Kaleva 30.7.00, Kirsi Haapea: Hylätyt pellot hillaa kasvamaan. Hillanviljelyn uusia tuulia.

Kaleva 29.7.00, Ilkka Heikura: El Niño tuo pahoja metsäpaloja. Tutkijoiden mukaan seuraava El Niño-kausi alkaa mahdollisesti 18 kuukauden sisällä tai viimeistään 24 kuukauden kuluessa. Nyt maapallolla on menossa El Niñolle vastakkainen La Niña-vaihe. Tämä rauhallinen kausi päättyy vuodenvaihteeseen.

Kaleva 27.7.00, STT: Lokan ja Porttipahdan altaat piripinnassa.

Koillissanomat 4.-6.8.00: Luontokaupungin oma kirja painamista vaille valmis. (Luontokaupunki = Kuusamo).

Kaleva 4.8.00 kertoo, että kuusen suopursunruoste (Chrysomyxa ledi) ja koivunruoste (Melampsora betulina) ovat juuri nyt yleistymässä monin paikoin Pohjois-Suomessa. Kostea ja lämmin kesä on tähän 'syynä' - kuten yleensä sienitaudeista puheenollen.

TV Ympäristöuutiset 6.8.00: Pudasjärven Syötteen alueelle on annettu malminetsintälupa, joka ulotuu osittain myös kansallispuiston alueelle.

TV1:n uutiset 6.8.00: Suomessa on noin 1000 karhua - enemmän kuin sataan vuoteen. (vrt. Kaleva, 19.8.00).

Lapin Kansa verkkolehti 7.8.00: Lintumatkailulla alkaa olla suuri merkitys mm. Lapissa.

Kaleva 7.8.00, Pekka Rahko: 'Elämää koivun kätköissä'. Kuvaillaan eräitä koivussa eläviä eliöitä (mm. koivunruostetta, hyönteisten syöntijälkiä ym.).

Kaleva 9.8.00, Tanja Heikkinen: 'Soista ennallistettu vasta pieni osa'. Artikkeli käsittelee mm. suo-ojien tukkimista ja sen vaikutuksia. Ojitusten tukkiminen on palauttanut varsin nopeasti alkuperäiset olosuhteet.

 TV Ympäristöuutiset 13.8.00: Suomessa on nyt 25 radiolähettimellä varustettua karhua ja 13 sutta. Näin tutkitaan eläinten liikkeitä ja reviiriä yms.

Kaleva 16.8.00, Jussi Vierimaa: Kihokilla edessä miljoonakaupat. Kihokki on vanha kansanrohto, jonka jalostustyö on meillä vasta alkutekijöissään.

Kaleva 16.8.00, Veikko Isomursu: Naturassa vielä viilaamista. Artikkelissa käsitellään Natura-suojeluohjelman nykyvaihetta.

Lapin Kansa 18.8.00, Päivi Harala-Toivanen: Lohikalaa oli enemmän kuin kalastajia. Tornion- ja Muonionjoen matkailuyrittäjien mielestä lohta oli joessa (tänä kesänä) enemmän kuin sitä pyytäviä kalastajia.

 Oulu-lehti 18.8.00, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys: Lintujen syysmuutto kiihkeimmillään. Artikelissa kerrotaan myös harmaahaikaran lukuisista havainnoista.

Kaleva, verkkolehti 19.8.00, Jussi Vierimaa: Luonnonvarojen kulutus kasvaa. Jokaista suomalaista kohti kuluu tai liikkuu vuodessa yli 90 tonnia luonnonvaroja. Tästä 30 tonnia on mineraaleja, 20 tonnia maa-aineksia, 15 tonnia puuta ja viisi tonnia kasveja ja eläimiä. Lisäksi tuontitavaroiden valmistukseen kuluu 20 tonnia luonnonvaroja henkeä kohti.

Kaleva 19.8.00, Seppo Karppinen: Karhuja Suomessa jo yli 1200. Kainuun susilla jopa yli 15 pentua.

Koillissanomat, verkkolehti 19.8.00: Kuusamon sateliittikotkien elämä ja tietoja maakotkien esiintymisestä Suomessa.

