Psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Lääketieteellinen tiedekunta, luentosali F202

Väitöksen aihe

Psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Sanna Huhtaniska

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Psykiatria

Vastaväittäjä

Professori (emeritus) Raimo Salokangas, Turun yliopisto

Kustos

Professori Jouko Miettunen, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Lääkitys voi vaikuttaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin pitkäaikaisen psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käytön liittyvän skitsofreniassa tapahtuviin aivomuutoksiin. Tutkimus on tehty Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 –aineistossa, jossa tutkittavien henkilöiden sairaudenkesto oli tutkimuksen alussa yli kymmenen vuotta.

Psykoosilääkitys on tärkeä osa skitsofrenian ja muiden psykoosien hoitoa. Lääkehoito on yksilöllistä ja sitä tulee muokata potilaan sairaudenkulun vaihdellessa. Psykoosilääkityksen tehokkuus hoidon alussa ja ensimmäisten vuosien aikana on kiistatonta, mutta useita vuosia kestäviä kliinisiä kokeita lääkkeiden tehosta ja mahdollisista haitoista ei ole tehty.

Psykoosilääkityksen yhteyttä skitsofreniassa tapahtuviin aivomuutoksiin on tutkittu paljon vastasairastuneiden potilaiden osalta, mutta yhteys on edelleen epäselvä. Pitkään sairastaneiden ja näin ollen myös psykoosilääkkeitä pitkään käyttäneiden henkilöiden aivojen rakenteita ja niissä tapahtuvia muutoksia ei aiemmin ole juurikaan tutkittu. Näin ollen myöskään psykoosilääkityksen yhteydestä aivomuutoksiin tässä potilasryhmässä ei ole riittävästi tietoa. Bentsodiatsepiinien käyttö on kohtalaisen yleistä skitsofreniassa. Vaikka bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on yhdistetty heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen, aiemmissa kuvantamistutkimuksissa ei ole selvitetty bentsodiatsepiinien yhteyttä aivojen rakenteisiin.

Väitöstutkimuksessa tehdyn laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella suurempi psykoosilääkeannos liittyi päälakilohkon tilavuuden pienenemiseen ja tyvitumakkeiden suurenemiseen skitsofreniaa sairastavilla. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa yhdeksän vuoden seurannan aikainen suurempi psykoosilääkeannos liittyi aivokammioiden koon kasvuun, kun huomioon otettiin myös sairauden vakavuus ja yhtäaikainen bentsodiatsepiinien käyttö. Suurempi bentsodiatsepiiniannos taas puolestaan liittyi tilavuuden pienenemiseen tyvitumakkeiden alueella.

Syntymäkohorttiaineistossa 43 vuoden iässä tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa suurempi elinaikainen psykoosilääkeannos liittyi pienempään tilavuuteen tyvitumakealueella skitsofreniaa sairastavilla, mutta mielialapsykooseja sairastavilla vastaavaa yhteyttä ei löydetty. Elinaikainen bentsodiatsepiinilääkitys ei liittynyt aivoalueiden tilavuuksiin skitsofreniassa, kun huomioon otettiin myös psykoosilääkitys ja sairauden vakavuus. Mielialapsykooseja sairastavilla suurempi elinaikainen bentsodiatsepiiniannos liittyi suurempiin tilavuuksiin harmaassa aineessa ja talamuksessa.

Ei ole vielä selvää, miten havaitut aivojen rakenteelliset muutokset vaikuttavat aivojen toimintaan ja ennen kaikkea ihmisen toimintakykyyn. Monien eri tekijöiden on havaittu liittyvän aivorakenteiden muutoksiin, eikä lääkityksen itsenäinen vaikutus todennäköisesti ole kovin suuri. Merkittävää on, että psykoosilääkityksen lisäksi myös bentsodiatsepiinien käyttö voi liittyä aivojen rakenteen muutoksiin, mikä antaa aihetta lisätutkimuksille.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024