|
PAIKKATIETOAINEISTOT kuvaavat mm. luonnonvaroja, maan
pinnanmuotoja, maankäyttöä ja sen suunnitelmia, maanomistusta, asutusta ja
elinkeinotoimintaa, liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoja sekä ympäristön
tilaa. Paikkatietoaineistot ovat tyypillisesti pisteistöjä, verkostoja,
aluejakoja, ruudustoja tai rasterikuvia. Paikkatietoaineistoja keräävät
useat valtion ja kuntien viranomaiset tehtäviensä hoitamiseksi ja
palvellakseen tiedoilla asiakkaitaan.
|
| Digitaaliset paikkatietoaineistot
|
|
|
Digitaalisissa aineistoissa paikkatietoa voidaan mallintaa kahdella tavalla:
|
|
|
| 1.
|
Vektoripohjaisessa paikkatiedossa todellisen
maailman kohteita (esim. rakennukset, tiet, järvet, ...) kuvataan
geometrisinä yksilötyyppeinä eli pisteinä, viivoina tai alueina.
Pistemäisten kohteiden sijainti määritetään koordinaattipareilla ja muun
tyyppiset kohteet niiden johdannaisilla (esim. viivat järjestettyjen
koordinaattipisteiden joukkona). Sijainti voidaan ilmaista niin tarkasti
kuin se on mitattu tai laskettu. Kohteisiin voidaan liittää myös
ominaisuustietoja esim. yksilöivien kohdetunnusten avulla.
|
| 2.
|
Rasteripohjaisessa paikkatiedossa tarkastelun
kohteena oleva alue jaetaan samankokoisiin ja -suuruisiin osa-alueisiin
(yleensä ruutuihin), jotka paikannetaan muodostuneesta rasterista niiden
sarake- ja rivisijainnin perusteella. Jokaiseen ruutuun liitetään haluttua
kohdetta tai ilmiötä kuvaava lukuarvo. Ruudun tunnuksena voi olla myös
lukuarvo, joka toimii linkkinä erilaisiin ominaisuustietoihin.
Rasteripohjaisessa paikkatiedossa kohteen sijainti voidaan määrittää
rasterin yhden osa-alueen tarkkuudella.
|
|
| Vektori- ja rasteripohjaisten paikkatietoainesitojen vertailua:
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Todellisen maailman osat esitetään samansuuruisten ruutujen avulla. Sijainnit määritetään rivien ja sarakkeiden avulla.
|
|
Todellisen maailman osat esitetään pisteiden, viivojen ja alueiden avulla. Sijainnit määritetään x- ja y-koordinaattien avulla.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rasteripohjainen paikkatieto:
|
Vektoripohjainen paikkatieto:
|
| Esimerkki pisteaineistosta
|
|
|
| Esimerkki viivaaineistosta
|
|
|
| Esimerkki alueaineistosta
|
|
|
| Tietorakenne
|
Yksinkertainen; riveittäin ja sarakeittain järjestetyt samankokoiset ruutualkiot eli pikselit.
|
Pisteitä, viivoja ja alueita, joille on määrätty topologiset naapuruussuhteet.
|
| Kohteiden esittäminen
|
Vain epäsuorasti liittämällä kohteen alueella olevat pikselit toisiinsa viitekoodien avulla.
|
Kohteet talletetaan eksplisiittisesti.
|
| Koordinaatit
|
Origopisteen karttakoordinaatit talletetaan ja pikseleiden kordinaatit lasketaan sen perusteella.
|
Kohteiden karttakoordinaatit talletetaan.
|
| Sijaintitarkkuus
|
Riippuu ratkaisevasti pikselikoosta.
|
Riippuu tiedonkeruumenetelmästä ja lähdeaineiston mittakaavasta.
|
| Ominaisuustietojen esittäminen
|
Jokaiseen pikseliin liittyy lukuarvo, joka voi olla ominaisuustieto tai siihen osoittava viitekoodi.
|
Kullakin kohteella on yksiselitteinen tunniste, joka liittää kohteen ominaisuus- ja sijaintitiedot toisiinsa.
|
| Tilantarve
|
Yleisesti suuri, riippuu ratkaisevasti pikselikoosta; mahdollisuus tiedon pakkaamiseen talletusvaiheessa.
|
Esitystapa tiiviimpi kuin rasteriaineistoilla.
|
| Topologiset suhteet
|
Vaikeita esittää, vrt. kohteiden esittäminen.
|
Suhteellisen helppo esittää, vrt. kohteiden esittäminen.
|
| Päällekkäisoperaatiot
|
Helppoja ja nopeita.
|
Vaikeita ja raskaita, kohteiden ominaisuustiedot voidaan myös yhdistää.
|
| Parhaat käyttökohteet
|
Pintojen käsittely:
- Korkeus-, lämpötila- yms.
aineistot
- Kaukokartoitusaineistot
- "Sumeat" kohteet (esim. vaihettumisvyöhykkeet, epävarmuuden esittäminen)
|
Kohteiden käsittely.
Selkeästi tunnistettavissa ja rajattavissa olevat kohteet kuten:
- hallinnolliset kohteet tai
- verkostot, yleensä
viivamaiset kohteet
sijaintitarkkuuden ollessa tärkeä.
|
|
|
| <<< Takaisin
|
| Paikkatietojen kerääminen ja ylläpito
|
|
|
Paikkatietoaineistojen kerääminen ja ylläpito vaativat laajaa yhteistoimintaa,
koska uutta paikkatietoa syntyy jatkuvasti. Paikkatietoa sisältäviä tietokantoja on
runsaasti, mutta aineistojen saatavuus tuottaa yhä ongelmia yhteiskäytön kannalta.
|
| Paikkatietojen yhteensopivuus
|
|
|
Yhteensopivuus eri menetelmin tuotettujen tai eri lähteistä hankittujen
paikkatietoaineistojen välillä ei ole itsestään selvä. Yleistetyt,
pienimittakaavaiset aineistot eivät sovi yhdisteltäviksi tarkempien,
suurimittakaavaisten aineistojen kanssa. Ristiriitaisuutta voi esiintyä myös
aineistoissa, jotka on tuotettu eri menetelmin, kuten maastomittauksin,
ilmakuvakartoituksella tai kartoilta digitoiden. Sijainnin eli paikannuksen
tarkkuus tai epävarmuus rajaa tiedon käyttömahdollisuuksia.
|
|
|
|
|
Paikkatietoaineistoissa käytettävät geometriset yksilötyypit:
 Kustakin yksilötyypistä laaditaan omien kartografian
sääntöjen ja menetelmien mukaisia karttatyyppejä.
|
