Julkaisun tiedot ja toimitus

Julkaisija: Japani-opinnot, Oulun yliopisto, Oulu.
ISSN: 1458-2899.
URL: http://www.oulu.fi/Harukaze/Harukaze_main.html

Päätoimittaja: Seija Jalagin (etunimi.sukunimi@oulu.fi)

Harukaze – Kirjoituksia Japanin kulttuurista on Oulun yliopiston Japani-opintojen verkkojulkaisu. Harukazessa julkaistaan populaaritieteellisiä Japania ja Itä-Aasiaa käsitteleviä suomenkielisiä artikkeleita, jotka yleensä pohjautuvat opinnäytetöihin. Tavoitteena on tarjota punnittua Japani-tietoa suomen kielellä helposti saatavilla olevassa muodossa. Yhdessä Harukazen numerossa julkaistaan 4 - 5 artikkelia. Myös muut kuin Japani-opintojen opiskelijat voivat tarjota juttuja julkaisuun.

Toimita artikkeli mieluiten docx-tiedostona sähöpostilla päätoimittajalle.

Jos artikkeliisi sisältyy kuvitusta, varmista, että tekijänoikeudet julkaisemisen kannalta ovat kunnossa. Toimita kuvat erillisinä tiedostoina eli ei vain tekstitiedoston sekaan liitettynä. Kuvatiedostojen tulisi mieluiten olla tiff-formaatissa.

LAAJUUS JA MUOTOSEIKAT

Japanilaiset nimet kirjoitetaan tekstissä muotoon Sukunimi Etunimi.

Japanin kielen romanisoidussa muodossa vokaalin pidennykset merkitään sirkumfleksilla (^), esimerkiksi hyôhon.

Myös kiinanmerkkejä (kanjit) ja japanin tavuaakkosia (kana) voit käyttää. Kirjoita sama teksti myös sulkujen sisään kanji(e)n perään romanisoidussa muodossa, koska kiinanmerkit ja tavuaakkoset eivät välttämättä näy kaikilla Internet-selaimilla.

Artikkelin käsikirjoituksen ohjeellinen pituus on 10 - 15 sivua, noin 2 000 merkkiä välilyönteineen / sivu. Yleensä tämä merkkimäärä syntyy rivivälillä 1,5 ja pistekoolla 12 (esim. Times New Roman).

Artikkeliin voidaan sisällyttää loppuviitteet, mutta ne eivät ole välttämättömät. Sen sijaan artikkelin lopussa on oltava käytettyjen aineistojen lähdeluettelo.

- Kirjallisuusviitteet merkitään seuraavalla tavalla. Teoksen kirjoittaja tai toimittaja, julkaisuvuosi ja sivunumero pilkulla erotettuna. Teoksista, joissa ei ole erillistä tekijää, mainitaan teoksen nimen ensimmäiset kolme sanaa, julkaisuvuosi ja sivunumero pilkulla erotettuna.

1 Ono 1995, 19.

- Arkistolähteisiin viitataan historian laitoksen käytännön mukaan, ks. Manuale historiae. Opas opinnäytetöiden tekijälle: http://www.oulu.fi/historia/manuaele

Lähdeluetteloon teokset ja artikkelit merkitään aakkosjärjestykseen tekijän mukaan seuraavasti. Tekijän/toimittajan sukunimi, etunimi, artikkelin/teoksen nimi. Kustantaja, kustantajan kotipaikka ja julkaisuvuosi. Teoksen tekijä, nimi ja kustantajan tiedot löytyvät nimiösivulta, julkaisuvuosi seuraavalta sivulta. Huomaa, että artikkelit luetteloidaan tekijän mukaan, mutta artikkelin tietoja seuraavat itse teoksen tiedot.

Fält, Olavi K., ”Japani kulttuurivirtojen suvantona”. Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen, Ilmari Vesterinen, Japanin kulttuuri, s. 7 - 156. Otava, Helsinki 1994.

Ono, Sokyo, Shinto. The Kami Way. In collaboration with William P. Woodward. Sketches by Sadao Sakamoto. Charles E. Tuttle, Rutland, Vermont 1995.

Mikäli käytät Internet-lähteitä esimerkiksi kuvituksessa tai tutkimusaineistona, mainitse lähdeluettelossa myös lähteen Internet-osoite.

SISÄLTÖ

Populaaritieteellinen esitys tarkoittaa ns. tavallista lukijaa lähestyvää otetta. Se merkitsee opinnäyteformaatin karsimista ja jouhevaa asian etenemistä. Esimerkiksi opinnäytetyön johdanto ei sellaisenaan sovi artikkelin aluksi.

Artikkelin alkuun kirjoitetaan muutaman virkkeen (2 - 4) pituinen ingressi, joka johdattaa lukijan aiheeseen. Itse käsittelyn voi rakentaa alkamaan kysymyksellä johon artikkelin kuluessa etsitään vastausta, ja joka sitten tiivistyy artikkelin lopuksi. Artikkelin voi myös rakentaa toisin, eli lähteä liikkeelle perusväitteestä, jota tekijä artikkelin kuluessa aineistollaan todistaa ja perustelee.

Artikkelissa on suositeltavaa käyttää väliotsikoita, joita ei kuitenkaan numeroida. Myös kuvat, kaaviot, kartat ym. havaintomateriaali ovat sallittuja, kunhan tekijänoikeusasiat ovat kunnossa. Mikäli käytät artikkelissasi kuvia, toimita kuvatiedostot omina erillisinä yksikköinään, esimerkiksi jpg- tai jpeg-tiedostoina.