#include <stdio.h>

#define N 2000

main()
{
	/* luodaan tiedosto-osoitin f */
	FILE* f;
	double values[N]={0.0};
	int i=0,n;

	/* asetetaan f osoittamaan levyllä olevaan tiedostoon
	data.txt (sen tiedoston alkuun), 
	jonka nyt oletetaan olevan samassa hakemistossa
	kuin tämä lähdekooditiedosto. jos näin ei ole, täytyy kirjoittaa
	koko hakemistopolku, esim.
	"c://documents and settings//oma nimi//työpöytä//data.txt" */
	/* toinen argumentti kertoo, miten tiedostoa käsitellään.
	"r" tarkoittaa lukemista, "w" kirjoittamista, ... (ks. pruju) */
	f = fopen("data_h09esim1.txt","r");

	/* funktio feof(FILE* f) palauttaa 1, jos siinä tiedoston
	kohdassa, johon
	f osoittaa, oleva merkki on tiedoston loppumerkki, ts. jos
	tiedostossa ei ole enempää dataa */
	/* fscanf toimii kuten scanf, mutta ottaa 1. argumentikseen
	osoittimen tietovirtaan, ts. tiedosto-osoittimen, josta dataa
	luetaan. fscanf etenee tiedostossa yhden luvun verran. jos
	tiedosto olisi avattu binäärimuodossa, tiedosto-osoitin 
	siirtyisi sen verran tavuja eteenpäin, mitä yksi double-
	tyyppinen muuttuja vie */
	while( !feof(f) )
	{
		fscanf(f,"%lf",&values[i]);
		i++;
	}

	/* tiedosto-osoitinta ei enää tarvita, joten tietovirran voi
	sulkea */
	fclose(f);

	/* yllä oleva silmukka lukee lukuja yhden enemmän kuin
	tiedostoon on kirjoitettu (se lukee viimeiseksi "tyhjän"
	merkin, joka tallentuu values-taulukkoon nollana */
	n=i-1;

	for(i=0;i<n;i++)
	{
		printf("%lf\n",values[i]);
	}
	printf("\n");
}