Big Data laskentatoimen marginaalissa. Laskennallisten käytäntöjen välittävä ja muokkaava rooli digitaalisessa ympäristössä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, TA105
Väitöksen aihe
Big Data laskentatoimen marginaalissa. Laskennallisten käytäntöjen välittävä ja muokkaava rooli digitaalisessa ympäristössä
Väittelijä
KTM Erkki Lassila
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Taloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö
Oppiaine
Laskentatoimi
Vastaväittäjä
Professori Albrecht Becker, University of Innsbruck
Kustos
Professori Janne Järvinen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Oulun yliopisto
Big Data laskentatoimen marginaalissa
Riippumatta siitä, sijoittuuko yrityksen liiketoiminta digitaaliseen ympäristöön vai ei, voi laskentatoimi näyttäytyä hyvinkin samanlaisena toimintona molemmissa tilanteissa. Toisaalta digitaalinen ympäristö saattaa tarjota laskentatoimelle mahdollisuuden laajentua sellaisille uusille alueille, joihin sillä ei aiemmin ole ollut pääsyä.
Tämä uusille alueille laajentumien voi kuitenkin vaatia laskentatoimen ammattilaisilta sellaista osaamista, jota ei välttämättä ole vielä nähty laskentatoimen ammattilaisen keskeiseksi osaamisalueeksi aikaisemmin, kuten esimerkiksi ohjelmointiosaaminen. Laskentatoimen ammattilaisten onkin jälleen kerran pohdittava sitä, mitä laskentatoimi oikeastaan on ja kuinka laajalle esimerkiksi johdonlaskentatoimen ohjausta olisi syytä ulottaa. Jos johdon laskentatoimi pitäytyy perinteisellä toiminta-alueellaan organisaatiorajojen ’sisällä’ ja hyödyntää big dataa pääasiassa vain näihin perinteisiin tarkoituksiin, voidaan big datan nähdä sijoittuvan laskentatoimen marginaaliin.
Tulokset kuitenkin osoittavat myös sen, kuinka keskeinen rooli laskentatoimeen suoraan kytkeytyvillä data-analytiikalla ja digitaalisilla valvonnan mekanismeilla voi digitaalisessa liiketoiminnassa olla. Näin edustaessaan perinteistä johdon laskentatoimea ja sen tarkoitusta big data voitaisiin ajatella kulkeutuneen jo laskentatoimen ytimeen.
Laskentatoimen erityinen vahvuus on ollut pitkälti sen kyvyssä muuntaa monipuolisia ja monimutkaisia prosesseja yksittäisiksi luvuiksi ja erityisesti talouden luvuiksi, kuten kustannuksiksi ja tuotoiksi. Tämän lisäksi laskentatoimi on ollut se organisaation funktio, jonka toimesta organisaatioihin on synnytetty sellaisia abstrakteja laskennallisia objekteja, kuten esimerkiksi kustannuspaikkoja, investointiyksiköitä ja divisioonia.
Johdon laskentatoimen avulla toteutettu toiminnanohjaus onkin perustunut pitkälti juuri näiden abstraktien laskennallisten tilojen ja talouslukujen yhteiskäytön mahdollistamaan etäältä tapahtuvaan ohjaukseen. Organisaatioissa toimivat johdon laskentatoimen ammattilaiset, kuten esimerkiksi kontrollerit tai talousjohtajat, ovat pyrkineet rakentamaan kuhunkin organisaatioon ja tilanteeseen sopivimpia ohjausta tukevia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen avulla on yksilötasolla pyritty saamaan aikaan sellaista toimintaa, joka olisi linjassa koko organisaation tavoitteiden kanssa. Johdon laskentatoimen ammattilaiset ovat siten perinteisesti olleet keskeisessä roolissa niin sanottujen laskennallisten tilojen ja laskennallisten yksilöiden aikaansaamisessa.
Tämä väitöskirja haastaa digitalisaatioon ja big data -teknologioihin liittyvän yksinkertaistetun teknisen näkemyksen ja tarkastelee aihetta kokonaisvaltaisemmin. Tuloksien perusteella data-analytiikka voi auttaa koordinoimaan luovaa digitaalista tuotekehitystä. Digitaalinen ympäristö voi lisäksi mahdollistaa erittäin tarkan ympäristössä tapahtuvan toiminnan valvonnan ja itse ympäristön muokkaamisen halutunlaisen käyttäytymisen aikaansaamiseksi.
Havainnot osoittavat myös, kuinka erityisillä digitaaliseen tilaan liitettävillä ominaisuuksilla näyttää olevan vaikutuksia johdon laskentatoimen rooliin laskennan asiantuntijuutena.
Väitöskirja esittääkin, että big data -teknologioiden "ainutlaatuisuus" johtuu pääasiassa niiden tarjoamasta mahdollisuudesta taloudellistaa ja hallita yhä uusia yksilöiden elämänalueita. Näyttää kuitenkin siltä, että laskentatoimen ohjausmekanismien kehittely tällaisiin uusiin digitaalisiin tiloihin sijaitsee ainakin tällä hetkellä vielä laskentatoimen marginaalissa.
Tämä uusille alueille laajentumien voi kuitenkin vaatia laskentatoimen ammattilaisilta sellaista osaamista, jota ei välttämättä ole vielä nähty laskentatoimen ammattilaisen keskeiseksi osaamisalueeksi aikaisemmin, kuten esimerkiksi ohjelmointiosaaminen. Laskentatoimen ammattilaisten onkin jälleen kerran pohdittava sitä, mitä laskentatoimi oikeastaan on ja kuinka laajalle esimerkiksi johdonlaskentatoimen ohjausta olisi syytä ulottaa. Jos johdon laskentatoimi pitäytyy perinteisellä toiminta-alueellaan organisaatiorajojen ’sisällä’ ja hyödyntää big dataa pääasiassa vain näihin perinteisiin tarkoituksiin, voidaan big datan nähdä sijoittuvan laskentatoimen marginaaliin.
Tulokset kuitenkin osoittavat myös sen, kuinka keskeinen rooli laskentatoimeen suoraan kytkeytyvillä data-analytiikalla ja digitaalisilla valvonnan mekanismeilla voi digitaalisessa liiketoiminnassa olla. Näin edustaessaan perinteistä johdon laskentatoimea ja sen tarkoitusta big data voitaisiin ajatella kulkeutuneen jo laskentatoimen ytimeen.
Laskentatoimen erityinen vahvuus on ollut pitkälti sen kyvyssä muuntaa monipuolisia ja monimutkaisia prosesseja yksittäisiksi luvuiksi ja erityisesti talouden luvuiksi, kuten kustannuksiksi ja tuotoiksi. Tämän lisäksi laskentatoimi on ollut se organisaation funktio, jonka toimesta organisaatioihin on synnytetty sellaisia abstrakteja laskennallisia objekteja, kuten esimerkiksi kustannuspaikkoja, investointiyksiköitä ja divisioonia.
Johdon laskentatoimen avulla toteutettu toiminnanohjaus onkin perustunut pitkälti juuri näiden abstraktien laskennallisten tilojen ja talouslukujen yhteiskäytön mahdollistamaan etäältä tapahtuvaan ohjaukseen. Organisaatioissa toimivat johdon laskentatoimen ammattilaiset, kuten esimerkiksi kontrollerit tai talousjohtajat, ovat pyrkineet rakentamaan kuhunkin organisaatioon ja tilanteeseen sopivimpia ohjausta tukevia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen avulla on yksilötasolla pyritty saamaan aikaan sellaista toimintaa, joka olisi linjassa koko organisaation tavoitteiden kanssa. Johdon laskentatoimen ammattilaiset ovat siten perinteisesti olleet keskeisessä roolissa niin sanottujen laskennallisten tilojen ja laskennallisten yksilöiden aikaansaamisessa.
Tämä väitöskirja haastaa digitalisaatioon ja big data -teknologioihin liittyvän yksinkertaistetun teknisen näkemyksen ja tarkastelee aihetta kokonaisvaltaisemmin. Tuloksien perusteella data-analytiikka voi auttaa koordinoimaan luovaa digitaalista tuotekehitystä. Digitaalinen ympäristö voi lisäksi mahdollistaa erittäin tarkan ympäristössä tapahtuvan toiminnan valvonnan ja itse ympäristön muokkaamisen halutunlaisen käyttäytymisen aikaansaamiseksi.
Havainnot osoittavat myös, kuinka erityisillä digitaaliseen tilaan liitettävillä ominaisuuksilla näyttää olevan vaikutuksia johdon laskentatoimen rooliin laskennan asiantuntijuutena.
Väitöskirja esittääkin, että big data -teknologioiden "ainutlaatuisuus" johtuu pääasiassa niiden tarjoamasta mahdollisuudesta taloudellistaa ja hallita yhä uusia yksilöiden elämänalueita. Näyttää kuitenkin siltä, että laskentatoimen ohjausmekanismien kehittely tällaisiin uusiin digitaalisiin tiloihin sijaitsee ainakin tällä hetkellä vielä laskentatoimen marginaalissa.
Viimeksi päivitetty: 1.3.2023