Tutkijat syövän jäljillä
Laaja potilasaineisto luo hyvän pohjan tutkimukselle
Immuunireaktioita tarvitaan infektioilta suojautumisessa, ja immuunijärjestelmään kuuluu monentyyppisiä erilaisia soluja. Mutta mikä on erityyppisten immuunisolujen merkitys syövän kehittymisessä ja etenemisessä?
Tämä on yksi kysymyksistä, joihin tutkija Juha Väyrynen hakee vastausta. Immuunijärjestelmä nimittäin kykenee ainakin tietyissä tilanteissa muodostamaan immuunivasteen myös syöpää vastaan.
”Tietyntyyppisten immuunisolujen esiintyminen syöpäkasvaimissa vaikuttaisi olevan yhteydessä potilaiden parempaan ennusteeseen.”
Jos siis kasvainta tuhoava immuunivaste on vahva, potilaan ennuste on parempi. Periaate tuntuu toimivan myös toisinpäin, eli immuunijärjestelmään kuuluu myös soluja, jotka erittävät kasvainta tukevia kasvutekijöitä.
Kun tunnetaan syöpää estävien immuunisolujen toimintaa, ollaan hoitomenetelmän löytymisen jäljillä. Taudin kulkuun vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen myötä hoitoa osataan kohdistaa oikeisiin tekijöihin.
”Immuunijärjestelmää aktivoivien syöpälääkkeiden kehitys on kiivasta, lääkkeitä tulee jatkuvasti markkinoille”, Väyrynen sanoo.
Hän on yksi Oulun yliopiston aktiivisista syöpätutkijoista. Viime vuosina hänellä on ollut julkaisuja muun muassa Clinical Cancer Research-, Cancer Immunology Research- ja British Journal of Cancer -lehdissä.
Syöpätutkimuksen suuntaan hän otti ensimmäisiä askelia vuonna 2010, kun hän toisen vuoden lääketieteen opiskelijana kysyi syventävien opintojen paikkaa professori Markus Mäkisen tutkimusryhmästä. Suolistosyöpiä tutkiva Mäkinen on yhteistyössä kirurgian tutkijoiden kanssa vuodesta 2006 kerännyt potilailta systemaattisesti verinäytteitä, ja aineistoa kartutetaan koko ajan.
”Pakastetut verinäytteet luovat hyvän pohjan tutkimukselle, vastaavia aineistoja ei ole muualla”, Väyrynen kertoo.
Hän huomauttaa, että kliinisesti merkittävän syöpäjulkaisun taustalla yleensäkin on hyvä potilasaineisto. Esimerkki tällaisesta on toisen oululaistutkijan, äskettäin Oulun yliopiston kliinisen epidemiologian professoriksi nimitetyn kirurgi Joonas Kauppilan aineisto maha- ja ruokatorvisyövistä.
Bostonin ja Jyväskylän kautta
Juha Väyrysen väitöskirja vuonna 2014 käsitteli paikallista tulehdussolukkoa ja tulehdusmerkkiaineita kolorektaalisyövässä, ja postdoc-vaihe vei hänet tutkimusprojekteihin Harvardin yliopistoon vuosiksi 2018–20.
”Pari vuotta ulkomailla oli hyvä kokemus tutkijana toimimisesta ja toi uusia ajatuksia.”
Oulun yliopistoon hän palasi kuluvan vuoden alusta toimittuaan välillä Keski-Suomen keskussairaalassa. Nyt hän toimii yliopistotutkijana ja syöpäbiologian dosenttina Oulun yliopistossa syövän ja translationaalisen lääketieteen tutkimusyksikössä ja osan työajastaan patologina OYS:ssa.
Hänen seuraava tavoitteensa on saada rahoitusta oman tutkimusryhmän rekrytoimiseen.
