargu álggahit doavttiroahpuid lea okta lávki dán figgamuša guvlui.

“Sámi skuvlenpolitihkas dat lea stuorra boađus Davviriikkain.”

Hirvonen lea iežas ovdamearkkain čájehan, makkár vejolašvuođaid oahppu rahpá. Erenoamážit nákkosgirjji maŋŋá Hirvonen lea háleštan eatnat nuorra sápmelaččaiguin, geaid su bargu lea arvvosmahttán joatkit dahje álggahit oahpuid.

Servodaga miellaguottuid dihtii boarrásut sámebuolvvaide lei darvánan jáhkku, ahte oahpus ja erenoamážit vel sámegielas ii lean mearkkašupmi.

“Mu karriera lea leamaš iešdovddu nannen”, Hirvonen suokkarda, “muhtun ferte leat vuosttas vai earátge čuovvulit.”

Giela oahpahallan lea leamaš Hirvosii persovnnalaččat dehálaš ášši. Son lea maid iežas ovdamearkkain čájehan ahte lea vejolaš váldit giela ruovttoluotta ja dan bokte oažžut ođđa vejolašvuođaid.

“Jos livččen čállán nákkosgirjji suomagillii, in livčče ožžon daid vejolašvuođaid bargoeallimis maid lean ožžon”, Hirvonen dadjá.

Go fal lea mokta, áŋgirvuohta ja duostilvuohta dollehit ovddemužžan, de buvtteha guhkás.

“Háliidin čájehit ahte dáppe boađán ja buot lea vejolaš.”

Teksti: Terhi Suominen. Pääkuva: Juha Sarkkinen.