KARTOGRAFIA on oppi karttojen valmistuksesta ja käytöstä.
|
|
KARTTA on mittakaavan mukaisesti pienennetty ja
yleistetty, merkeiltään selitetty ja lisätiedoin täydennetty kuva alueesta.
Kartan kuvaama alue voi olla maapallon tai muun taivaankappaleen pinta tai
sen osa. Kartan päätehtävä on välittää paikkaan sidottua tietoa eli
paikkatietoa. Kuvattavat kohteet luokitellaan ensisijaisesti niiden
laadun mukaan ja sijoitetaan karttaan niiden maantieteellistä sijaintia
vastaavasti. Kartassa voidaan kuvata mitä tahansa seikkaa, joka sijaitsee
kartan kuvaamalla alueella.
|
|
Erilaisille kartoille on muodostunut varsin laaja käyttöalue yhteiskunnan
erilaisissa ohjaustoiminnoissa ja ihmisen alueellisessa käyttäytymisessä.
Karttojen tehtäviä ovat mm:
|
| 1.
|
Alueellisen tiedon havainnollistaminen.
Kartta toimii alueiden ominaisuuksien kuvaamisen "yleispätevänä kielenä".
|
| 2.
|
Alueellisen tiedon tallentamisväline sekä alueellisen
tiedonhaun lähteenä että alueellisen käyttäytymisen ohjaamisvälineenä.
|
| 3.
|
Tieteellinen käyttö alueellisiin sijaintikysymyksiin
liittyvien tutkimusongelmien virittäjänä, tutkimusongelman keskeisten
alueellisten yhteyksien hahmottamisvälineenä sekä tutkimuksen
välitulostus- ja lopputulostusmuotona.
|
| 4.
|
Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaminen mm.
aluesuunnittelussa tai alueellisiin kysymyksiin liittyvässä politiikan
teossa.
|
| 5.
|
Opetusväline, jolla voidaan kehittää loogista
ajattelua ja päättelykykyä, osoittaa alueellisia yhteyksiä ja
vuorovaikutussuhteita. Kartat toimivat myös maailmankuvan avartajana.
|
|
|
|
|
|
HYVÄSSÄ KARTASSA:
|
| 1.
|
PERUSELEMENTIT, kuten pohjakartta, mittakaava,
pohjoisnuoli ja selitykset ovat kunnossa.
|
| 2.
|
TEEMA on kartan keskeisin osa.
|
| 3.
|
Ilmiön kuvaamiseen on valittu OIKEA MENETELMÄ.
|
| 4.
|
YLEISTYKSET (luokittelu, valikointi ja
yksinkertaistaminen) on tehty oikein teeman esittämisen kannalta.
|
| 5.
|
VIESTINTÄKETJU toteutuu.
|
|
|
