Tekoälyn avulla ympäristöystävällisempää terästä

”Olen aina kokenut olleeni tervetullut Ouluun”, hymyilee Perttu Laurinen, tekoälyratkaisuja terästeollisuudelle kehittävän Indalgon toimitusjohtaja.

Nurmeksessa koulunsa käynyt Laurinen päätyi Ouluun kaverinsa innoittamana vuonna 1995. Pääaineeksi valikoitui matematiikka.

”Ouluun houkutteli teknologiakaupungin maine. Sellainen Oulu on toki edelleen, mutta nykyään teknologiaosaaminen on laajentunut.

Tuolloin oli yksi, kapeahko sektori, Nokian matkapuhelintoiminta, jossa olimme globaalisti kärjessä. Nyt meillä on useita pieniä yrityksiä, jotka ovat oman alansa huippuja.”

Aika pian tuoreelle fuksille kävi selväksi, että Oulun yliopistolla oli tarjota myös jotain ainutlaatuista.

”Oulussa lähes kaikki tiedekunnat ovat saman katon alla ja yhteistyö eri tiedekuntien välillä on tiivistä. Opiskelupaikan valintaani vaikutti myös se, että Oulussa tuntui olevan hyvät mahdollisuudet löytää oman alan työpaikka.”

Kolmantena opiskeluvuonnaan Laurinen pääsi kesätöihin tietokonetekniikan laboratorioon, jossa työskenteli tekoälyä tutkiva ryhmä.

”Tuntuu hassulta sanoa näin, mutta tämä oli kokonaan sen ansiota, että olin harrastanut aktiivisesti sulkapalloa. Samassa porukassa pelasi Juha Röning, joka oli tuolloin apulaisprofessorina osastolla. Kyselin, olisiko heillä tarjota harjoittelupaikkaa. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki verkostoitumisen mahdollisuuksista. Oulusta verkostoja löytyy todella monipuolisesti, eikä verkostoituminen opintojen aikana tapahdu pelkästään yliopiston seinien sisällä. Oulu on myös sopivan kokoinen kaupunki verkostoitumista ajatellen. Ei liian suuri eikä liian pieni.”

Laurisen suuntautumisvaihtoehto matematiikassa oli tilastotiede. Lisäksi hän suoritti tietojenkäsittelyopin (nyk. tietojenkäsittelytiede) opintoja.

”Nämä olivatkin hyvä kombinaatio ja täydellinen työkalu minulle tekoälykiinnostustani ajatellen. Soveltamalla erilaisiin ilmiöihin tilastollisia menetelmiä ja toteuttamalla tulokset jatkuvatoimisina ohjelmistoina saadaan aikaan aivan uudenlaisia, älykkäitä lisäominaisuuksia.”

Opintojen jälkeen Laurinen väitteli tekniikan tohtoriksi tietotekniikan alalta. Tämän jälkeen hän työskenteli erilaisissa kehityshankkeissa yliopistolla. Yksi näistä oli tuolloisen Tekesin, nykyisen Business Finlandin hanke, jossa kehitettiin tekoälymenetelmiä terästeollisuuden tarpeeseen.

”Tuli tunne, että tieteen edistämisen sijaan haluaisin olla mukana viemässä näitä viimeisen päälle hyviä työkaluja käytännön tasolle, teollisuuden avuksi ja hyödyksi. Niin syntyi Indalgo.”

Terästuotteita valmistetaan erilaisiin käyttötarpeisiin, ja näiltä tuotteilta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia.

”Meidän työkaluillamme voidaan simuloida, että valmistusresepti on oikea ja kyseisen tuotteen ominaisuudet vastaavat haluttua. Otetaan esimerkiksi teräsnauha. Yhden teräsnauhan valmistukseen kuluu 30–40 hiilidioksiditonnia. Jos valmistetun nauhan ominaisuudet eivät vastaisikaan haluttua, se jouduttaisiin pahimmassa tapauksessa sulattamaan ja valmistamaan uudelleen. Kehitämme prosesseista siis tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä”, Laurinen kertoo.

Indalgo räätälöi asiakkailleen myös järjestelmiä, jotka laskevat tekoälyn avulla tuotantoaikatauluja.

”Laskelmissa otetaan huomioon erilaiset tuotteet, koneet ja henkilöstö. Nämä vaatisivat valtavasti manuaalista mietintää, mutta tekoälyn avulla ne voidaan laskea ja optimoida nopeasti. Tämä on asiakkaalle kilpailutekijä.”

Indalgo tekee myös hyvin aktiivista yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa.

”Meillä on tälläkin hetkellä kolme diplomityöntekijää. Oulun yliopistosta tulee edelleen huippuhyviä tekijöitä. On aina mahtavaa yllättyä, kuinka paljon itseäni fiksumpaa porukkaa voin löytää meille töihin.”

Laurinen näkee tekoälyn tulevaisuuden alana.

”Matematiikan ja tilastotieteen opinnot antavat hyvän pohjan tekoälylle, jota tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan käytännössä katsoen kaikilla aloilla.”

Opiskele matematiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa kandidaattiohjelmassa tai maisteriohjelmassa.