Näköpiirissä myös on, että isot maailmanlaajuiset mullistukset eivät ole ainakaan vähenemään päin.
Puhutaan yrittäjän resilienssistä eli muutoskyvykkyydestä. Sitran määritelmän mukaan resilienssi on ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Myös kykyä palautua ja toipua kriiseistä ja kehittyä jopa entistä vahvemmiksi kriisin jälkeen. Esimerkiksi tähän sopii yhteiskunnan kyky toipua sodasta tai luonnon kyky palauttaa ekosysteemien tasapaino.
Jo pandemia-aika osoitti miten nopeita ja yhtäkkisiä muutokset voivat olla. Sen vuoksi pelkästään reagointi ei auta vaan myös ennakointi on tarpeen. Tilanteeseen liittyy kuitenkin aina yllätyskortti: tilanteet, joita on vaikea tai mahdoton ennakoida.
Jos resilienssiä mieltää iskunvaimentimena, on oleellista se, miten jousitus palautuu takaisin normaalitilaan ulkoa tulleen iskun myötä. Toisaalta myös vaimennin voi väsyä tai joustovara loppua. Tilanteessa, jossa olemme juuri pääsemässä yli akuutista koronatilanteesta ja sen vaikutuksista, uuteen isoon muutokseen asennoituminen vaatii paljon. Yrittäjän työhyvinvoinnista ja toimintakyvystä onkin puhuttu paljon. Mitä yrittäjä voi tehdä, kun stressi ja erikoisaika kroonistuvat? Silloin on tärkeä muistaa, että yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara ja yrittäjän resilienssi ja hyvinvointi vaikuttavat myös yrityksen resilienssiin ja hyvinvointiin.
Muutoskyvykkyyttä on mahdollista kehittää ajattelumallien uudistamisen ja jatkuvan oppimisen kautta. Tilanne on paras opettaja. Yksilön resilienssin kehittämiseksi kannattaa kuitenkin kiinnittää tietoisesti huomiota osaamisen kehittämiseen ja ihmissuhteiden vahvistamiseen. Yksilön näkökulmasta resilienssiin vaikuttavat osa-alueet ovat henkilökohtaiset ominaisuudet, ihmissuhteet ja verkostot sekä olosuhdetekijät (Lee & Wang 2017). Lisäksi oman liiketoiminnan peilaaminen megatrendien valossa auttaa hahmottamaan mitä toimintakentässä tulee muuttumaan.
Muutokset, niin ulkoiset kuin sisäisetkin, luovat aina myös murroskohdan, jossa on mahdollista tarkastella omaa suuntaa ja pohtia, onko muutoksista löydettävissä uusia mahdollisuuksia. Muutoksessa voi esimerkiksi seuraavista ohjenuorista olla hyötyä:
Nykyisessä tilanteessa ei kaiketi voi kuin keskittyä perusasioihin, tehdä parhaansa ja pitää omasta hyvinvoinnistaan ja mielialastaan huolta.
Keski-Suomessa meneillään olevassa Revanssi-Toleranssi -hankeparissa tuetaan yrittäjien ja yritysten valmiuksia ennakoida muutoksia ja uudistaa liiketoiminta. Hankkeen aikana toteutetaan myös hyvinvointiin ja osaamisten kehittämiseen suunnattuja tervehdyttämisen vertaisryhmiä.
Voit tutustua hankkeeseen täältä: https://www.oulu.fi/fi/projektit/revanssi-toleranssi
Kirjoittaja: Santeri Halonen, KTM, Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn projektitutkija.
Lähde:
Lee, J. and Wang, J. (2017), "Developing entrepreneurial resilience: implications for human resource development", European Journal of Training and Development, Vol. 41 No. 6.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus