Tilastojen perusteella Suomessa tulisi tehdä 5000 vuodessa omistajanvaihdosta mutta käytännössä niitä toteutuu huomattavasti vähemmän. Tästä seuraa se, että lähes puolet pienyrityksistä ei löydä toiminnalleen jatkajaa.
Tilanne on muuttumassa vielä entistäkin haastavammaksi, sillä jo seuraavien kahden vuoden aikana arviolta 55 000 Pk-yritystä tarvitsee tukea omistajanvaihdoksiin liittyvissä asioissa. Tulevasta urakasta selviäminen edellyttää venymistä ov-palveluita tuottaville alueellisille organisaatioille ja kaupallisille toimijoille.
Omistajanvaihdoksen toteutuminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Syitä miksi yrittäjät käynnistävät omistajanvaihdoksen liian myöhään on useita. Omistajanvaihdoksia käsitellään monesti arvonmäärityksen ja rahoituksen kautta. Yrittäjät kokevat omasta yrityksestä luopumisen henkisesti raskaaksi prosessiksi. Mitä aikaisemmin yrittäjät lähtevät miettimään omistajanvaihdosta, sitä parempia tuloksia on mahdollista saavuttaa. Erityisesti ostajan löytäminen koetaan haasteelliseksi, joskin tässä on suuria alueellisia eroja. Tiedossa on, että yrittäjät aktivoituvat kahdesta kolmeen vuotta myöhässä.
Toteutuneella omistajanvaihdoksella on usein positiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Yrityksen ostaja joutuu pohtimaan mm. onko yrityksellä kasvun edellytyksiä ja miten yrityksen digiasiat on hoidettu. Tämä on myös se mahdollisuus, joka alueilla pitää kyetä hoitamaan. Sillä lähtökohtaisesti uudet omistajat ovat motivoituneita ja he pyrkivät uudistamaan sekä liiketoimintaa että yrityksen johtamiskulttuuria. Yrityksen jatkon kannalta on oleellista, että uusi omistaja lähtee kehittämään yritystä. Se saa aikaan kasvua. Yritykseen kohdistuvat kehitystoimet luovat kasvumahdollisuuksia ja edesauttavat myös työpaikkojen säilymistä.
Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten onnistuminen ei ole vain yhden maakunnan tai kunnan asia. Ennustetusta ov-vyörystä selviäminen edellyttää eri palvelutuottajien saumatonta yhteistyötä. Tilanne edellyttää myös valtakunnallisesti tarjottavia sähköisiä palveluja. Sähköiset 24/7 toimivat palvelut tukevat erityisesti harvaanasuttujen alueiden omistajan- ja sukupolvenvaihdosta suunnittelevaa yrittäjää.
Maaseuturahaston rahoittaman VALO-hankkeen tavoitteena on tuottaa tasapuolisia ja helposti saavutettavia sähköisiä ov-palveluja. Valtakunnallisesti tarjottavat uudet palvelut tulevat vahvistamaan ja tukemaan alueellisten palvelutuottajien toimintaedellytyksiä. VALO-hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE® ja osatoteuttajana on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
Kirjoittaja: VALO-hankkeen projektipäällikkö, yliopistotutkija, TkT, dosentti Kai Hänninen
Kuva: Pexels
Kysy lisää:
Kai Hänninen
kai.hanninen@oulu.fi
+358 (0) 40 574 7951
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus