Näkemyksiä ei-toivotuista työperäisistä kuormitustekijöistä tänään ja tulevaisuudessa – Löytöjä eri ammateista ja työympäristöistä

Työ muuttuu muun muassa väestörakenteiden ja organisaatioiden muutosten, talouden ja lähiyhteisöjen globalisoitumisen, työn digitalisoinnin sekä ilmastonmuutoksen takia. Työuria tulee pidentää ja työntekijöiden kykyä pysyä työelämässä parantaa, jotta työelämän muutoksiin ja tarpeisiin voidaan vastata. Tämä edellyttää työperäisten työhyvinvointia heikentävien tekijöiden tunnistamista sekä palkkatyössä että epävirallisessa työssä. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan ei-toivottuja psykososiaalisia ja fyysisiä kuormitustekijöitä eri ammateissa ja työympäristöissä ja pohditaan keinoja vaikuttaa tunnistettuihin kuormitustekijöihin.

Tunnistetuista ei-toivotuista kuormitustekijöistä ja niiden poistamisesta ja torjunnasta keskustellaan ergonomian näkökulmasta. Ergonomian avulla erilaisia ympäristöjä, järjestelmiä ja teknologioita sovitetaan ihmisen suorituskykyyn nähden sopiviksi. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan neljää esimerkkiä, jotka ovat palkkatyö moniammatillisessa yhtiössä, palkkatyö vaikeasti kontrolloitavassa työympäristössä, palkaton kotityö sekä vasta suunnitteluvaiheessa oleva työ. Aineisto kerättiin erilaisilla menetelmillä, kuten haastatteluilla ja kyselyillä, ja se analysoitiin pääasiassa laadullisilla menetelmillä.

Tulosten mukaan yleisiä ja toimialariippumattomia ei-toivottuja kuormitustekijöitä ovat puutteet johdon toiminnassa, vaikeudet työn organisoimisessa, asiakkaiden aiheuttama kuormitus, fyysisen työympäristön haastava tila sekä työtehtävien fyysinen kuormitus.

Tuotettua tietoa voidaan soveltaa useilla tasoilla ihmisarvoisen työn takaamiseksi. Tulokset auttavat yrityksiä ja organisaatioita ottamaan henkilökunnan huomioon, kehittämään työhyvinvointia ja parantamaan tuottavuutta. Oppilaitokset voivat puolestaan tarjota opiskelijoille tarvittavat tiedot oman sekä työtovereiden työhyvinvoinnin varmistamiseksi. Lisäksi yhteiskunnallisella ja päättävällä tasolla tarvitaan linjauksia ja oppilaitosten toimintaperiaatteiden määrittelyä koulutuksen parantamiseksi sekä linjauksia ja lainsäädännön päivittämistä palkallisen ja epävirallisen työn kehittämiseksi.