Kyseessä on työarkeen helposti integroitavissa oleva valmennus, jonka aikana tiimit tarkkailevat yhteistyötänsä uudenlaisen valmennusmenetelmän avulla. TiiM-valmennuksessa osallistujille kootaan erilaisten mittareiden kautta tietoa tiimipalavereiden tavoitteellisuudesta sekä tiimin jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta.
Yksi vuoden 2022 alussa TiiM-valmennukseen osallistunut yritys oli tekstiilien käyttöikää lisääviä, ekologisia vaatelaastareita valmistava Oikiat Design Oy. Yrityksen tiimipalaverit pidetään pääsääntöisesti etäyhteydellä, sillä nopean kasvun vaiheessa olevan startup-yrityksen suunnittelun, tuotannon, myynnin ja markkinoinnin osaajat toimivat eri paikkakunnilla: Jyväskylässä, Kuortaneella ja Oulussa.
Yrityksen tiimi yllättyi TiiM-valmennuksessa saamastaan palautteesta. Valmennuksessa käytettävät mittarit kertoivat, että tiimin vireystila nousi ja väsymyksen tunne vähentyi merkittävästi etätiimipalaverien aikana. Tiimipalaverien jälkeen väsymys oli vaihtunut ilahtuneisuuteen, iloisuuteen, innostuneisuuteen, rauhallisuuteen ja tyyneyteen. ”Tämä on kyllä selkeä osoitus siitä, että työskentelymme on mennyt eteenpäin ja meillä on hyvä tiimi”, totesivat tiimin jäsenet valmennuksen päätöstapaamisessa. Tiimi arvioi myös, että nämä positiiviset muutokset kertovat tiimin avoimesta keskustelutavasta ja rohkeudesta tarttua tiimityöskentelyn haasteisiin. Yrityksen perustajajäsen Anne Jurvelin-Pummila kiteyttää: ”Meillä on oppimiskykyä”.
Yhdeksi valmennuksen tavoitteeksi yrityksen tiimi halusi ottaa työskentelynsä ja palavereidensa tavoitteellisuuden lisäämisen. Tiimi koki, että heidän työskentelytehokkuutensa oli kaukana toivotusta. Palavereissa keskustelu rönsyili herkästi, kokoukset venyivät ja asiat eivät edenneet toivotulla tavalla. Tiimi päätti selkeyttää palaverikäytäntöjä suunnitelmallisempaan ja johdetumpaan suuntaan.
Yhteinen ymmärrys tavoitteista oli yksi keskeisistä työkaluista. Erityisesti tiimissä työskennellessä toimintamme tavoitteiden tunnistaminen ja käsittely ovat merkityksellisessä roolissa. Tiimi halusi erityisesti nostaa esille tavoitteiden tunnistamisen ja käsittelyn merkittävää roolia työskentelyssään, sillä ilman yhdessä sovittua tavoitetilaa toiminnan tarkoitus ja päämäärä voivat näyttäytyä tiimin jäsenille hyvin eri tavoin. Tuolloin saumattoman ja tehokkaan yhteistyön tekeminen voi muuttua haastavaksi ja vaikuttaa ei toivotulla tavalla tiimin työskentelyyn. Kun tekemisen tavoite on selkeä ja tiimillä on yhteinen ymmärrys tavoitteesta, motivaatio ja sitoutuminen tiimin työskentelyyn voi parhaimmillaan nostaa vireystilaa ja vähentää väsymystä.
Tavoitteellisuuden lisääminen vaikuttaa työskentelyyn myös muilla tavoin. Tavoitteet motivoivat valitsemaan ja kiinnittämään huomiota tehtäviin, jotka ovat asetettujen tavoitteiden kannalta tärkeitä. Näin esimerkiksi tiimipalavereissa saadaan keskustelun fokus pidettyä helpommin olennaisissa asioissa. Toiseksi tavoitteet kannustavat panostamaan käsillä olevien tehtävien ja tavoitteiden eteen työskentelyyn. Tavoitteet voivat myös auttaa toimimaan sinnikkäästi haastavienkin tehtäväkokonaisuuksien edessä. Lisäksi toiminnallemme asetetut tavoitteet ovat yhteydessä myös vireys- ja tunnetilaamme. Aktiivinen ja avoin keskustelu mahdollistavat tiimityöskentelyn metatason reflektoinnin ja siten kehittämisen. Tiimityöskentely, kuten myös metatason reflektointi ovat taitolajeja, jotka onnistuessaan tekevät etätyöskentelystä entistä tuloksellisempaa ja hyvinvointia tukevampaa.
