Yritysten vastuullisuus on nouseva megatrendi

Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. Ne sitovat niin köyhiä kuin rikkaitakin maita eli ne ovat universaaleja.
kierrätyspaperista tehty rulla hyllyllä

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tarkoituksena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Kestävän kehityksen toimintaohjelma koostuu 17 tavoitteesta (kuva 1) ja 169 alatavoitteesta.

Infografiikka YK:n kestävän kehityksen tavoitteista

Kuva 1: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.





Suuryritykset kertovat markkinointiviestinnässään vastuullisuustavoitteista, jotka ovat valittu näistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Esimerkiksi Fiskars Group on valinnut 17:sta osa-alueesta kolme omiksi vastuullisuusteemoiksi; vastuullinen kulutus ja valmistus, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastonmuutos. Fiskarsille vastuullinen kulutus ja valmistus tarkoittaa merkittävää mahdollisuutta vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin. He kehittävät ympäristönsuojelun tasoa materiaalien, tarkkailtavien aineiden ja jätehuollon suhteen. Fiskars Groupilla on vastuullisuuden johtamis- ja hallintomalli, jonka tavoitteena on selkeät vastuu- ja painopistealueet.



Isoissa yrityksissä on tehty suunnitelmallista vastuullisuustyötä jo pitkään. Pienissä ja mikroyrityksissä ei vastuullisuutta ole vielä kehitetty suunnitelmallisesti eikä sitä ole osattu riittävästi tuoda esiin yrityksen brändin vahvistamisessa ja asiakasviestinnässä. Vastuullisuus yrityksissä on asiakkaiden muuttuvien odotusten ja vaatimusten myötä kasvavassa määrin kilpailutekijä. Vastuullinen toiminta näkyy yrityksen strategiassa, johtamisessa ja viestinnässä. Kuinka yritys pitää huolta ympäristöstä, miten yritys huomioi henkilöstönsä hyvinvoinnin. Vastuullinen yritys varmistaa myös toimittajiensa vastuullisuuden ja kehittää taloudellista suorituskykyään. Vastuullinen yritys on maineeltaan luotettava ja arvokas asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta.



Oulun yliopiston koordinoima ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanke on aloittanut 1.9.2021 auttaakseen pien- ja mikroyrityksiä suunnitelmalliseen vastuullisuuteen ja sitä kautta kilpailuedun lisäämiseen. ViVa-valmennuksessa yrittäjä syventyy yritysvastuullisuuden, ennakoinnin ja vihreän kasvun teemoihin asiantuntija-alustusten ja kehittämistehtävien kautta sekä vertaisryhmän osaamista hyödyntäen. Osallistuvien yritysten kanssa laaditaan ViVa Road Map eli vastuullisuuden kehittämissuunnitelma, jossa vastataan kysymyksiin: mitkä ovat keskeiset asiat yrityksen vastuullisessa toiminnassa, miten vastuullisuus tulee näkyä yritysten brändissä ja miten vastuullisuudesta viestitään asiakkaille. ViVa-valmennus sisältää teemavalmennusta, yhteiskehittämistä ja yrittäjien vertaistoimintaa. Vertaisryhmissä valmistellaan yritysvastuullisuutta tukevia kokeiluja, joita viedään käytäntöön ja joiden kokemuksista keskustellaan ryhmässä. Yrittäjää autetaan kehittämään vastuullisuusosaamista ja toteuttamaan sekä arvioimaan sen toteutumista suunnitelmallisesti osana yrityksen osaamisstrategiaa.



ViVa-hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Centria ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Kalajoen kaupunki, Raahen seudun kehitys, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta ja Kerttu Saalasti Säätiö. Päätoteuttajana on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajina Centria ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Kalajoen kaupunki.

Lue lisää ViVa-hankkeesta

Kirjoittaja:

Jaana Jeminen, Muotoilija (AMK), KTM

projektipäällikkö, ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanke

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE