| <<< Takaisin |
|
TEOREETTINEN ESIMERKKI PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄN (GIS)
HYÖDYNTÄMISESTÄ KIRJASTOPALVELUIDEN SIJAINNIN SUUNNITTELUSSA KIRJASTOTOIMEN
HALLINTOPÄIVILLÄ OULUSSA 10.5.2001
|
| Lähtökohtana valtakunnallinen tavoite: | ||
| 1) | Kirjaston pitäisi olla 2 km:n päässä asukkaista | |
| 2) | Kirjaston pitäisi olla 1 km:n päässä linja-autopysäkistä | |
| Perusaineisto: | |
| 96 kiinteää kirjastoa | |
| 96 pientä palvelupaikkaa yleensä kouluilla, | |
|
26 kirjastoautoa, joilla 3 119 pysäkkiä. |
|
| Lisäaineisto: | |
| 96 kirjaston sijaintikoordinaatit | |
| 96 palvelupaikan koordinaatit | |
| 26 kirjastoauton reitin koordinaatit | |
| 3119 pysäkin koordinaatit | |
| Väestön sijaintiedon koordinaatit | |
| GIS-menetelmä: | ||
| 1) | Lasketaan 2 kilometrin bufferi eli vyöhyke kunkin kirjaston ympärille | |
| 2) | Lasketaan 2 kilometrin bufferi kunkin palvelupaikan ympärille | |
| 3) | Lasketaan 1 kilometrin bufferi kunkin kirjastoauton reitin ympärille. | |
| 4) | Piirretään syntyneet karttatasot päällekkäin overlay-tekniikalla | |
| Tuloksena teoriassa kolmenlaisia alueita kirjastopalvelujen saatavuuden suhteen: | ||
| 1) | Parhaita käyttäjien kannalta ne alueet, joissa karttatasot menevät päällekkäin, eli saa palveluja molemmilta tahoilta. Jos tällaisia alueita on paljon, voi olla tarpeellista harkita uudelleen kirjastopalvelujen uutta sijainnin suunnittelua. | |
| 2) | Toiseksi parhaita käyttäjien kannalta ne alueet, jotka jokin karttataso peittää. Kirjastopalvelut ovat saatavissa normaalisti. Tämä on optimaalisin ratkaisu sekä palvelun tuottajan että käyttäjän kannalta. | |
| 3) |
Huonoimpia alueita käyttäjän kannalta ovat ne, joita mikään edellä lasketuista
karttatasoista ei peitä. Alueet jäävät tarjottujen palveluiden
ulkopuolelle. |
|
| Kultakin alueelta lasketaan lisäksi väestömäärä. Sen suuruus tai pienuus määrää kartografisen esityksen lisäksi, miten hyvin palveluiden sijainnin suunnittelu on onnistunut. Väestömäärätieto on taulukkotietoa. | ||
| Ongelmia, pohdittavaa: | ||
| - | Ovatko ennalta valitut etäisyydet oikeita? Perustuvatko ne johonkin teoriaan kirjastopalveluiden käyttämisestä? Miksi ei etäisyytenä voisi olla esim. neljän kilometrin vyöhyke? | |
| - | Edellä alueita laskettaessa on käytetty linnuntie-etäisyyksiä, todelliset etäisyydet palveluihin ovat laskettavissa digitaalisen tiestöaineiston avulla. | |
| - | Onko tarvittavaa lähtötietoa olemassa? Kuinka työlästä hankkia koordinaatit? | |
| - | Mikä on sijaintitiedon tarkkuuden vaatimus? | |
| - |
Mikä on tiedon hinta? |
|
| Mahdollisuuksia: | ||
| - | Väestötietoon sidottavissa runsaasti ominaisuustietoa, kuten ikä, sukupuoli jne. Onko tällaisella lisäinformaatiolla palveluiden käyttäjistä lisäarvoa sijainnin suunnittelua ajatellen? Kirjastopalveluja voitaisiin kohdentaa tarkemmin eri käyttäjäryhmille. | |
| Kirjastoalan substanssitietouden vaikutus palveluiden suunnitteluun: | ||
| - | Vaikuttavatko kirjastopalveluiden käyttäjämäärät esim. käytettäviin etäisyyksiin? | |
| - | Kuinka usein palveluiden tulee olla saatavissa? | |
| - | Kuinka usein reitit pitää hoitaa? | |
| - | Kuinka myöhään kirjastot ovat avoinna? | |
| <<< Takaisin |