Lehdistötiedote
Aika: Maanantai, 19. helmikuuta 2001, klo 12-14.
Paikka: Hotelli Ramada - Presidentti Hotelli, Konferenssitila
2 (vastaanoton kautta portaat ylös 2. kerros).
Apua ikääntyvän väestön nivelrikko- ja reuma-ongelmiin sekä luun puutokseen:
EU rahoittamaan "Ruston ja luun kudosteknologia - Chondral and Osseous
Tissue Engineering" -tutkimusprojektia.
Taustaa
Euroopan komission rahoittama "Ruston ja luun kudosteknologia -
Chondral and Osseous Tissue Engineering" -projekti on alkanut 1.
helmikuuta 2001 (Quality of Life and Management of Living Resources: QoL-2000-6
KEY ACTION: The ageing population and disabilities. Project No. QLK6-2000-00487).
Oulun yliopiston koordinoimat seitsemän työryhmää
viidestä EU maasta esittivät ehdotuksen projektista Euroopan
komissiolle maaliskuussa 2000. Ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat ehdotuksen
useassa eri vaiheessa ja antoivat projektille korkeat arvosanat. Rahoitus
myönnettiiin kaikista hakemuksista noin 20-30%:lle, mikä menetelmänä
tukee Euroopan kilpailukykyä. EU-projektin koordinaattori on dosentti
Timo Waris, joka on Oulun yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgisen
osaston ylilääkäri ja nykyään myös toisen
EU-projektin koordinaattori. Projektin johtaja on tri Nureddin Ashammakhi,
joka on Oulun yliopiston vanhempi tutkija. Tavoitteena on kehittää
uusia hoitotapoja ja -menetelmiä luu- ja rustopuutosten hoitoon.
Projekti kestää kolme vuotta ja sen budjetti on noin 10 miljoonaa
Suomen markkaa, josta Oulun yliopiston osuus on noin 3.3 miljoonaa Suomen
markkaa.
Projektiin osallistujat
Projektiin osallistuu koordinaattorin (Oulun yliopisto, tutkimuspalveluyksikkö)
lisäksi tärkeimpinä yhteistyötahoina Tampereen teknillisen
korkeakoulun Biomateriaaliteknologian laitos (akatemiaprofessori Pertti
Törmälä), Tübingenin yliopiston luonnontieteellinen
ja lääketieteellinen laitos Saksasta (tri Enzio Müller,
tri C Gaissmaier), Innsbruckin Leopold-Franzensin yliopiston Plastiikkakirurgian
laitos Itävallasta (prof. Milomir Nincovic), Pariisin Neckerin sairaalan
kraniofakiaaliyksikkö Ranskasta (tri Eric Arnaud), Tanskan syöpätutkimus
Århusista (prof. Peter Ebbesen), ja Mesibo A/S Kööpenhaminasta
Tanskasta (prof. Egon Toft). Muina yhteistyötahoina ovat CD Quality
Finland Oy, Helsinki, Done Logistics Oy, Tampere, Abmin Technologies Ltd.,
Turku, KI instruments, Oulu, Bionx Implants Ltd., Tampere, Kokeellisen
onkologian ja hoitotutkimuksen laitos, Münchenin tekninen yliopisto,
Saksa, Kokeellisen kirurgian työryhmä, Rechts der Isar -klinikka,
München, Saksa, ja Menifix APS, Ålborg, Tanska. Yhteistyötä
tehdään Suomen akatemian nimeämän huippututkimusryhmän
kanssa (prof. Yrjö T. Konttinen, prof. Seppo Santavirta). Oulussa
on juuri perustettu (13.2.2001) Suomen kudosteknologiayhdistys, joka tukee
tätä EU:n rahoittamaa tutkimusta ja osallistuu sen järjestämiin
kokouksiin.
Projektin kuvaus
Projekti hyödyntää Tampereen teknillisen korkeakoulun
Biomateriaaliteknologian laitoksen korkeatasoista materiaaliteknologiaa
ja kokemusta. Tutkittavat biohajoavat polymeerit perustuvat maitohapporakenteeseen,
josta suomalaiset tutkimusryhmät ovat aiempina vuosina kehittänyt
lukuisia kirurgisia implantteja l. istukkeita erilaisten kudosvaurioiden
hoitoon. Tutkittavista biokeraameista on tärkein ns. bioaktiivinen
lasi, joka on kehitetty turkulaisten biomateriaalitutkijoiden toimesta.
Biohajoavista, kudosyhteensopivista polymeereista ja niiden yhdistelmämateriaaleista
biokeraamien kanssa tehdään huokoisia tukirakenteita, joiden
sisälle ja pinnalle voidaan istuttaa kudosteknologian menetelmillä
kasvatettuja rusto-, sidekudos- ja luusoluja. Tukirakenne antaa soluille
sopivan kasvuympäristön ja kiinnittymisalustan uuden kudoksen
muodostumista varten. Projektissa käytetään hyväksi
autologisia (potilaan omia) rusto- ja luusoluja, niiden esiasteita sekä
kantasoluja, jotka on eristetty ja kasvatetaan erityisillä soluviljelmillä.
Kun uusi kudos on kasvanut riittävästi, liukenee tukirakenne
pois korvautuen samalla uudella kudoksella. Lopputuloksena on uusi, elävä
rusto-, luu- tai sidekudos, jonka avulla kudospuutos saadaan korjattua
tai esim. vaurioitunut nivel toimimaan alkuperäisen veroisesti. Kyseistä
uutta teknologiaa, jota näin hyödynnetään, kutsutaan
kudosteknologiaksi (tissue engineering). Muodostuvat rakenteet ovat omasiirteen
kaltaisia eivätkä aiheuta hyljintäreaktiota, koska solut
ovat peräisin potilaalta itseltään. Kudosteknologialla
hoidettujen luu- ja rustopuutosten paranemista seurataan radiologisesti,
histologisesti ja biokemiallisin menetelmin. Kerättyä tietoa
käsitellään käyttämällä uutta digitaalista
tiedonkäsittely ja -siirtomenetelmää.
Projekti sisältää ruston ja luun kehittämistä
laboratoriossa (in vitro) ja elimistössä (in vivo) sekä
kudossiirteet. Projektin eri tutkimuslinjojen tuottamia onnistuneita kliinisiä
sovelluksia sovelletaan potilaisiin projektin loppuvaiheessa. Kliinisiä
sovelluksia ovat mm. nivelrikon hoito, nivelreuman tuhoamat pikkunivelet,
laajat kallon alueen puutokset, vaikeat säärimurtumat ja muut
vastaavat ongelmat. Tutkimuksen tuloksista tulee hyötymään
määrältään kasvava vanheneva väestö.
Tämä korostaa tutkimuksen yhteiskunnallista ja taloudellista
merkitystä.
Projekti on monitieteellistä yhteistyötä ja siinä
on mukana useita eri tieteenalojen, kuten biokemian, biologian, lääketieteen,
materiaaliteknologian ja kliinisten alojen asiantuntijoita. Projektiin
osallistuu sekä valmistajat, tuottajat ja tuotteiden käyttäjät.
Projekti on yliopistojen ja teollisuuden yhteistyötä. Onnistuneet
tulokset johtavat teollisiin tuotteisiin ja auttavat yksittäisiä
potilaita, mutta tuovat myös yhteiskunnalle sosioekonomisen edun.
Lisätietoja:
Projektin johtaja
Nureddin Ashammakhi, puh. 040 5382415
nureddin.ashammakhi@oulu.fi
|