Kemisti kehittää tulevaisuuden akkuja – ”En voisi olla enemmän unelma-ammatissani”
Ratkaisuja tuleville sukupolville
Lassi on tutkinut keinoja edistää vetyteknologiaa ja kehittänyt katalyyttisiä menetelmiä, joilla metaanista saadaan vetyä tuottamatta haitallisia kasvihuonekaasuja hiilidioksidia tai -monoksidia, ja samalla sidotaan hiili kiinteänä korkean lisäarvon tuotteena. Lassin työllä on myös suurta merkitystä akkuteknologian kehittämisessä: hänen työnsä pyrkii vähentämään riippuvuuttamme kriittisistä raaka-aineista energianvarastoinnissa ja kehittämään päästöttömiä prosessointivaihtoehtoja.
”Haluan kehittää ratkaisuja, jotka kantavat tuleville sukupolville. Se on osa omaa tieteen etiikkaani”, Lassi sanoo.
Sattumat johtivat tutkijan uralle
Intohimoisesti työhönsä suhtautuva Lassi ei kuitenkaan haaveillut professorina olemisesta nuorempana. Omien sanojensa mukaan hän on ajautunut nykyiseen työhönsä, vaikka se onkin työ, josta hän nauttii täysin siemauksin.
”En koskaan ajatellut tekeväni väitöskirjaa nuorempana. Olin hyvä opiskelija lukiossa, vähän vahva kaikissa aineissa. Ainoa ammatti, jota itselleni suunnittelin, oli kieltenopettaja”, Lassi sanoo.
Lassin suvussa oli kieltenopettajia, ja heidän mielestään kannatti ennemmin tähdätä kemianopettajaksi, koska sillä saralla on enemmän työllistymismahdollisuuksia. Lassi ajatteli, että hän voi yhtä hyvin alkaa kemian ja matematiikan opettajaksi: miksi ei? Lassi aloitti kemian opinnot yliopistossa, mutta ura lähti kuitenkin opiskelun myötä muodostumaan hyvin eri tavalla. Hän päätyi tekemään kaksoistutkinnon kemian maisteriksi ja prosessitekniikan diplomi-insinööriksi.
”Diplomi-insinööritutkinnon jälkeen huomasin olevani jatko-opiskelijana ja ennen pitkää se johti väitöskirjankin tekemiseen. Koen, että oma urapolkuni on ollut aivan sattumien summa. Päivääkään en ole katunut tätä uraa ja valintojani, päinvastoin. En voisi olla enemmän unelma-ammatissani”, Lassi sanoo.
Lassin mukaan työ tutkijana ja professorina on erittäin monipuolista. Hän saa olla opettaja, saa olla sosiaalinen, saa olla ”vähän talousihminen”. Hänen työnsä on dynaamista ja se vaatii koordinointikykyä, mitä Lassilta löytyy.
”Jokainen työpäivä on todellakin erilainen, eikä tämä työ tekemällä lopu. Tämähän on hieman viheliäinen ammatti siinä mielessä, että jokainen läpimennyt rahoitushakemus tuottaa itsellesi lisää työtä”, Lassi nauraa.
Monenlaista yhteistyötä
15 vuoden tutkijanuransa aikana Lassi on ehtinyt nähdä muutoksia esimerkiksi yliopistomaailman ja yritysmaailman välisessä vuorovaikutuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Kokkolalle kansallisen akkukemian temaattisen vetovastuun, ja Lassi tutkimusryhmineen onkin avainhenkilö akkukemian kehittämisessä. Lassin mukaan yliopiston ja teollisuuden yhteistyö on elintärkeää Suomen kokoisessa maassa alalla kuin alalla. Myös professorin työ on muuttunut.
”Voimme edistää omaa työtämme niin monin tavoin nykyisin. Vanha malli oli se, että professorit pitivät muutamia luentoja ja muuten heillä oli melko vapaat kädet tekemisessään. Vastuu oli tietyssä mielessä aika kapea-alaista. Sellaisella ei nyky-yliopistossa enää pärjätä, vaan sisältöosaamisen lisäksi täytyy olla myös sosiaalista osaamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja”, Lassi listaa.
Erityisen tärkeäksi Lassi nostaa yhteistyön merkityksen myös lähityöyhteisössään.
”Omassa tiimissä täytyy olla hyvä henki, sillä on valtava merkitys. Tutkijoille täytyy antaa itsenäisiä rooleja, vastuuta ja vapautta. Silloin luovuus oikein kukoistaa. Sellainen ei onnistu pienessä laatikossa, jossa ylhäältä päin kerrotaan, mitä kaikki seuraavaksi tekevät. Oman tutkimusryhmäni menestymisen salaisuus ovat onnistuneet rekrytoinnit, osaavat ja työstään innostuneet tutkijat.”
Lue lisää päästöttömien vety- ja akkuteknologioiden kehittämisestä: Kemian keksinnöllä metaanista pilkotaan vetyä ja hiiltä puhtaampaan energia- ja akkuteollisuuteen