Kuka voi hakea yhteishaussa?

Voit hakea yhteishaussa kandidaatti- ja maisterikoulutuksiimme (3+2 vuotta), jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon
• International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
• Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
• Reifeprüfung / Deutsches Internationales Abitur -tutkinnon (RP, DIA)
• Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon
• Ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
• Cambridge Advanced International Certificate of Education –tutkinnon (AICE)
• korkeakoulututkinnon Suomessa tai vähintään kandidaatin tutkintoa vastaavan tutkinnon ulkomailla.

Myös hakukeväänä tutkintonsa suorittavat hakijat voivat hakea yhteishaussa.

Suoraan maisterikoulutukseen voivat hakea vain soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Voit hakea yhteishaussa mukana oleviin maisterikoulutuksiimme, jos olet suorittanut jonkin seuraavista:

• soveltuvan alemman yliopistotutkinnon (kandidaatin tutkinnon)

• soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon

• soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Myös hakukeväänä tutkintonsa suorittavat hakijat voivat hakea yhteishaussa.

Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa taikka korkeakoulun harkinnan mukaan turvapaikanhakija, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, korkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio viranomaispäätöksestä kaikkien hakukohteiden korkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana.



Pakolaisasemassa hakevan on todennettava yliopiston vaatima kielitaito.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä saman koulutusalan tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, johon sinulla on jo opiskeluoikeus Oulun yliopistossa, tai jonka olet jo suorittanut Oulun yliopistossa.

Sisällön vastaavuuden arvioinnin tekevät tiedekunnat osana opiskelijavalinnan arviointiprosessia. 

Seuraavat huomiot käsitellään myös tiedekuntien tarkastelussa. Huomaathan, että

• voit tarkistaa mahdolliset opiskeluoikeutesi Oulun yliopistossa esimerkiksi Oma opintopolku -järjestelmästä. Tutustuthan myös Oulun yliopiston erillisen opiskeluoikeuden hakumahdollisuuksiin ja lisäajan myöntämisen perusteisiin.
• jos sinulta on jäänyt lukuvuosi-ilmoittautuminen tekemättä Oulun yliopiston opiskeluoikeuteen, tulee sinun opiskelijavalintaan osallistumisen sijasta hakea opiskeluoikeuden palautusta
• jos opintojen suoritusaika Oulun yliopistossa on loppumassa, tulee sinun anoa lisäaikaa opinnoillesi. Mikäli sinulle ei enää ole myönnetty lisäaikaa, mutta haluat silti suorittaa opinnot loppuun Oulun yliopistossa, tulee sinun hakea opiskelupaikkaa uudelleen opiskelijavalinnassa.
• jos opiskeluoikeutesi Oulun yliopistossa on passivoituna, tulee sinun opiskelijavalintaan osallistumisen sijasta hakea opiskeluoikeuden palautusta.
  

Esimerkki 1

Opiskelija on valmistunut Oulun yliopistosta tietojenkäsittelytieteiden koulutuksesta ja hakee uudelleen samaan koulutukseen. Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä, koska henkilö on jo valmistunut saman sisältöisestä koulutuksesta.

Esimerkki 2

Opiskelija on valmistunut diplomi-insinööriksi tietotekniikan DI-ohjelmasta, ja hakee nyt konetekniikan DI-ohjelmaan. Opiskeluoikeuden myöntämiselle ei ole estettä, sillä koulutus ei ole vastaavan sisältöinen, vaikka tutkintonimike (diplomi-insinööri) on sama. 

Esimerkki 3

Opiskelijalla on opiskeluoikeus kemian koulutukseen, mutta opintoaika on päättymässä. Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vaan opiskelijan tulee hakea lisäaikaa olemassa olevan opiskeluoikeuden opintojen loppuun suorittamiseen.

Mikäli olet valmistunut hakukohdetta vastaavasta tutkinnosta, voit olla yhteydessä Oulun yliopiston koulutuksen lähipalveluihin tai avoimeen yliopistoon alaan liittyvistä muista opiskelumahdollisuuksista.

Kielitaidon voi osoittaa seuraavilla tavoilla:

Perusopetus ja toisen asteen opetus

• Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä tai perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä
  • Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on suomi
  • Suomeksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus, tai perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.
  • Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on suomi.

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe (suomen kielessä) tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä suoritettu arvosanalla laudatur (L)

Kansainväliset ylioppilastutkinnot

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• IB-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • A-tason, A1-tason tai A2-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2
  • B-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5
• EB-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • Suomi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosanalla 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosanalla 5.00)
  • Suomi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00
• Helsingin saksalaisen koulun RP- tai DIA-tutkinnon:
  • Suomi äidinkielenä -kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4)
  • Suomi toisena kielenä CEFR-tasolla B2 suoritettu vähintään arvosanalla 8

Korkeakouluopinnot

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:

• Hakija on tehnyt suomalaisessa korkeakoulussa hyväksytyn alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön suomeksi.
• Hakija on suorittanut suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomen kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuuden.
• Hakija on tehnyt hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi suomalaisessa korkeakoulussa.
• Hakija on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa tutkintoon sisältyvän kielikokeen suomen kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.

Kielitutkinnot ja -kokeet

• Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettuna hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.
• Valtionhallinnon kielitutkinnossa suullinen ja kirjallinen taito suoritettu arvosanalla hyvä.
• Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta:
  • YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullinen taito suoritettu arvosanalla hyvä TAI
  • YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallinen taito suoritettu arvosanalla hyvä.
• Suomalaisen korkeakoulun järjestämä kielikoe, jossa hakijan suomen kielen taidon on arvioitu olevan vähintään tasolla B2.