”Oulussa kerätty tutkimusaineisto on hyvä lähtökohta tutkimusryhmän työlle. Verinäytteistä voidaan tutkia kasvaimien vaikutuksia koko kehoon. Jos kasvaimessa on immuunisolukkoa, sen tuottamat välittäjäaineet päätyvät myös verenkiertoon. Viime vuosikymmeninä on nähty, että tällainen systeeminen tulehdusvaste voi olla merkittävä syövän leviämistä tukeva tekijä.”
Potilailla, joilla on verenkierrossa merkkejä tulehdusreaktion aktivoitumisesta, saattaa syöpäkasvain edetä aggressiivisemmin. Potilaan tilannetta helpottaisi, jos verenkierrosta pystyttäisiin jopa tunnistamaan syöpä tai määrittämään, minkälaisista hoidoista potilas voi hyötyä.
”Tässä on mahdollisuuksia useisiin erilaisiin tutkimusprojekteihin. Tavoitteena on muun muassa analysoida kasvaimen alueelta immuunisolukkoa ja katsoa sen yhteyksiä verenkierron tulehdusvälittäjäainepitoisuuksiin.”
Syöpätutkimuksen koordinoija
Pohjois-Suomessa syöpätutkimusta, -diagnostiikkaa ja -hoitoa koordinoi Pohjoinen syöpäkeskus eli FICAN North, joka aloitti toimintansa vuonna 2018 Kansallisen syöpäkeskuksen alaisuudessa.
Tuoreen ja laatuaan ensimmäisen vuosiraportin mukaan Pohjoisen syöpäkeskuksen alueella tehtiin viime vuonna 172 julkaisua syöpätutkimuksesta, kun edellisvuonna julkaisuja oli 117.
Kliinisiä syöpätutkimuksia oli viime vuonna käynnissä 45 ja ne liittyivät 14 eri kohde-elimen syöpiin. Joka neljäs vuosi yliopistossa toteutettavassa tutkimuksen kokonaisarvioinnissa eli RAE-arvioinnissa syöpätutkimukseen liittyvät tutkimukset saivat kahteen korkeimpaan luokkaan kuuluvia arvosanoja.
Pohjoisen syöpäkeskuksen johtaja Jussi Koivunen pitää tuloksia hyvinä ja huomionarvoisina – syöpätutkimusta kun kuitenkin tehdään rajallisin resurssein.
Vuonna 2021 syöpätutkimukseen liittyviä väitöskirjoja tehtiin 9 ja myös Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen uusista professuureista kaksi liittyy aktiivisesti syöpätutkimukseen.
”Tavoite on raportin kautta tehdä näkyväksi syöpätutkimusta. Samalla saamme vertailutietoa tutkimuksessa tapahtuvista muutoksista”, Koivunen sanoo.
Oululaisesta osaamisesta Koivunen nostaa esimerkeiksi maailmanlaajuisesti arvokkaan perinnöllisten rintasyöpien tutkimuksen sekä syövän immunologian tutkimuksen niin perustutkimuksessa kuin hoitojen kehittämisessä. Koivusen omaa tutkimusalaa on keuhkosyövän tutkimus.
”Vatsan alueen syöpien tutkimuksessa tehdään hyvää työtä niin perus- kuin kliinisen tutkimuksen puolella”, hän sanoo.
Tutkijanäkökulmasta Juha Väyrynen uskoo Pohjoisen syöpäkeskuksen vaikutuksen näkyvän verkostoitumisena ja erikoisalojen yhteistyönä.
– En yhtään ihmettele julkaisujen määrän kasvua, koska patologian, kirurgian ja onkologian tutkimusryhmillä on paljon yhteistyötä ja menossa hyviä yhteistyöprojekteja.
Pohjoisen syöpäkeskuksen johtajan Jussi Koivusen alaa on keuhkosyövän tutkimus, ja Juha Väyrysen alaa suolistosyövät.
Teksti: Pirkko Koivu
Kuvat: Seija Leskelä
