Parempia videoita opetuskäyttöön - Voiko luentovideo olla ratkaisu unettomuuteen?

Keväinen auringonpaiste suoraan luokkahuoneeseen. Ilma on lämmin ja luokkatilan happitaso tasaisesti laskusuunnassa. Fysiikanopettajan kertaus edellisen oppitunnin aiheista kuulostaa todella mielenkiintoiselta. ”Gravitaatiovuorovaikutus on vuorovaikutus, joka rakentaa maailmankaikkeuden suuret rakenteet sellaisiksi kuin ne ovat.”
Tunti jatkuu ja opettaja jatkaa: ”Kulkiessaan suurten massojen läheltä, kaukaisista galakseista tuleva valo taipuu. Tällöin galaksin kuva vääristyy.”
Minusta alkaa tuntua, että myös esillä oleva powerpoint-dia alkaa vääristyä silmissäni. Tekstistä ei oikein saa selvää ja mieleen tuli sekin, että muistinko sittenkään lähettää veroilmoitusta ajoissa. Väsyttää. Vielä tätä pitäisi toista tuntia kestää. Onneksi nämä luennot videoidaan, niin voin tarvittaessa ennen tenttiä katsoa aiheet uudestaan läpi.
Näytön testikuva, jossa teksti "no signal".

Kaksi kuukautta myöhemmin

”Gravitaatiovuorovaikutus on vuorovaikutus, joka rakentaa maailmankaikkeuden suuret rakenteet sellaisiksi kuin ne ovat.”
”Kulkiessaan massojen editse, vääristin kuvaa ja galaksin pyörteissäde saavutti ilmakehän…” TÄ!? Pakko kelata taaksepäin, mitä ope oikein sanoi? Miten tämä tunnilla monotoninen luennoiminen kuulostaa videolta kuunneltuna ja katseltuna vielä pari astetta monotonisemmalta. Miksi nuo diatekstitkin ovat niin pienellä, eihän tästä kännykän ruudusta saa mitään selvää. Jatketaan - - -
Hups, taisin nukahtaa.

Paremman videon resepti

On tutkimustuloksin todistettu, että ihminen pystyy seuraamaan intensiivisesti videota keskimäärin 5-10 minuuttia ennen kuin ajatus ja keskittyminen alkaa harhailla toissijaisissa asioissa. Jokainen voi itsenäisesti tehdä itsellään testin ja katsoa Youtubesta videoita, joista ei ole intohimoisesti kiinnostunut ja yrittää merkitä muistiin 30 minuutin jälkeen, mitä videossa on kerrottu jotain uutta, kiinnostavaa tai tärkeää tietoa ilman, että katsoo videota välttämättä uudestaan. Sitten voi tehdä saman testin videoilla, joiden pituus on noin 6-7 minuuttia.
Video ei ole ratkaisu kaikkeen. Sillä ei voi esittää asioita, joissa katsojan on esimerkiksi itse käsin kosketeltava kohteena olevaa aineistoa. Sillä ei voi esittää prosesseja, joista erittyy hajuja tai tuoksuja. Video ei välttämättä sovellu sellaisen aineiston esittämiseen, jossa sisältö vanhenee heti, kun esitys on pidetty. Tällöin video on oikeastaan dokumentointi tapahtuneesta.

Mikä neuvoksi, ettei katsoja nukahda?

Tiivistä, tiivistä, tiivistä.
Videolla hyvin harvoin tarvitsee toistaa asioita. Jos aihe on erityisen tärkeä, kuvaan voi lisätä huomautuksen, että aiheesta voi olla esim. tenttikysymys tai kertoa katsojalle, että pidä tauko, sisäistä asia ja jatka katselua hetken kuluttua.
Yhteen videoon ei pidä ahtaa kaikkea. Tee vaikka kolmen minuutin videoita, jos tuntuu että kaikki pitää esitellä. Vaihtoehtoisesti pidemmässä videossa hyödynnä videoiden jakelualustojen ominaisuuksia, joissa videoon voi tehdä indeksejä tai sisällysluetteloita ja kerro katsojalle, että video on moniosainen. Tee siis katsojalle seuraaminen mahdollisimman helpoksi. Varoituksen sana: helppo seuraaminen on lähes synonyymi työläälle valmistelulle. Mitään ei siis saa ilmaiseksi.
Elävöitä ja selvennä esittämäsi asia kuvin, kaavioin tai yksinkertaisilla animoinneilla. Ei kuitenkaan 12 pisteen fontilla excel-taulukoin. Jos on pakko esittää erittäin tarkkoja kuvia, taulukoita tai muuta infoa, toimita ne katsojalle erillisenä tiedostona ja viittaa videoissa niihin.
Aloita video ’sähäkästi’ (terävästi, karrikoiden, aavistuksen yliampuvasti, liioitellen tai kärkevällä kommentilla). Käytä omia vahvuuksiasi, älä ole siis kameran edessä arvilind tai tarmoropponen, mieluummin oman elämäsi marcobjurström. Ei tietenkään kannata pelleksikään alkaa, mutta jos se sopii persoonaasi, niin mikä ettei. Maailma on muutenkin niin vakava paikka, että jos kemian kaavat tai biologian ilmiöt ja lainalaisuudet voidaan edes hienoisella huumorilla tai piilotetulla komiikalla viestiä eteenpäin, niin aina parempi. Koukuta jo alussa katsoja siten, että kun huippukohta tulee hieman puolenvälin jälkeen, katsoja jo odottaa sitä eikä halua missata kohokohtaa.
Älä unohda lopettaa videota. Älä jätä katsojaa tai kuuntelijaa epätietoisuuteen, että mitä tässä tapahtui. Jos tiedät tekeväsi laajasta aihealueesta useamman videon, voit tehdä videon loppuun ns. cliffhangerin https://fi.wikipedia.org/wiki/Cliffhanger
Muista, että et luennoi videolla joukolle opiskelijoita tai oppijoita etkä pidä massaluentoa. Videolla voit olla henkilökohtainen, koska sinua katsoo ja kuuntelee useimmiten vain yksi henkilö. Tee videosta siis paljon henkilökohtaisempi kuin esityksesi luentosalissa. Muista, että maailmassa on vain Vinheteiro ja Buster Keaton, joilla on lupa olla hymyilemättä. Katsojat kaikkoavat, jos näytät hapanta naamaa.

Karkota katsojat

Jos välttämättä haluat minimoida videosi katselijamäärän, tee näin:

• Puhu vähintään 30 minuutin monologi.
• Käytä vähintään 38 diaa, 8:n pisteen fontilla täynnä tekstiä.
• Esitä 7-15 aihetta yhdessä pötkössä.
• Älä käytä värejä.
• Älä katso kameraan.
• Älä hymyile.
• Älä tervehdi.
• Älä kiitä.
• Älä jaa videotasi kenellekään.

Mistä katsojat?

Vaikka olisit kuinka vaatimaton tai haluaisit välttää kuuluisuutta, niin videon jakaminen internetissä tekee sinusta hetkessä maailman kolmanneksi kuuluisimman ihmisen. Tietysti sillä edellytyksellä, että joku harva ehkä joskus mahdollisesti harkitsee videosi katsomista. Jos julkisesti jaettava videosi (esimerkiksi Youtubessa) saa katsojia viikossa yli tuhat näyttökertaa, olet lähes täydellisesti onnistunut sisällön kanssa ja varsinkin otsikoinnissa ja hakusanojen sijoittamisessa videon seliteteksteihin. Youtubeen ladataan joka ainut minuutti yli 500 tuntia videomateriaalia, joten onnea ja menestystä.
Kukaan ei löydä eikä katso työllä ja vaivalla tekemääsi videota, jos sitä ei jaeta, mainosteta, levitetä sopivissa ja sopimattomissa paikoissa. Älä siis arastele julkisuuden kanssa. Parhaassa tapauksessa viestisi saavuttaa useita katsojia.


Entäs sitten

Joku on jossain viisaasti sanonut, että paras video on tehty video. Hyvin pienellä panostuksella pääsee alkuun. Kun kehittää omaa osaamista, metodeja videoiden tekemisessä ja etenee kohtuullisin askelmerkein eteenpäin, huomaa jossain vaiheessa, että kas - ”ei tämä niin kauheaa olekaan”. Videoiden tekeminen voi olla hauskaa. Mutta ei todellakaan aina ole. Se syö aikaa, voimavaroja, hyvät energiat ja lopputulos on yleensä aina jotain muuta kuin suurissa unelmissa kuvitteli. Mutta kun se on kerran hyvin tehty, se kestää aikaa ja voit käyttää videotasi parhaassa tapauksessa useita vuosia -> aikaa säästyy toisaalla.
Oulun yliopistossa on tehty opetuksen videotuotannossa päätoimisesti opetusvideoita vuodesta 2017 lähtien. Osa tuolloin tehdyistä videoista on edelleen aktiivisessa käytössä. Videon elinkaari voi siis olla useita vuosia. Nämä opetuskäytössä edelleen olevat videot antavat opettajalle, lehtorille, professorille tai muulle luennoitsijalle vapauden keskittyä jossain muussa kohdassa olennaiseen, eikä tarvitse toistaa videolla esitettyjä asioita vuodesta toiseen. Lisäksi katsoja voi vapaasti valita oppimiseen valitun ajan ja paikan. Eli hyöty on molemminpuolinen. Ainoastaan nukahtamisvaikeuksiin täytyy etsiä toinen lääke.

Kale
Kirjoittaja on neljännesvuosisadan yliopiston toimintaa vinksahtaneesti katsonut it-suunnittelija.

Alun kuvauksen lähde: Perusvuorovaikutukset.