Haasteeksi etätyöskentelyssä usein muodostuu se, kuinka saadaan tiimin jäsenten välinen yhteistyö tehokkaaksi ja työhyvinvointia tukevaksi. Etätyöskentelyssä on tärkeää kiinnittää huomiota tiimin yhteistyötä tukevien perusperiaatteiden tarkasteluun. Kun tiimin jäsenet ovat samalla kartalla työskentelyn tavoitteista ja yhteisistä työskentelytavoista, sekä saavat mahdollisuuksia tulla entistä tutuimmiksi toistensa kanssa, voidaan myös luoda luottamuksellista ja työhyvinvointia tukevaa ilmapiiriä. Parhaiten näiden asioiden eteenpäin vieminen mahdollistuu, kun viedään tiimityöskentelyn kehittäminen siihen ympäristöön, jossa tiimit ovat tottuneet työskentelemään yhdessä.
Tarkastelemalla tiimin toimintaa etätyöskentelykontekstissa saamme heti esimerkkejä siitä, miten tiimi työskentelee etänä, miten se vaikuttaa heidän vireystilaansa, tunteisiin ja työtyytyväisyyteensä. Tämä takia Oikiat Design Oy:n TiiM-valmennus pidettiin etäyhteydellä ja rakennettiin tiimin omien tiimipalaverien ympärille.
”Valmennus on vahvistanut uskoa tiimiimme ja siihen, että saamme asiat järjestymään. Oli hyvä, että pidimme valmennuksessa tiimipalavereitamme. Ei meillä olisi ollut erillistä aikaa kehittää työtämme. Näin kehitystyö tapahtui työn tekemisen ohella.”, toteaa Design Manager Taija Sailio.
TiiM-valmennuksen aikana saavutetut tulokset ovat myös hyvä osoitus siitä, että etäpalaveri voi kognitiivisesta kuormittavuudesta huolimatta olla energisoivaa ja tiimin yhteishenkeä nostattavaa.
TiiM-valmennuksen tavoitteena on yritystiimien oppimisen ja yhteistyön metataitojen kehittäminen. Kehittämishanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja toteutuksesta vastaa Oulun yliopiston Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö sekä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Mikroyritykset edustavat TiiM-valmennuksen keskeistä kohderyhmää ja valmennuksesta viestitään mikroyrityksille yhteistyössä Kerttu Saalasti Instituutin kanssa. TiiM-valmennuksen myötä avautuu myös uusia tutkimusyhteistyönäkymiä mikroyritysten tiimien oppimisen ja yhteistyön kehittämisen kentällä.
Kirjoittajat: Niina Palmu, KM ja Marika Koivuniemi, KT, TiiM-hankkeen valmentajat, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET), Oulun yliopisto
Lähteet:
Järvelä, S., Hadwin, A, Malmberg J. and Miller, M. (2018). Contemporary Perspectives of Regulated Learning in Collaboration. International Handbook of the Learning Sciences, 127-136.
Pintrich, P. R. (2000). The role of goal orientation in self-regulated learning. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of self-regulation (Chap. 2) San Diego, CA: Academic Press.
Winne, P.H. (2018). Cognition and metacognition within self-regulated learning. In Schunk, D.H. and Greene, J.A. Handbook of Self-Regulation of Learning and Performance, 36-48.
Zimmerman, B.J., and Schunk, D. (2011). Self-Regulated Learning and Performance. In Zimmerman, B.J., and Schunk, D.H., Handbook of self-regulation of learning and performance, 1-14.
Zimmerman, B.J. (2002) Becoming a Self-Regulated Learner: An Overview, Theory Into Practice, 41:2, 64-70, DOI: 10.1207/s15430421tip4102_2
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus