Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa L10

Väitöksen aihe

Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä

Väittelijä

Filosofian maisteri Markus Juutinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Giellagas-instituutti

Oppiaine

Saamen kieli

Vastaväittäjä

Professori Trond Trosterud, Norjan arktinen yliopisto

Kustos

Professori Ante Aikio, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä

FM Markus Juutinen kuvaa väitöstutkimuksessaan koltansaamen kielikontakteja. Koltansaame on kielikontaktitutkimukseen hyvin soveltuva kieli, sillä sitä on puhuttu eri valtioiden ja kielten raja-alueilla, mistä syystä kolttasaamelaiset ovat aina olleet monikielisiä.

Juutisen työ käsittelee kielikontaktien vaikutusta sekä koltansaamen sanastoon että kieliopin eri osa-alueisiin. Kuten Juutinen työssään osoittaa, Suomessa puhuttavien saamelaiskielten joukossa koltansaame eroaa merkittävästi inarinsaamesta ja pohjoissaamesta, mihin merkittävänä syynä ovat juuri erilaiset kielikontaktit: koltansaamelle leimallisia ovat karjalasta ja venäjästä lainatut sanat ja kieliopilliset rakenteet, jotka puuttuvat läntisemmistä saamelaiskielistä lähes kokonaan.

Karjalan ja venäjän lisäksi koltansaamessa esiintyy paljon skandinaavista ja suomesta lainattua sanastoa. Kielikontaktivaikutusten joukossa sanastolla on merkittävä rooli, sillä sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä sekä kontaktien historiallisesta kontekstista että siitä, miten kontaktit ovat muuttaneet kolttasaamelaisten elämää.

Juutinen osoittaa, että monikielisen rannikkoseudun merkitys korostuu koltansaamen kielikontakteissa. Suurin osa koltansaamen kielikontakteista sijoittuu 1900-luvun alkupuolelle asti Norjan Etelä-Varankiin sekä Petsamon rannikolle, joka on nykyisin osa Venäjän Muurmanskin aluetta. Kielikontaktien luonne muuttuu vuonna 1920, kun Tarton rauhan raja jakaa kolttasaamelaisten alueet kahtia. Juutisen analysoimassa aineistossa näkyy, miten uuden rajan itäpuolella kontaktit venäjään ja länsipuolella suomeen muuttavat koltansaamea.

Juutisen tutkimuksessa analyysin kohteena on historiallisten kielikontaktien jättämien ilmiöiden lisäksi kolttasaamelaisten monikielisyys. Tämä näkyy Juutisen aineistossa koodinvaihtona koltansaamen ja muiden kielten välillä. Juutisen väitöskirja on monikielisten koltansaamelaisten kielellisen variaation ja kontaktipohjaisten muutosten kokonaisvaltaisena kuvauksena ensimmäinen laajuudessaan.
Viimeksi päivitetty: 16.10.2023