Panimomestari haistelee uusia tuulia

Olvi Oyj:n panimomestari Silja Hylkinen muistaa olleensa lukiossa aivan varma, että haluaa opiskelemaan lääketiedettä. Pääsykokeisiin valmistautuessa mieli kuitenkin muuttui.

”Huomasin ajattelevani, että ehkä tämä ei olekaan minun juttuni. Hain kemialle, koska vanhemmat muistuttelivat, ettei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin. Isä taisi jopa sanoa, että kemian opinnoista on hyötyä, jos en pääsekään ensiyrittämällä lääkikseen.”

Hylkinen päätyi opiskelemaan kemiaa ja koki heti löytäneensä opiskelijayhteisöstä oman paikkansa.

”Sillä oli tosi paljon merkitystä, että yhteisö oli niin mukaansatempaava. Jälkeenpäin olen miettinyt lääkärintyön vastuuta ja sitä, olisiko minusta ollut siihen. Tässä työssä jos jotain menee pieleen, niin pahin mitä voi tapahtua on, että tankillinen olutta on pilalla”, panimomestari nauraa.

Hylkisen isä on tehnyt uransa panimomestarina ja äiti matemaattisten aineiden opettajana. Hylkinen itse ei osannut vielä opiskeluaikoina nähdä itseään teollisuudessa töissä vaan ajatteli päätyvänsä tutkijaksi tai opettajaksi.

”Kemian opinnoista saa hyvät pohjatiedot niin monelle eri alalle. Vanhat kurssikaverit ovat päätyneet todella monenlaisiin työpaikkoihin, tutkimuslaboratorioista teollisuuteen ja analysointifirmoista lakitoimistoon.”

Kiinnostavat sivuaineet saman katon alla

Panimomaailmaan Hylkinen tutustui aluksi kesätöissä Olvin eri osastoilla. Siitä hän eteni laboratoriopäälliköksi.

”Lähdin tuuraamaan lyhyttä sijaisuutta, mutta lopulta minut vakinaistettiin laadunvarmistuslaboratorion esimieheksi.”

Nykyisessä tehtävässään panimomestarina Hylkinen on toiminut nyt kahdeksan vuotta. Olvilla on useita panimomestarin koulutuksen käyneitä työntekijöitä, mutta Hylkinen on se joka työskentelee kyseisellä ammattinimikkeellä ja vastaa muun muassa nesteiden valmistusprosesseista ja oluen ja viinin tuotekehityksestä.

”Panimomestarin koulutus on edelleen hyvin pitkälti mestari–kisälli-tyylinen koulutus. Suomessa ei voi opiskella panimomestariksi, joten teoriaopinnot käydään ulkomailla. Itse opiskelin teoriaosuuden Tanskassa. Sen jälkeen osaaminen osoitetaan käytännön harjoittelussa, jota kuuluu opintoihin noin yhdeksän kuukautta.”

Hylkisen mukaan panimomestarin opinnoissa on noin kolmasosa luonnontieteitä, kuten kemiaa ja biologiaa.

”Toinen kolmasosa on tekniikkaa, kuten sähkö- ja konetekniikkaa. Viimeinen kolmasosa on sitten käytännön osaamista ja laitteiden tuntemusta.”

Paitsi kemian opinnoista, panimomestarin työssä on ollut hyötyä myös muun muassa kauppakorkeakoulun puolella suoritetusta yritysjuridiikan sivuaineesta.

”Oulun yliopistossa oli mahdollisuus helposti hypätä tekemään sivuaineopintoja myös toisen tiedekunnan tarjonnasta, kun kaikki ovat saman katon alla.”

Mikä uutuus uppoaa suomalaisiin?

Olennainen osa panimomestarin työtä on uusien tuulien haistelu.

”Erikoisoluita tehdään nykyään paljon ja uusia juomia tulee markkinoille jatkuvasti. Seuraan toki trendejä maailmalta, mutta se ei toimi niin, että kopioitaisiin vaikkapa saksalaiset hittituotteet suoraan Suomeen. Pitää miettiä, mikä uppoaa suomalaisiin. Ihan oman maun mukaankaan ei voi toimia, sillä pienin valmistuserä on 40 000 litraa. Siinä olisi melko paljon juotavaa, jos muut ei tykkäisi ollenkaan”, Hylkinen nauraa.

Hylkisen mukaan Suomessa on kautta historian ollut erittäin laadukas oluentuotanto ja korkea hygienia- ja laatuosaaminen. Suomalaiset ostavat mielellään suomalaista olutta, mikä ilahduttaa panimomestaria erityisesti.

”Mallasohra on pääsääntöisesti aina kotimaista, joten kotimaista olutta ostamalla tuetaan suomalaisia viljelijöitä.”

Hylkinen itse on ollut aina oluen ystävä, ja isän ammatinkin vuoksi sitä oli pöydässä ruokajuomana.

”Muistan, että kun olin vaihto-opiskelijana Saksassa ja pääsin erilaisten vehnäoluiden ja pilsnereiden maailmaan, se avasi ihan uusia makumaailmoja.”

Teksti: Kati Valjus
Kuva: Juha Sarkkinen

Opiskele kemiaa kandidaattiohjelmassa tai hae suoraan maisterivaiheeseen Chemistry of Sustainable Processes and Materials -ohjelmaan.