Giellagas-institutt

Sääʹmǩiõl (tâʹvvsääʹmǩiõll, aanrõšǩiõll da sääʹmǩiõll) lie ǩiõli da ǩeerjlažvuõđ tuʹtǩǩõsprograamm vueiʹvvaunnâz. Tõk lie õhtt ooccâmpäiʹǩǩ, leša juõʹǩǩkaž lij jiijjâs vueiʹvvaaunâs. Vueiʹvvaunnâz vaʹlljeet juʹn ooʒʒeen.

Tâʹvvsääʹmǩiõl linjj lij jurddum jieʹnnǩiõllsaid mainsteeʹjid leʹbe siʹjjid, ǩeäk silttee tâʹvvsääʹmǩiõl puârast.

Aanrõšǩiõl da sääʹmǩiõl liinj suäʹppe vueiʹvvaunnsen nuʹtt veeʹresǩiõllsaid alggmättʼtõõđjid ko pueʹrben ǩiõl mainsteeʹjid še.

Sääʹmǩiõl mättaunnâz mieʹrren lij škooulted ǩiõllsiltteeʹjid sääʹmõhttsažkååʹdd taarbi vääras. Valmštõõvvâm mättʼtõõđi reâugga ouddm. uʹčteeʹlen, tuʹtǩǩeeʹjen, jåårǥlõʹttjen, ǩiõllhuâl da ǩiõllteknologia äʹšštobddjen da sääʹmǩiõllsa mediast da vaaldšemtååimain. Kandidatt- da maistertuʹǩǩõõzzi spraavdõõttmest peštt nuʹtt vitt eeʹjj. Kandidatt-tuʹtǩǩõs väldd takainalla kolmm eeʹjj da maistertuʹtǩǩõs kueʹhtt eeʹjj.

Sääʹmǩiõl määttaid vuäitt juäʹtǩǩed sa dåhttartuʹtǩǩõõzz räjja. Giellagas-institutt lij oʹdinakai päiʹǩǩ lääʹddjânnmest, koʹst sääʹmǩiõl vuäitt mättʼtõõttâd jieʹnnǩiõllân universiteʹtt-tääʹzzest. Lââʹssen Giellagas-instituuttâst vuäitt mättʼtõõttâd sääʹmkulttuur da tâʹvvsääʹmǩiõl veeʹres ǩiõllân.

Sääʹmkulttuur lij õhtt historia-, kulttuur- da saakkeemtiõttji tuʹtǩǩõsprograamm vueiʹvvannsin. Sääʹmkulttuur määttai mieʹrren lij tobddâd sääʹmõhttsažkååʹdd da -kulttuur di tõn kuõskki tiõđla tuʹtǩǩummuž. Sääʹmkulttuur lij ǩiõttʼtõllum veiddsânji määŋgai tââʹv kulttuuri da alggmeerai ǩiõččâmkuuʹlmest. Sääʹmkulttuur lij teâđast še čõnnum Tâʹvvjânnmi takai historialaid, õhttsažkååddlaid da lääǥǥlaid jeällmõõžžid.

Sääʹmkulttuur mättʼtõs oudd teâđ sääʹm äʹrbbvuõđ da õhttsažkååʹdd jeeʹres pieʹlin da vuäǯǯ mättʼtõõđji miõl ǩeässjed õinn jeäʹnab sääʹmkulttuuʹre. Nuuʹbb beäʹlnn mättʼtõs oudd čiŋŋlab vuäittmõõžžid puõʹtti uʹčteeʹlid, tieʹđteeʹjid, veʹrǧǧoummid da tuʹtǩǩeeʹjid. Uʹčteeʹlen kuursin lie sääʹm da lääʹdd äʹšštoobdi di ålggjânnamneeʹǩǩ še. Mättʼtõsǩiõllân lij takainalla lääʹddǩiõll, leša taarb mieʹldd tõt vuäitt leeʹd sääʹmǩiõll, eŋgglõsǩiõll leʹbe ruõccǩiõll še. Vueiʹvvaunnâz lââʹssen sääʹmkulttuur suäpp čårraunnsen ouddmiârkkân sääʹmǩiõl, antropologia da historia mättʼtõõđjid.

Sääʹm kulttuurarkiiv

• Arkiiv ooudâsviikkmõš

• Giellagas-instituutin puhutun saamen kielten korpus

• Arkiivi jiõn mättmateriaalân 2018

• Arkiiv dommseeid

Sosiaal- da tiõrvâsvuõttsueʹrj sääʹmǩiõl da -kulttuur škooultõõzz

Puuttâm projeeʹkt:

Ketterä korkeakoulu (Feertak õllškooul) -haʹŋǩǩõs

Määŋgǩiõllsa Aanar päiʹǩǩnõõm (FT Taarna Valtonen, Lääʹddjânnam Akatemia 2017-2020)

Domestication-projeʹktt

• Alggmeerdiskuursi sâjldâʹttem da poliittlai subjeeʹkti raajjâm Sääʹmjânnmest leäi Oulu da Lappi universiteeʹtti õhttsaž projeʹktt, koon Lääʹddjânnam Akatemia teäggti 2015–2018.

Máinnasheargi-projeʹktt

• The Máinnasheargi research project - Modern viewpoints on Saami oral tradition

Skolt Saami Music (FT Marko Jouste, Lääʹddjânnam Akatemia 2015-2018)

Sääʹm mošttbaŋkk - Skolt Saami Memory Bank (FT Marko Jouste, Lääʹddjânnam Akatemia 2015-2018)

Õhttsažtuâjjtaaurõõžž

Giellagas-instituuttâst tuejjuum mättʼtõõzzâst di tuʹtǩǩummšest da tuʹtǩǩeeʹjin lie õhttvuõđ da jiânnai õhttsažtuâjj jeeʹres tuʹtǩǩeeminstituutioivuiʹm, kook tåimma seämma tuʹtǩǩeemsueʹrjest. Õõldâs õhttsažtuâjjtaaurõõžž lie jeäʹrbi mieʹldd

• Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa
• Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla) Norjan Koutokeinossa
• Lapin yliopisto (mm. Arktinen keskus) Rovaniemellä
• Thule-instituutti Oulussa
• SIIDA -Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Inarissa
• UiT - Norjan arktinen yliopisto (mm. Tromssa ja Alta)
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (KOTUS) Helsingissä
• Suomalais-Ugrilainen Seura Helsingissä
• Sámi giellagáldu - saamen kansan yhteinen ja samalla ylin päättävä elin saamen kielen kysymyksissä
• Lásságámmi - Säätiö vaalii Nils-Aslak Valkeapään perintöä

• Sääʹm škooultemkõõskõs Aanrest

• Sääʹm õllškooul (Sámi allaskuvla) Taarr Koutokeinost

• Lappi universiteʹtt (ouddm. Aarktlaž kõõskõs) Ruäʹvnjaarǥâst

• Thule-institutt Oulust

• SIIDA – Sääʹm-muʹzei da Pâʹjj-Lappi luâttkõõskõs Aanrest

• UiT – Taarr aarktlaž universiteʹtt (jeäʹrbi mieʹldd Tromss ja Alta)

• Dommjânnamlaž ǩiõli kõõskõs (KOTUS) Heʹlssnest

• Lääʹdd-Uugrlaž Seäʹbrr Heʹlssnest

• Sääʹm ǩiõllkaʹlddi – sääʹm narood õhttsaž da seämmast pââimõs mieʹrreei orgaan sääʹmǩiõl kõõččmõõžžin

• Lásságámmi-fondd, kååʹtt seeilat Nils-Aslak Valkeapää äʹrbbvuõđ

Aluumn

Giellagas-instituutt aluumnid koʹlle puk, ǩeäk lie spraavdõõttâm tuʹtǩǩõõzz Giellagaazzâst, da lââʹssen sij, ǩeäk lie valmštõõvvâm sääʹmǩiõl vueiʹvvaunnsest ouddâl ko instituutt vuâđđeeš.

Giellagas-instituʹtte aluumn lie vääžnai: sij motivâʹstte ânnʼjõž mättʼtõõđjid da hiâlpte tuâjj-jieʹllma serddmõõžž. Giellagas jääʹrjast-i aluumnid da ânnʼjõž mättʼtõõđjid õhttsa tååim da šõddmõõžžid. Oouʹdab aluumni da mättʼtõõđji kaaunõõttmõõžž (Giellagaazzâst tuâjj-jieʹllma -seminaar) rieʹššeš tälvva 2015 Aanar Siida-muʹzeeʹjest, koʹst Giellagaazzâst valmštõõvvâm oummu mušttle jiijjâz määttaid da tuâjj-jieʹllem.

Giellagas-institutt da Oulu universiteʹtt tuõʹllʼje õhttvuõđ aluumneez Alumnnsääiʹm pääiʹǩ. Tõt lij ääv da määusteʹmes kääzzkõs, koon vuäzzlõʹžžen vuäiʹtte pueʹtted puk universiteeʹtt aluumn. Sääiʹm vuäzzla vuäǯǯa aluumni oođâsǩeeʹrj põrttseez da kååččaid šõddmõõžžid, koiʹd universiteʹtt, tiõđkååʹdd ja škooultemprograamm (mâʹte Giellagas-institutt) reäʹšše.

Guttorm, Outi

Koukkari, Tuomas

Lehtinen, Miika

Magga Eira, Anni

Mettovaara, Jukka

Morottaja, Petter

Rasmus, Sierge

Sistonen, Mervi

Umeda, Ryo

Francett-Hermes, Michelle

Harlin, Eeva-Kristiina

Helander, Hanna

Rasmus, Minna

Tanhua, Sonja

Tuâjjlai e-pååʹšt: ouddnõmm.sokknõmm(at)oulu.fi

Professor

• Ante Aikio - Luobbal Sámmol Sámmol Ánte

Universiteʹttlehtoor

• Sigga-Marja Magga (Jååʹđteei) - Guhtur Niillas Juhána Sigga-Marja
• Marko Jouste
• Marja-Liisa Olthuis
• Markus Juutinen

Universiteʹttuʹčteeʹl

• Minna Rasmus - Elle Ovllá Elle Máreha Minna
• Kaarina Vuolab-Lohi
• Anna-Liisa Väyrynen
• Petter Morottaja
• Mervi Sistonen
• Miika Lehtinen

Tuʹtǩǩeei

• Outi Autti
• Päivi Magga
• Tapio Nykänen (Frontiers of Arctic and Global Resilience (FRONT))
• Taarna Valtonen (doseʹntt)
• Veli-Pekka Lehtola (emeritusprofessor)
• Pekka Sammallahti (emeritusprofessor)