Seminaari kokosi yhteen runsaita esimerkkejä siitä, kuinka tahdolla ja tunteella saadaan aikaan merkittäviä asioita: mm. 10 vuotta toiminut mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE, uusi, ainutlaatuinen mikroyritysten tilastokatsaus MY Tilastot sekä uudella Kerttu Saalasti -palkinnolla huomioitu Ruonan Teollisuuskylän Pekka Miilukangas. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen ja Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pohtivat, kuinka mikroyrittäjyydestä luodaan kasvuvoimaa ja kuinka tutkittu tieto voi tuoda yrityksille toimintaedellytyksiä.
Pääset kattavasti sisälle seminaarin antiin Tahtoa ja tunnetta Kerttu Saalasti -seminaarin tallenteesta.
”Kerttu Saalasti korosti yksityisen toimeliaisuuden, yrittäjärohkeuden ja yrittäjämielen kasvattamisen merkitystä. Nämä ovat jatkuvan uudistumisen ja kestävän kasvun keskeisiä elementtejä. Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden tutkimus ja koulutus on saanut alkunsa tarvelähtöisestä ideasta ja unelmasta, mutta se on rakennettu yrittäjämäisesti määrätietoisella työllä. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on kasvanut valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi uuden tutkimustiedon tuottajaksi sekä mikroyrittäjyyden osaamisen edistäjäksi. Instituutti tuottaa tietoa mikroyrittäjyyden, tulevaisuuden tuotantoteknologioiden ja alueellisen erinomaisuuden näkökulmista. Instituutin tuottama tutkimus ja valtakunnallinen verkkokoulutus on ainutlaatuista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Myös kansainväliset ja kansalliset rahoittajat ovat nähneet valitun tutkimusteemamme poikkeuksellisen merkittävänä”, pohjusti Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen nosti seminaarissa esiin osaamisen, uuden luomisen ja yritteliäisyyden keinoina selvitä pandemian aiheuttamista muutoksista yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä.
”Suomen pärjääminen vaatii koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä asennetta ja rohkeutta kulkea kohti tuntematonta. Tänä päivänä, kun yritykset miettivät, minne ne investoivat, osaavan työvoiman saatavuus sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri ja kannusteet investoida sekä vastaanottavainen toimintaympäristö ovat aivan keskeisessä roolissa. Myös pienien ja keskisuurien yritysten toiminnassa osaaminen ja uuden luominen korostuvat. Tarvitaan yrittäjyyteen ja mikroyritysten toimintaan tietoa ja tutkimusta, ja myös yhteiskunta tarvitsee tietoa ja tutkimusta siitä, millä tavalla yrittäjyyttä tehokkaimmin voidaan edistää niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti”, Kurvinen sanoi.
Kurvinen oli tyytyväinen siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriö on pystynyt tukemaan Kerttu Saalasti Instituutin tärkeää toimintaa. Kurvinen mainitsi, että instituutin toteuttama mikroyrittäjyyden koulutus- ja tutkimusohjelma on nostettu valtakunnalliseksi tehtäväksi, ja sen toimintaan tulee myös ministeriöltä rahoitusta.
”Instituutin tuottamalle tutkimusnäyttöön pohjautuvalle tiedolle mikroyrittäjyydestä ja mikroyritysten toimintaedellytyksistä on erittäin suuri tarve juuri nyt. Suomen yrityksistä peräti 94 prosenttia on tähän mikroyritysten kategoriaan kuuluvia yrityksiä. Näissä mikroyrityksissä työllistyy lähes neljännes Suomen yksityisen sektorin työpaikoista. On selvää, että mikroyritykset ovat keskeinen osa Suomen tulevan koronan jälkeisen nousun rakentamista”, Kurvinen perusteli.
Kurvinen sanoi, että toimiva hallitus on satsannut koulutukseen, tieteeseen ja työllisyystoimiin enemmän kuin iltapäivälehtien otsikoista voisi päätellä. Väestön ikääntyessä työvoimapulaan olisi saatava ratkaisu. Kurvinen piti tärkeänä, että tutkimus-, kehitys- ja innovatiotoimintaan satsataan varoja.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen piti tärkeänä TKI:n rahoituksen varmistamista. Kuva: Heikki Saari.
”Tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen panostettaessa pitää muistaa, että yritysten olemassaolo, yritysten syntyminen ja sinne syntyvien työpaikkojen tulo on kaiken A ja O. Tarvitaan myös arvovalintoja. Tarvitaan sitä, että suomalaiset puolueet yli aaterajojen ja yli hallitusoppositiorajojen kykenevät priorisoimaan korkeakoulutuksen rahoituksen ja TKI-toiminnan rahoituksen muiden tarpeiden edelle. Jos emme kykene panostamaan riittävästi rahaa Suomessa TKI-toimintaan, Suomi vajoaa hitaaseen näivettymiskierteeseen”, Kurvinen sanoi.