Kaleva 21.8.00, Pekka Rahko. 2 artikkelia: 'Nokkosperhonen lentää taas'. 'Kesän lintuharvinaisuuksia'.

Kaleva 22.8.00, Helena Sahavirta: 'Hilla jalostuu viljelymarjaksi'. (Hillan viljelymahdollisuuksia tutkitaan.)

Kaleva verkkolehti 25.8.00, Helena Sahavirta: Tenon vesi puhdistunut. Tenojoen vedenlaatu on kehittynyt erittäin hyvään suuntaan, kertoo suomalais-norjalaisen rajavesistökomission Suomen puheenjohtaja Kari Kinnunen. Komission suositukset ovat toteutuneet varsinkin Norjan puolella ja joki on nyt lähes luonnontilassa.

Lapin Kansa verkkolehti 25.8.00, Erkki Ahola: Maisemointi luo viihtyisyyttä matkailua aloittelevaan Tolvan kylään. Kansainväliseen kylämatkailun kehittämishankkeeseen kuuluva Tolvan kylä Posiolla virittelee matkailutoiminnan käynnistämistä. Kehittämishankkeen yhtenä osana kyläkuvaa maisemoidaan viihtyisämmäksi.

Kaleva 31.8.00 ja verkkolehti, Ilkka Heikura: Lapin luonto pahiten uhattuna. (Artikkeli käsittelee ilmastonmuutosta, ja sen vaikutuksia erityisesti Pohjois-Suomen luontoon).

Kaleva 3.9.00 verkkolehti: Karuja kanjoneita. Valitettavasti monet ihmiset eivät arkipäivän kiireiltään huomaa juuri luonnonmaiseman kauneusarvoja. - Artikkeli käsittelee lähinnä Julmaa Ölkkyä.

Kaleva 5.9.00, Jarmo Poikolainen: Kasvien seuranta tutkimustyön perustana. Artikkeli käsittelee fenologisten havaintojen tekoa, erityisesti seurantayuykimusta, jota Metla tekee.

Kaleva 7.9.00, Hanna Kuusiluoto: Oulun mäntyjen rikkipitoisuus vähentynyt.

Kaleva ja verkkolehti 8.9.00, Markku Rättilä: Metsäkanalintujen risteymät kiinnostavat yliopistoa. Korpimetso päätyi museoon.

Kaleva ja verkkolehti 8.9.00, Merja Aakko: Karhut löysivät poropöydän. Venäjän nälkäisistä pedoista tullut säännöllisiä vieraita Suomen porolaitumille.

Kaleva 9.9.00, Anna Mikkonen: EU-komissio huolissaan soista. Kemihaaran runsaslajiset lintusuot Vuotoksen alueella saatava mukaan Naturaan.

Koillissanomat, verkkolehti 12.9.00, Jyrki Vendelin: Kuusamon kanalintukannat vaikuttavat varsin vahvoilta.

Econet, 10.9.00: A new report, "Global Warming and Terrestrial Biodiversity Decline" by the World Wildlife Fund finds that global warming will cause "fundamental changes to a third of world's plant and animal habitats" with accelerated species extinction likely by 2100 says BBC News 8/30. Hardest hit would be northern latitude countries such as Canada, Russia and those in Scandinavia where "up to 70%" of habitat could be lost. In the U.S. northern spruce and fir forests are vulnerable and those species that inhabit them would need to find suitable habitat "ten times faster than they did during the last ice age merely to survive." Read More...

Kaleva verkkolehti 21.9.00: Natura-ministerityöryhmä haluaa Tornionjoen-Muonionjoen liitettäväksi Natura-verkostoon. Täydennyslistalla on toinenkin kiistelty vesialue eli Korppoon Långvikenin alue. Suojeltavaksi ehdotettua maa-aluetta on pinta-alaltaan eniten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Naturaan liitettäisiin Kylmäluoman retkeilyalue. Kainuusta mukaan tulisivat Malahvian ja Jämäsvaaran alueet.

Lapin kansa verkkolehti 21.9.00, Marita Tuomilaakso: Tornionjoki halutaan Naturaan, kuntia kuullaan vielä syksyllä. Natura-ohjelma on laajentumassa koskemaan myös Tornionjokea, mutta vain itse uomaa. Väylän rannat jäisivät siitä pois. Sen sijaan Vuotoksen alueen Kemihaaran soiden kohtalo on vielä avoin.

Pohjolan Sanomat verkkolehti 21.9.00, Sari Pelttari-Heikka: Tornionjokivarressa ei ympäristöministeri Satu Hassin johtaman ministerityöryhmän keskiviikkoinen Naturalinjaus hymyilyttänyt. Turtolalainen Reino Kangasjärvi sanoi, ettei kukaan jokivarressa katso esitystä Naturasta hyvällä, mutta silti se tulee.

Kaleva 26.9.00, Aimo Kajava: Porohävikin tutkimus laajenee. Poronvasojen lähetinseurantaa kaavaillaan myös Keski-Lappiin.

Kaleva 2.10.00, Pekka Rahko: Jää väistyy pohjoisessa. Tutkimusten mukaan (Science, syyskuu) on jääpeitteen kesto lyhentynyt viimeisen 150 vuoden aikana huomattavasti mm. Tornionjoessa.

Kaleva 2.10.00, Pekka Rahko: Syysmuutto loppusuoralla.

Helsingin Sanomat 3.10.00, Pekka Kauppi: Metsät ilmastopolitiikan avuksi. Metsataloutta ei ole syytä houkutella kumartamaan yhtä herraa...

Kaleva 11.10.00, Seppo Karppinen: Susien hävittämiseen ehkä lupa. Riistanhoitopiiri siirtäisi kymmenen suden lauman kokonaan pois Kuhmosta.

Pohjolan Sanomat verkkolehti 12.10.00: Eletään ennätys lämmintä lokakuuta. Jo kaksi viikkoa kestänyt lokakuinen lämpöaalto on Ilmatieteen laitoksen mukaan erittäin poikkeuksellinen. Lokakuun kymmenen ensimmäisen päivän keskilämpötila onkin korkein yli 40 vuoteen.

Lapin Kansa verkkolehti 12.10.00, Päivi Harala-Toivonen: Ylläsjärvi-Äkäslompolo maisematien esittely kiinnosti yleisöä.

Kaleva 13.10.00, Aimo Kajava: Kääpiönieriä löytyi Posiolta. Harvinainen kanta talteen. Nieriää on aikaisemmin tavattu Lapista ja Saimaan vesistössä.

Kaleva 14.10.00, Pekka Rahko: Lietetatar viemässä Iijoen rantoja Naturaan.

Kaleva 16.10.00, Pekka Rahko: Pienten pillien lumoissa. Kääpien harrastuksesta ja tunnistamisesta.

Kaleva 17.10.00, Pekka Rahko: Kemihaaran suot EU:n huolena. Ensimmäisen Natura-kanteen vastine on jätetty komissiolle.

Lapin Kansa verkkolehti 24.10.00, Paula Hakala: Vuotoksesta odotetaan seuraavaa vesirakentamiskohdetta. Kitisen seitsemäs voimalaitos on harjakorkeudessa ja valmistuu ensi syksynä. Kelukosken harjannostajaisissa Sodankylässä esille tuli useaan otteeseen Kemijoen vesivoiman jatkorakentaminen ja erityisesti Vuotos, josta odotetaan seuraavaa vesivoiman rakentamiskohdetta Lapissa.

Pohjolan Sanomat verkkolehti, Siru Kärki 24.10.00: Koivumetsät muutosten edessä. Ihmisen ja koivumetsien välinen vuorovaikutus puhutti viikonloppuna Inarissa. Paikalla oli asiaa pohtimassa 30 tutkijaa lähes kymmenestä eri maasta. Pohjoiset koivumetsät ovat aina olleet hyvin leimaa-antavia pohjoisen ihmisen elinoloille ja kulttuurin muovautumiselle. Ihmisten ja koivujen vuorovaikutus kiinnostaa nyt tutkijoita ja EU:n rahoittama HIBECO-tutkimushanke pyrkii paitsi tutkimaan kyseistä vuorovaikutusta myös tämän pohjalta tarkastelemaan alueellista kestävää kehitystä. (Kysymys on tässä ennekaikkea tunturikoivikoista).

Kaleva verkkolehti 26.10.00, Kari Alaluusua: Ensilumi satoi kaksi viikkoa myöhässä. Keski-Lapissa ensilumi tuli tänä vuonna vajaat kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin.

Kainuun Sanomat, verkkolehti, 26.10.00, STT-Juha Raippalinna: Erämaiden hiljaisuus, jylhät maisemat ja puhdas luonto. Pekka Luukkola valokuvasi Lapin lumoja.

Koillissanomat, verkkolehti, 26.10.00, Tuomo Pirttimaa: Posion harvinainen nieriä kasvanut laitoksessa taimenen tahtia. Posion Karhunpesälammesta löydetty kääpiöitynyt nieriäkanta kasvaa ja voi hyvin RKTL:n Kuusamon ja Ohtaojan kalanviljelylaitoksilla. Vuosi sitten lypsetystä mädistä kasvatetuissa parvissa on vajaat kaksisataa kalaa kummassakin laitoksessa. (Kts. uutinen, Kaleva 13.10.!)

Helsingin Sanomat 1.11.00, Erkki Tuomioja: Suomi vauhdittaa nyt arktista yhteistyötä.

Kaleva 1.11.00, Voitto Mäntyniemi: Kuusamon sudet tutkitaan tarkasti. Toinen ammutuista suista oli harvinaisen kookas ja sen pää oli iso ja kuono oli tylppä.

Kaleva 2.11.00, Veikko Isomursu: Muuttohaukkakanta elpyy. Viime ksä tuotti taas ennätysmäärän poikasia.

Kaleva 3.11.00, Pekka Rahko: Talvi pian 5 astetta leudompi. Pohjola lämpenee enemmän kuin maapallo keskimäärin. Perämeren veden suolapitoisuus vähenee, kun Lapin sademäärä kasvaa. Suomen ilmasto vastaa kohta alueita n. 1000 km etelämpänä.

Kaleva 3.11.00, Voitto Mäntyniemi: Kuusamon sudesta löytyi outoa kudosta. (Vrt. Kaleva 1.11.00!)

Kaleva 3.11.00, Leo Mäkinen: Tornionlaaksolta ei Hassille myötämieltä. (Natura-keskustelu jatkuu...)

Lapin Kansa 3.11.00, Eero Haapala: Karvamaksaruoho toi Oloksen suojelualueen.

Kaleva 3.11.00, Tuomo Yli-Huttula: Vuotos uuteen tarkasteluun. Hallitus hyväksyi perjantaina vastauksen EU-komission viralliseen huomautukseen, jonka mukaan Suomi ei ole noudattanut lintudirektiivin määräyksiä. Komission mukaan Kemihaaran soiden alue on yksi Suomen edustavimmista alueista osoitettavaksi lintudirektiivin mukaiseksi erityissuojelualueeksi. Suomen vastauksessa todetaan, että Kemihaaran soiden asema lintu- ja luontodirektiivin kannalta on vielä kansallisesti avoinna. Hallitus toteaa vastauksessaan, että Kemihaaran soiden alue tulee uudelleen tarkasteluun.

Lapin Kansa 4.11.00, Paula Hakala: Metla pitää kiinni Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta. Metsäntutkimuslaitos pitää kiinni Pallas-Ounastunturin kansallispuiston hallinnasta. Kittilän, Muonion ja Enontekiön kunnissa sijaitseva Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on suurin ja tutkimuksellisesti tärkein siirtolistalla olevista Metlan luonnonsuojelualueista.

Kaleva 8.11.00, Anna Mikkonen: Naturaan lisää 34 aluetta. Pohjois-Pohjanmaalta ehdolla 13400 ha.

Kaleva 8.11.00, Peka Rahko: Lämpö ei hämää pohjoisen kasveja.

Pohjolan Sanomat 8.11.00, Veikko Huhtanen: Naturan täydennykset nähtäville. Suomen Natura 2000 -verkostoa täydentämään esitettyjä luontokohteita koskeva materiaali asetettiin keskiviikkona kuukaudeksi nähtäville asianomaisten kuntien virastoihin mahdollisten muistutusten jättämistä varten. Lapin ja koko maan täydennyskohteista laajin ja merkittävin on Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, jonka liittämistä Natura 2000 -verkostoon vastustetaan laajasti Tornionlaaksossa.

Kaleva 13.11.00, Jouni Knihtilä: Kemissä on tehty laaja lintukartoitus. Ihan kelpo lintukaupunki.

Helsingin sanomat 14.11.00, Jaakko Tahkolahti: Tutkija vähentäisi kolmanneksen poroista. Talviruokinta uhkaa viedä elinkeinolta uskottavuuden, sanoo tutkija Mauri Nieminen.

ECONET NEWS: Issue #36, 17.11.00: Arctic Thunderstorms Are the Latest Signal of Changes in Climate. Read More...

Lapin Kansa, verkkolehti 22.11.00, Aino-Helena Hietala: Petoja on pelätty, kunnioitettu ja inhottu. Karhu on ylivoimainen peto suomalaisessa perinteessä ja nykypäivässä. Kun karhua on ennen pelonsekaisesti palvottu ja varottu sanomasta ääneen sen oikeaa nimeä, nykyinen citykarhu saa aikaan lähes yhtä suurta hysteriaa ja kunnioitusta. Arktikumissa Rovaniemellä on esillä karhun ja kolmen muun suomalaisen pedon näyttely. Petojen sukua -näyttelyssä esitellään karhua, sutta, ahmaa ja ilvestä luonnon eläimenä ja ihmisen silmin. - Näyttely on enemmän elämys kuin tieteellinen esitys pedoista, sanoo Lapin maakuntamuseon amanuenssi Kimmo Kaakinen.

Pohjolan Sanomat, verkkolehti 22.11.00: Ilmastonmuutos näkyy jääpeitteessä. Merentutkimuslaitoksen ylijohtaja Pentti Mälkkiä askarruttaa ilmastomuutoksen seurauksena tapahtunut arktisen jääpeitteen oheneminen. Kun arktisen jääpeitteen paksuus oli 1950-60-luvulla keskimäärin 3,1 metriä, viime aikoina Jäämeren alueella tehdyissä mittauksissa se on enää 1,8 metriä. -Jääpeitteen vähenemisen seurauksena meret lämpenee ja ilmasto tulee kosteammaksi. Sateet lisääntyvät.

Helsingin sanomat 24.11.00, Timo Hannula et al: Poro on edelleenkin luonnontuote. Kannanoto tutkija M. Niemisen artikkeliin (HS 14.11.00), jossa hän väittää, että poroa ei enää voi pitää luonnontuotteena.

Kaleva 28.11.00, Pekka Rahko: Alue-ekologian urakka valmis. Suoluonnon runsautta...

Kaleva 5.12.00, Pekka Karjalainen: Naturan pelisäännöt pidettävä kunnossa.

Kaleva 6.12.00, Liisa Laine: Iin jakokunnat tyrmistyivät. Lietesara viemässä koko Iijoen suiston suojeluun.

Kaleva 6.12.00, Seppo Kangas: Luontoelämys löytyy läheltä. Pyhäjokialueen suojelukohteet kirjaksi.

Kaleva 7.12.00, Ikka Heikura: Ilmastonmuutos näkyy. Pohjois-Norjassa ylenmäärin lunta, alpeilla rankkasateita.

Kaleva 13.12.00, Pekka Rahko: Turve vie Oulun ykköseksi kasvihuonepäästöissä. Suurin kasvihuonepäästöjen lähde Oulussa on Toppilan turvevoimala.

Helsingin Sanomat 31.12.00, Jaakko Tahkolahti: Tutkimus: Porojen lisäruokinta tarpeen elinkeinon säilymiseksi.