Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävän koulutusintervention kehittäminen ja vaikuttavuus päivystyspoliklinikalla työskentelevien sairaanhoitajien asenteisiin, tietoihin, taitoihin, minäpystyvyyteen ja käytänteisiin

Koulutus paransi päivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan osaamista potilaan parhaaksi, mutta säännöllistä täydennyskoulutusta ja rakenteiden kehittämistä tarvitaan.

Sairaaloiden päivystyspoliklinikat ovat usein kiireisiä ja ennalta arvaamattomia hoitoympäristöjä, joiden kautta kulkeutuu valtaosa sairaalaan tulevista potilaista. Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon käyttöä potilaan hoidossa sekä hänen läheistensä huomioimisessa. Viimeisimpään näyttöön perustuva hoitotyö päivystyksessä on ensiarvoisen tärkeää, jotta potilaat saavat oikea-aikaista ja vaikuttavaa päivystyshoitoa yhdenvertaisesti. Näyttöön perustuvan toiminnan tarkoituksena on taata jokaiselle ihmiselle paras mahdollinen hoito hoitopaikasta ja hoitohenkilökunnasta riippumatta.

Terveystieteiden maisteri Elina Koota tarkasteli väitöskirjassaan päivystyshoitajien näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviä koulutusinterventioita ja niiden tuloksellisuutta aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Koota kehitti monimuoto-opetuksena toteutettavan näyttöön perustuvan toiminnan koulutuksen päivystyshoitajille. Koulutus suunniteltiin käytännönläheiseksi ja sen päätavoitteena oli, että päivystyksessä työskentelevät sairaanhoitajat omaksuvat näyttöön perustuvan toiminnan perusvalmiudet omassa päivystyshoitotyössään. Tutkimuksen koeryhmä sai monimuoto-opetuksena toteutettavan koulutuksen ja kontrolliryhmä suoritti koulutuksen täysin itseohjautuvasti. Tutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyshoitajille.

Näyttöön perustuvan toiminnan koulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin vertaamalla päivystyshoitajien näyttöön perustuvan toiminnan tietoja, taitoja, minäpystyvyyttä ja käytänteitä sekä asenteita näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan ennen koulutusta ja sen jälkeen. Jälkiarvioinnit tehtiin heti koulutuksen päätyttyä sekä kuusi ja 12 kuukautta koulutuksen päättymisestä. Lisäksi arvioitiin päivystyshoitajien tyytyväisyys suorittamaansa koulutukseen.

Monimuoto-opetuksena toteutettu näyttöön perustuvan toiminnan koulutus osoittautui paremmaksi tavaksi kuin koulutuksen suorittaminen itseopiskeluna. Kuuden kuukauden kuluttua koulutuksesta saadut hyödyt olivat selvästi nähtävillä, mutta 12 kuukauden kuluttua osaaminen oli laskenut samalle tasolle kuin ennen koulutusta. Tutkimus vahvisti näkemystä, että koulutus yksin ei riitä takaamaan näyttöön perustuvan toiminnan toteutumista, vaan lisäksi tarvitaan näyttöön perustuvan toiminnan rakenteiden kehittämistä yksiköissä.