Kurvinen piti myös erittäin tärkeänä sitä, että mikroyrittäjille ja kaikille muillekin yrittäjille tarjotaan koulutusmahdollisuuksia. Kurvinen korosti, että yrittäjillä on oltava entistä enemmän työkaluja oman yrityksensä kehittämiseen ja johtamiseen ja eteenpäin viemiseen.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pysähtyi pohtimaan, ovatko mikroyritykset kasvun moottoreita. Hän selvitti tätä mm. tarkastelemalla Suomen yritysrakennetta. Kuismanen nosti esiin vuoden 2019 tilaston, jonka mukaan 93 prosenttia yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä ja toisaalta vain 0,2 prosenttia yli 25 henkilöä työllistäviä suuryrityksiä. Kuismasen mukaan kumulatiivisesti uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin ja isoimmissa yrityksissä työntekijöiden määrä on itse asiassa vähentynyt. Vaikka työnantajayritysten määrä on noussut viimeisen 50 vuoden aikana 37 000 yrityksestä 90 000:een, oli yrityksissä työskentelevien henkilöiden kokopäivätoimiseksi muutettu lukumäärä vuonna 1970 miltei sama kuin nyt, 1 475 000 yksilöä – kun väestöä oli vähän vajaa miljoona vähemmän. Yksinyrittäjien lukumäärä on voimakkaasti kasvanut.
”Mutta onko tämä hyvä kehitys vai ei? Tietyllä tavalla voi ajatella, että kyllä, tämä on ihan toivottava puoli meidän yhteiskunnassa, että yritteliäisyys ja yrittäjämäisyys ovat lisääntyneet, mutta tässä on myös varjopuolensa. Mitä enemmän meidän yrityskannastamme on yksinyrittäjiä, sitä suuremmat haasteet se asettaa meidän sosiaalipoliittiselle järjestelmällemme. Tulen itse siitä koulukunnasta, että yhteiskuntapolitiikassa yrittäjyyden saralla tulisi ilman muuta keskittyä, ei siihen, että me optimoimme yrittäjien lukumäärää, vaan siihen, että optimoimme työnantajayrittäjien lukumäärää ja sitä, että työnantajayrittäjyydellä on mahdollisuus edetä ja kasvaa”, Kuismanen sanoi.
Kuismanen vertasi Suomea Yhdysvaltoihin, missä alle 20 henkeä työllistävät yritykset ovat luoneet noin 80 prosenttia Yhdysvaltojen uusista työpaikoista. Yritykset kasvavat koko ajan seuraaviin kokoluokkiin. Kuismanen pitikin avainkysymyksenä sitä dynamiikkaa, jolla kasvetaan mikroyrittäjyydestä isompaan työnantajayrittäjyyden luokkaan. Kuismanen huomioi myös sen, millaisia uudet työpaikat ovat laadultaan.
”Työ- ja elinkeinoministeriön neutraalissa tutkimuksessa vuodesta toiseen käy ilmi, että työpaikkojen laatu ja luottamus pienissä yrityksissä on aina parasta. Siellä pystytään hyvin kommunikoimaan ja siellä myös kommunikoidaan hyvin. Palkkataso mikroyrityksissä on suuryrityksiä pienempi, mutta siihenkin tulee ajallinen korjaus riippuen siitä, miten yritys menestyy. Myöskään yritysten innovatiivisuudelle ei ole kokoluokan suhteen eroa. Alueellisesti mikroyritysten rooli on merkittävä ”, Kuismanen selvitti.
Yrityksiä ei hänen mielestään ole kestävää kehittää aluepoliittisin keinoin, vaan siten, että markkinamekanismi luo alueelle yrityksiä. ”Kun houkuttelevuus, saavutettavuus ja osaavan työvoiman saatavuus ovat kunnossa, niin yrittäjyys ja yrittäjät hoitavat sen jälkeen sen bisneksen ja luovat kasvun”, Kuismanen sanoi.
Kuismanen oli huolissaan siitä, että viimeisten vuosien aikana mikroyrittäjyyskentässä työnantajayritysten määrä on vähentynyt.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo mikroyrittäjien tilanteesta tilastojen valossa. Kuva: Heikki Saari.
”Meidän poliittisessa järjestelmässämme tähän ei uskalleta ottaa kantaa. En ymmärrä minkä takia, koska on aivan olennaista, että saamme näitä mikroyrityksiä, ja sen jälkeen, jos markkinat, kyvykkyys ja muu on kohdallaan, niin ne kasvavat. Mutta meillä on tällä hetkellä sellainen tendenssi, että pienissä yrityksissä otetaan vähemmän palkkalistoille ja tehdään Y-tunnukselta Y-tunnukselle. Näin kierretään ylisäännöstelyä, jota pienet yritykset työmarkkinarakenteiden kohdalta kohtaavat. Jos näin käy, tästä tulee yhteiskunnalle huomattavan paljon suurempi lasku sosiaali- ja eläkepoliittisina ongelmina. Työnantajien sivukulujen nostaminen ja taso vaikuttaa työn kysyntään juuri niillä aloilla, jotka ovat vähemmän koulutettuja aloja. (On) selkeä yhteys siihen, että mitä nopeammin ja mitä korkeammalle työnantajan sivukuluja nostetaan, sitä selkeämmin näissä pienissä yrityksissä, jotka eivät ole kassaltaan eikä voittomarginaaliltaan isoja, se vaikuttaa suoraan niiden työn kysyntään”, Kuismanen painotti.
Kuismanen haastoi poliittisia päätöksentekijöitä muuttamaan parametrejä, jotka saavat yritykset palkkaamaan työtekijöitä. Ellei näin käy, pk-yrittäjät ja mikroyrittäjät eivät Kuismasen mukaan tule olemaan kasvun moottoreita. ”Mutta jos me muutamme kurssia, meillä on mahdollisuus siihen, että tulevaisuudessakin mikroyritykset ovat Suomessa kasvun moottoreita”, Kuismanen summasi.
Seminaarissa nähtiin ja kuultiin Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn 10-vuotinen tarina videoiden ja asiantuntijoiden haastattelujen kautta. MicroENTRE on tehnyt lujasti töitä mikroyrittäjyyden tutkimuksen laajentamiseksi. Tällä hetkellä tutkimusryhmä koostuu 18 monitieteisestä tutkijasta kauppatieteilijöistä tuotantotalouden ja kasvatustieteen asiantuntijoihin. Ryhmä vie tutkittua tietoa konkreettisiksi yritysten kehittämisen työkaluiksi ja yrityspalveluiden toimintamalleiksi. MicroENTREn tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi avasi, miksi mikroyrityksiin kohdistuvaa tutkimusta tarvitaan.
”Aivan tärkein syy on, että vaikka enemmän kuin yhdeksän kymmenestä yrityksestä on mikroyritys, niin siitä huolimatta juuri näiden kaikkein pienimpien yritysten erityispiirteitä, erityistarpeita, tavoitteita ja johtamisen haasteita tunnetaan todella huonosti. Kymmenen vuoden aikana esimerkiksi yksinyrittäminen on lisääntynyt selkeästi. Se on myös kasvava ilmiö, josta tarvitaan lisää tietoa”, Simunaniemi sanoi.
Simunaniemen mukaan kiinnostavaa on se, mikä saa innostumaan ryhtymään yrittäjäksi ja mikä puolestaan estää sitä. Kaikki eivät halua työnantajayrittäjiksi, eivätkä tavoittele perinteisellä tavalla kasvua, vaan menestyminen ja elinvoimaisuus voi yksilötasolla olla myös jotain muuta. Simunaniemen mukaan on kiinnostavaa, voidaanko pienimpien mikroyritysten tuottamaa lisäarvoa tutkia esimerkiksi verkostojen kautta.
”Pelkästään Y-tunnusten kautta yksittäisen yrityksen kohdalla tehtävä arviointi ei välttämättä, näin väitän, kerro koko totuutta siitä, mikä on alueiden kehittymisen ja koko Suomen kansantalouden näkökulmasta tärkeää”, Simunaniemi sanoi.
Vas. juontaja Simo Kekäläinen, tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi, tutkija Jouni Hintikka ja yliopistotutkija Kai Hänninen. Kuva: Heikki Saari.
Projektitutkija Jouni Hintikka korosti, että yrittäjyyskasvatuksella on painava rooli yhteiskunnan pyörittämisessä. Hän avasi, millaisten vaiheiden kautta yrittäjyyskasvatus on noussut yhdeksi Kerttu Saalasti Instituutin ja MicroENTREn keskeisistä sisällöistä ja painopistealueista. MicroENTREen on Hintikan mukaan saatu parisenkymmentä yrittäjyyskasvatuksen hanketta. Hankkeissa on tehty mm. useita sivustoja yrittäjyyskasvatuksen tueksi: esimerkiksi minunpolkuni.fi-sivustolta löytyy paljon tietoa aiheesta.
”Yrittäjyyskasvatusta on Pohjois-Pohjanmaalla tehty pitkään. Vuonna 2013 MicroENTREn koordinoimana tehtiin yrittäjyyskasvatuksen nykytilakartoitus, ja tämän kartoituksen lopputulemana yhdeksi toimenpidesuositukseksi nousi esille maakunnan yhteisen yrittäjyyskasvatuksen strategian laatimisen tarve. 2015–2016 laadittiin strategia, joka myös toiminnallistettiin, ja nyt on käynnistynyt strategian uudistaminen ja päivittäminen. Osallistava strategiaprosessi tällä alueella oli ja on ainutlaatuinen osoitus tämän alueen yhteisen tekemisen ja yhteen hiileen puhaltamisen kulttuurista”, Hintikka kertoi.
”Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin olisi yrittäjyyttä, hienoja yrittäjiä, hienoja yrityksiä ja näillä yrityksillä hyviä työntekijöitä. Tulevaisuuden yrittäjyys ja työelämätaidot ovat sellaisia, joista on hyötyä yrittäjänä toimimisen lisäksi myös toisen palveluksessa toimiessa. Yrittäjyyskasvatuksen kautta lisääntyvä tieto ja ymmärrys yrittäjyydestä lisää yritysten toimintaedellytyksiä. Se on juuri sitä yrittävän kulttuurin rakentamista ja yrittäjyyden ilmapiirin edistämistä, jota me MicroENTREssä tutkimuksen, tutkitun tiedon, mutta muun muassa myös tuon strategiatyön kautta haluamme yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä olla edistämässä”, Hintikka sanoi.
Hintikan mukaan yrittäjyyskasvatus ja yrittävän kulttuurien esille tuominen voi tuottaa oivalluksia paitsi opiskelijoille, myös opettajille. He voivat saada uutta intoa, sisältöä ja välineitä työhönsä.
Seminaarissa esitetyllä videolla nähtiin Reisjärven kristillisessä opistossa Nuori yrittäjä -ohjelmassa opiskelleet, 16- ja 17-vuotiaat Saaga Lumme ja Ville-Verneri Klasila, jotka opintojensa aikana perustivat streamausfirma Somedan sekä Oulun kaupungin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäopettaja Eemeli Alanne, joka veti yrittäjyyskurssia Oulunsalon lukiossa. Alanne kertoi yrittäjyyskasvatuksen kulmakivistä ja yhteistyöstä MicroENTREn kanssa.
”Yrittäjyyskasvatus on äärimmäisen tärkeää siksi, että se tuo moneen teemaan konkretiaa, se haastaa lapset ja nuoret hyödyntämään omia taitoja ja omia kyvykkyyksiä, mutta se toimii myös menetelmänä joka mahdollistaa sen, että nähdään, että meidän omilla teoilla voi olla suurikin vaikutus. Me voidaan olla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa esimerkiksi yrittäjyyden kautta”, Alanne sanoi.
Yliopistotutkija Kai Hänninen kertoi, miten MicroENTREssä on tehty yrittäjille työkaluja yritysten kehittämiseen. Niitä löytyy mm. sivustolta kasvavayritys.fi. Tuolla sivustolla on kolmen itsearviointityökalun patteri, jossa keskitytään kasvukyvykkyyden kehittämiseen, digivalmiuksiin ja kasvun hallintaan. MicroENTRE on toteuttanut myös sosiaali- ja terveysalan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen SoLKI-työkalun ja kehittää tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa itsearviointityökaluja omistajanvaihdoksen sujuvoittamiseksi. MicroENTREssä on vuodesta 2015 lähtien tehty kiinteää yhteistyötä näiden työkalujen tekemiseksi.
”Läheinen yhteistyö mikroyrittäjien kansssa avasi meille mahdollisuudet toteuttaa näitä työkaluja. Näimme hyvin läheisesti, mitkä ovat ne kipupisteet, mitä mikroyrittäjyys on ja mitä se yrittäjän arki on. Monet työkalumme, joita olemme tuottaneet, perustuvat tähän ajatukseen. Totesimme, että mikroyrittäjillä on tarvetta omaksua systemaattista kehittämistapaa ja ketteriä kehitysmenetelmiä myös pitkäjänteiseen kehittämiseen. Näillä meidän työkaluilla me tähtäämme siihen, että yrittäjät saisivat sellaista tietoa, mitä he ihan oikeasti tarvitsevat”, Hänninen kertoi.
Työkaluilla on myös laajempia tavoitteita. Hännisen mukaan niillä pyritään paitsi luomaan lisää työpaikkoja, myös ylipäätään hoksauttamaan mikroyrittäjiä ajattelemaan asioita eri tavalla.
”Tiedämme, että mikroyrityksissä ongelmat ovat yleensä hyvin konkreettisia. Ne liittyvät resursseihin, ne liittyvät rahaan ja ajankäyttöön. Mikroyrittäjällä yleensä se aika menee 24/7 käytännön tekemiseen, ei niinkään liiketoiminnan johtamiseen tai pitemmän ajan systemaattiseen kehittämiseen. Näillä kolmella kasvavayritys.fi-sivuston työkalulla annetaan vinkkejä ja kehityskohteita, nostetaan esille asioita, jotka voisivat viedä sitä yritystä eteenpäin, tuoda sitä kasvua, kehittää liiketoimintaa ja luoda uusia työpaikkoja”. Hänninen sanoi.
Seminaarissa nähtiin video siitä, kuinka mm. MicroENTREn toteuttamat kasvukyvykkyyden ja kasvunhallinnan testit ovat toimineet yrittäjän oman työn kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikkö Mari Viirelä ja Tecinspiren toimitusjohtaja Teemu Kivioja keskustelevat videolla testien tuloksesta ja siitä, millaisia oivalluksia niiden tekeminen on tuottanut.
Kivioja näki tuloksista mm. sen, että hänen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota omaan jaksamiseen. Työkalut olivat tuoneet tietoa myös esimerkiksi johtamiskulttuurin, liiketoiminnan, palvelujen kehittämisen, markkinoinnin ja organisaatiorakenteen tilanteesta ja kehittämistarpeista.
”Tässä varmaan keskeinen kysymys on se, että kun yritys kasvaa, sen oman yrittäjäroolin pitää ja täytyykin muuttua. Siinä tulee enemmän strategiatyötä ja henkilöstöhallintaa. Pitää miettiä prosesseja ja luopua niistä aikaisemmista vastuista ja tehtävistä, ja delegoida niitä eteenpäin. Se tarkoittaa sitä, että työvälineet on kunnossa, työmenetelmät on kunnossa, kaikkien roolit on selvillä, prosessit on kuvattu. Ainakin ydinprosessit on pakko kuvata tämänkin kokoisessa yrityksessä, että kaikki tietää millä tavalla meillä toimitaan”, Kivioja huomasi.
Kampaamoyrittäjä Oona Harjula ja valmennusyrittäjä Maiju Haapakangas kertoivat videolla, millaisia kokemuksia he saivat mikroyrittäjyyden verkkokoulutuksesta. Molemmille tutkimustiedon ja käytännönläheisten sisältöjen yhdistäminen tuntui antoisalta oman yrittäjyyden kehittämisessä. Maiju Haapakangas kertoi, että palaa materiaaliin mielellään myöhemminkin, kun tunnistaa haasteita, joissa tietoa tarvitaan. Myös Oona Harjula oivalsi, että itseään täytyy jatkuvasti kehittää, nimenomaan keskittyen liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kehittämiseen, substanssiosaamisen lisäksi.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on saanut tehtäväkseen kehittää mikroyrittäjyyden verkkokoulutuksia. Ensimmäisten koulutusten pilotointi aloitettiin syksyllä 2020. Koulutuspäällikkö Päivi Lohikoski on ollut rakentamassa näitä mikroyrittäjyyden verkkokoulutuksia vuoden 2020 alusta lähtien. Koska hän tuli tehtävään yrittäjän uralta ja oli tehnyt verkkokoulutuksia yrittäjille ja toimittajille aikaisemminkin, hänellä oli paljon tuntumaa siihen, millaisia tarpeita yrittäjillä on. Näiden yhdistäminen tutkimustietoon on ollut Lohikoskelle kiinnostavaa. Ensimmäiset kokemukset kursseista ovat olleet hyviä.
Korona asetti omia haasteitaan koulutusten suunnittelulle ja toteutukselle. Kerttu Saalasti Instituutilla oli jo aiemmin kokemusta virtuaalisista verkostoista, joten haasteeseen oli ketterä vastata.
Lohikosken mukaan verkkokoulutusten tavoitteena on, että yrittäjien osaamistaso nousee ja sitä kautta myös tuottavuus ja hyvinvointi kasvaa. Yrittäjien mahdollisuus pysähtyä koulutusten äärelle pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi.
”Usein yrittäjillä on niin kiire juosta pyörän vierellä, ettei ole aikaa hypätä satulaan ja ottaa vauhtia. Pysähtyminen opintojen äärelle pohtimaan vähän syvällisemmin omaa tilannetta, osaamistasoa ja jaksamista tekee hyvää tosi monelle. Ja jos halutaan kasvaa useamman työntekijän kategoriaan, täytyy yrittäjällä olla johtamisosaamista. Kun kouluttaudutaan johtajuuteen ja henkilöstöjohtamiseen, saattaa yrityksen kasvukin ruveta näyttämään houkuttelevalta”, Lohikoski sanoi.
Vas. juontaja Simo Kekäläinen, koulutuspäällikkö Päivi Lohikoski ja ohjelmajohtaja Marko Matalamäki. Kuva: Heikki Saari.
Yhteistyösuhteiden vararehtori Arto Maaninen on advisory boardin puheenjohtajana Oulun yliopistolle annetun mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tehtävän toteuttamisessa. Hän kertoi videolla, kuinka tehtävä saatiin ja millaisia tavoitteita siihen on. Maanisen mukaan tehtävä saatiin, koska Oulun yliopistolla oli jo pitkä kokemus mikroyrittäjyydestä sen tutkimuksesta. Muut eivät vastaavaa tutkimusta Suomessa tee. Myös kansainvälisesti mikroyrittäjyyden tutkimusta on vähän.
Maanisen mukaan mikroyrittäjyyden koulutuksella on tärkeä merkitys myös hallitusohjelmassa mainitun jatkuvan oppimisen toteuttamisessa ja yhteiskunnallisessa muutoksessa.
”Kansallisella tasolla tällä koulutuksella on isoja merkityksiä. Jos ajatellaan, että 94 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä, eikä siihen kenttään hirveästi ole koulutusta tähän mennessä ollut, niin nyt sitä aukkoa aletaan täyttämään. Tällä on varmasti erittäin iso vaikuttavuus koska me pystymme auttamaan mikroyrittäjiä selviämään arjen haasteissa, jolloin saadaan kasvatettua osa näistä mikroyrityksistä seuraavaan kategoriaan ja kuka ties vaikka ihan suurtyrityskategorioihin asti”, Maaninen sanoi.
Maanisen mukaan Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on yksi harvoista mikroyrittäjyyden tutkimusta ja koulutusta antava organisaatio kansainvälisestikin. Mikroyritysten määrä on suuri muuallakin, jolloin Suomessa tehty tutkimus ja koulutus herättää positiivista huomiota myös kansainvälisesti. Suomella on hyvä maine, ja verkostot ovat hyviä.
Mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tehtävän ohjelmajohtaja Marko Matalamäki on itse aiemmin tutkinut kasvuyrityksiä. Kun mikroyrityksen määritelmänä on alle 10 työntekijää, kasvuyrityksestä puhutaan, kun se lähtöhetkellä työllistää yli kymmenen henkilöä. Tässä rajalla toimiminen on tuonut kiinnostavaa näkökulmaa mikroyrittäjyyteen. Matalamäki näkee tärkeänä saattaa mikroyrittäjyyttä enemmän esille.
”Mikroyritys tarkoittaa käytännössä ihan tavallista yritystä, lähestulkoon kaikki yritykset ovat mikroyrityksiä. Uskon, että tietoisuus mikroyrityksistä auttaa tuomaan arvostusta ja tunnustusta mikroyrittäjille, ja myös ehkä kasvattamaan sitä liiketoimintaa seuraavalle tasolle”, Matalamäki sanoi.
”Tulevaisuudessa tavoitteenamme on koulutuksen kansainvälistäminen. Olemme huomanneet, että tällainen markkinarako on olemassa, että mikroyritysten koulutusta ei myöskään kansainvälisillä markkinoilla ole tarjolla. Mikroyrittäjyysteeman tuominen kansainvälisiin tukijapiireihin on myös tavoite, johon pyritään vastaamaan. Yhtenä merkittävänä tavoitteenamme on vuodesta 2023 alkaen saada mikroyrittäjyyden professuuri ensimmäisenä Suomessa”, Matalamäki kertoi.
Kerttu Saalasti Instituutin asiantuntijoiden keskustelut yritys- ja aluekehittäjien kanssa ovat tuoneet esiin vahvan tietotarpeen mikroyritysten alueellisista kehitysnäkymistä ja syvemmästä kehityskuvasta. Seminaarissa julkaistu mikroyritysten tilastokatsaus MY Tilastot keskittyy juuri tähän yritysjoukkoon. Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara ja tutkija Pauliina Björk tuottivat ja toteuttivat uuden tilastokatsauksen. (Katso tallenne, kohta 1:33:58.)
Tutkija Pauliina Björk ja tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara esittelivät mikroyritysten tilastokatsauksen MY Tilastot. Kuva: Heikki Saari.
”Mikroyritysten tilastokatsaus MY Tilastot on kehitetty tiiviissä yhteistyössä alueemme yrityskehittäjien kanssa. Olemme saaneet erittäin arvokkaita kehittämisideoita, osaamispohjaa sekä loppukäyttäjäpalautetta vähintään 50 asiantuntijalta lukuisissa virtuaalitapaamisissa kevään ja kesän aikana 2021”, Kotavaara kiitteli.
”Yritysten alueellinen tilannekuva ja kehityskuva ovat molemmat olennaisia, jotta ymmärräme ympäristön, missä toimimme ja suunnan mihin olemme menossa, kun rakennamme kehittämistyötä ja sitä tukevaa politiikkaa. Aktiivisesti toimivista yrityksistämme 86 prosenttia on mikroyrityksiä ja yritysten kokonaismäärästä jopa tämä 94. Keskitymme tilastokatsauksessa juuri näihin aktiivisesti toimiviin yrityksiin”, Kotavaara selitti.
Vaikka mikroyritykset ovat vahvasti paitsiossa useiden tilastojen osalta, työ oli Kotavaaran mukaan sikäli helppoa, että kaikki tarvittava tieto on rekisteridatassa olemassa ja saatavilla tutkimuskäyttöön. Suomi on tällaisten rekisteriaineistojen osalta oikeastaan suurvaltaluokassa sekä aineistojen saatavuuden että laadun osalta.
MY Tilastot -tilastokatsaus kertoo, kuinka paljon yrityksiä on, millaisia ne ovat ja missä niitä on. Katsauksessa selvitetään erilaisten mikroyritysten tärkeimmät toimialat kokoluokittain ja alueittain ja mikroyritysten liikevaihdon kehitys ja sen alueellinen merkitys. Katsauksesta löytyy tieto myös kasvusta: miten, missä ja minkä toimialojen mikroyritykset kasvavat. Vientiä selvitellään niiden merkityksen ja volyymin kautta niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa. MY Tilastot on interaktiivinen alusta, jossa käyttäjä pystyy saamaan hyvin rikkaalla tavalla esiin haluamiaan tietoja. Alueelliset erot tuottavat kiinnostavaa tietoa. Tutkija Pauliina Björk esitteli seminaarissa mm. karttaa siitä, kuinka paljon mikroyrityksiä on missäkin päin Suomea.
”Kartasta nähdään, kuinka paljon mikroyrityksiä on tuhatta asukasta kohden eri puolilla Suomea. Ne eivät suinkaan jakaudu tasan Suomen kartalla, vaan tihentymiä on pohjoisessa, Pohjanmaan tienoilla, Ahvenenmaan saaristossa Lounais-Suomessa, Joutsan tienoilla ja myöskin Helsingissä. Eli tämä ei ole pelkästään maaseutukaupunkien ilmiö”, Björk havainnollisti.
”Katsoimme kartalla myös kasvuyritysten osuutta mikroyrityksistä. Esimerkiksi Hailuodossa on kovia lukemia, mutta Nivalassakin menee ihan hyvin. Nivalassa 37 prosenttia yrityksistä voitiin määritellä tähän kasvuyritysten luokkaan”, Björk kertoi.
Kerttu Saalasti -palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Kerttu Saalasti -seminaarissa. Palkinnon sai Ruonan Teollisuuskylän Pekka Miilukangas. Kerttu Saalasti -palkinnon jakoivat Kerttu Saalasti säätiö ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin yhdessä. Palkinto myönnetään vuosittain merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria edistävästä tutkimuksen, koulutuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saavutuksesta.
Ruonan Teollisuuskylän Pekka Miilukangas. Kuva: Elisa Kujala
”Valintaryhmä haluaa esityksellään nostaa Miilukankaan toiminnan valtakunnalliseksi esimerkiksi. Valinnan ratkaisi Pekka Miilukankaan poikkeuksellinen esimerkki yksityisestä toimeliaisuudesta ja yhteiskuntavastuun kantamisesta, merkittävistä mikroyrittäjyyttä edistävistä toimista sekä pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta oppilaitosyhteistyöstä. Myös Kerttu Saalastin omat ajatukset yksityisen toimeliaisuuden merkityksestä, yrittäjärohkeudesta ja yrittäjämielen kasvattamisesta tukevat Miilukankaan valintaa Kerttu Saalasti -palkinnon saajaksi”, kertoi Kerttu Saalasti säätiön asiamies, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos.
Ruonan teollisuuskylä tarjoaa aloittaville ja toiminnassa oleville yritykselle matalalla kynnyksellä käyttöön tilat, monipuolisen laitekannan ja tukipalvelut. Teollisuuskylä tarjoaa vahvan verkoston ja valmiita asiakkaita. Teollisuuskylän yritykset tekevät keskenään yhteistyötä ollen toisilleen välillä asiakkaina ja välillä toimittajina. Teollisuuskylän tiloissa toimiville yrityksille tarjotaan Miilukankaan perheen osaavien yrityskummien tukea ja apua yrityksen käynnistämiseen ja kehittämiseen, yhteistyöverkoston ja toimintajärjestelmien rakentamiseen, tuotekehitykseen ja innovointiin.
Valintaraadin mielestä Pekka Miilukangas on edistänyt vuosien ajan myös oppilaitosten kanssa yrittävää kulttuuria ja työelämätaitoja. Hän on mm. toiminut vuosia ammatillisten työelämäfoorumeiden puheenjohtajana, pitänyt työelämäpuheenvuoroja opiskelijoille työelämätaidoista, työelämän pelisäännöistä, yrittämisestä, saanut omalla esimerkillä nuoret innostumaan yrittäjyydestä, ja tehnyt seutukuntaa palvelevia koulutusaloitteita perusasteelta korkeakouluihin.
Pekka Miilukangas kertoi kiitospuheessaan, että muiden auttaminen on hänelle myötäsyntyistä. Hänen vanhempansa antoivat jo esimerkin siitä, kuinka oman yrittäjyyden ohella pystyy auttamaan myös muita. Niin on hyvä tehdä, jos vain pystyy.
”Tämä yhteiskunta ei pyöri riittävän tehokkaasti, tuottavasti ja taloudellisesti, jos jotkut meistä eivät tekisi niin sanotusti enempäänsäkin. Aina ei ole riittävä ns. standardityömäärä. Meistä kaikki eivät voi mennä rimaa hipoen, on tehtävä enemmän. Kenellä on siihen kykyä ja voimavaroja, se käyttäkööt niitä väheksymättä jokaisen kansalaisen työpanosta", Pekka Miilukangas sanoi.
Nivalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho. Kuva: Heikki Saari
Nivalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho lausui lopetussanat seminaarille. Hän kertoi seuranneensa Kerttu Saalasti Instituutin ja MicroENREn tarinaa läheltä. Hän kiitteli 20 vuoden aikana tapahtunutta verkostojen kasvua Pohjois-Pohjanmaalta Eurooppaan ja jopa Etelä-Amerikkaan. Hän korosti, että Instituutti tekee merkittävää työtä yritysten kehittämisessä ja tukemisessa työntekijöiden, vierailevien luennoitsijoiden kautta.
”Ministeri Antti Kurvinen painotti puheessaan sivistyksen ja koulutuksen merkitystä. Se on asia, joka luo pohjan kaikelle tulevaisuuden luomiselle ja siitä meidän on tässä maassa pidettävä koko ajan huolta. Jos kehittämispanoksista lähdetään karsimaan, niin kehitys tässä maassa loppuu”, Vuolteenaho sanoi.
Vuolteenaho on toiminut Nivalan teollisuuskylän hallituksessa pitkään ja seurannut, kuinka paikalliset yritykset ovat kehittyneet mikroyrityksistä merkittäviksi yrityksiksi, jotka työllistävät paikallisia ja tuovat työtä ja hyvinvointia koko alueelle.
”On myös hieno asia, että vaikka matkan varrella henkilöt ovat vaihtuneet, niin silti tämä kulttuuri, joka on tänne luotu, on semmoinen, että se kulttuuri pysyy ja yhteistyö pysyy eri toimijoiden välillä. Siihen meidän on hyvä rakentaa tulevaisuutta ja luoda uutta”, Vuolteenaho kiitteli.
Ennen ja jälkeen seminaarin yleisöllä oli myös mahdollisuus tutustua Kerttu Saalasti Instituutin ja yhteistyökumppaneiden toimintaan tapahtumaständeillä. Tapahtuma järjestettiin hybridinä Nivalan teknologiakeskus Nitekissä sekä nettistriiminä.
Katso videolta tunnelmia seminaarin jälkeen
Katso twiittejä hashtagilla #kerttusaalastiseminaari
Kirjoittaja:
Minna Kilpeläinen, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Grafiikka: Anu Mäkinen, mainostoimisto Mainas Oy
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus