Digipedaporinoita
Ajankohtaisia digiasioita pedagogisessa ympäristössä. Blogia julkaisee digipedagogiikka- ja videopalvelut.
Paneelikeskustelu tekoälyn mahdollisuuksista toi esiin useita näkökulmia teköälystä korkeakouluissa. Beth Ritter-Guth painotti, että me kaikki olemme tutkimusmatkaajia (explorers) uudessa tekoälytodellisuudessa. Kukaan ei ole ekspertti. Kysymykset siitä, mitä tekoälystä tiedetään, mitä pitäisi tietää ja mikä pelottaa, ovat kaikki yhtä keskeisiä. Brian Basgen lisäsi, että meidän tulee yhdessä tutkia, mitä tämä tarkoittaa opetuksessa ja oppimisessa. Hän antoi konferenssiosallistujille tehtävän, jonka tässä jaan mielelläni teille kaikille: kokeilkaa joka päivä jotain tekoälytyökalua, jotta opitte, miten niitä pitäisi käyttää, mihin ne pystyvät ja mihin ne eivät pysty. Vai näin voidaan oppia ja rakentaa ymmärrystä uudessa tilanteessa.
Scott Smith toi esiin myös tekoälyn käytön eettiset ja vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat. Yksi keskeinen kysymys onmuun muassa, kuka valvoo tekoälyn käyttöä. Korkeakouluissa tarvitaan esimekiksi selkeät linjaukset, jotka määrittelevät tekoälyn käytön rajat. Toisaalta data liittyy olennaisesti tekoälyn toimintaan, ja toimijoiden on tärkeää tietää, mitä dataa käytetään, missä se tallennetaan ja miten sitä hyödynnetään.
Eri puheenvuoroissa käytiin keskustelua myös opettajien, henkilökunnan ja opiskelijoiden välisestä yhteistyöstä tekoälyn käytössä. Siilojen purkaminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ovat avainasemassa. Opiskelijoiden osallistuminen keskusteluun ja päätöksentekoon on välttämätöntä, jotta heidän näkökulmansa otetaan huomioon.
Paneelissa korostettiin tarvetta kouluttaa opettajia ja opiskelijoita käyttämään tekoälyä kriittisesti. Tekoälyn avulla voidaan ratkaista monimutkaisia ongelmia, mutta sen käyttöön liittyy myös riskejä, kuten tunnettu deepfake-ilmiö ja useat ennakoimattomat ja stereotypioita tukevat toimintatavat. Oikea koulutus, ymmärrys ja valvonta voivat auttaa minimoimaan näitä riskejä.
Googlen edustaja Chris Daugherty toi esiin vuoden 2021 tilanteen, jolloin suuri osa ihmisistä ei vielä ymmärtänyt tekoälyn merkitystä korkeakoulutuksessa. Kuitenkin lähes 90 % asiantuntijoista uskoo nyt, että korkeakoulutus tulee muuttumaan tekoälyn vaikutuksesta. Daugherty kertoi Googlella työskentelevän tuhansia tutkijoita yksinomaan tekoälyn parissa, mikä osaltaan kertoo asian ajankohtaisuudesta ja painoarvosta nykyisyydessämme.
Matt Gunkel UC Riversidesta ja Jon Harbor Purduen Globalista, keskustelivat yliopiston haasteista saada henkilökunnan osaaminen ja näkemys pysymään kehityksen kelkassa. Purduessa on otettu käyttöön kursseja henkilökunnalle, joissa opitaan käyttämään tekoälyä tehokkaasti. Kursseilla painotetaan muutoksen hallinnan perusperiaatteita, kuten tiedon sujuvaa jakamista ja muutoksen ymmärtämiseen sitoutumista. Käyttötapauksien jakaminen on olennaista, jotta ymmärretään tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen tapoja eri aloilla. Gunkel ja Harbor tiivistivät, että tekoäly voidaan nähdä kuin sähkönä; se mahdollistaa monia asioita, mutta sen tehokas käyttö vaatii harkittuja päätöksiä ja suunniteltuja integraatioita.
Opiskelijoiden valmentaminen tulevaisuuden työelämään, jossa tekoäly on olennainen osa, vaatii yhteistyötä. Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille se, että kaikkiin opetussuunnitelmiin on integroitava tekoälyä, jotta opiskelijat oppivat ymmärtämään sen tehokkuuden ja mahdollisuudet. Kaikissa ohjelmissa on oltava tekoälyn elementtejä, ja turvalliset työkalut ovat välttämättömyys. On kuitenkin muistettava, että muutosvauhti on nopeaa, ja tekoälyn kehittäjätkään eivät aina pysty ennustamaan sen nopeutta, joten tehtävä ei ole helppo.
Generatiivinen tekoäly muuttaa korkeakoulutusta radikaalisti, mutta matka tulevaisuuteen ei ole suoraviivainen. Myöskään kaikki tekoälymallit eivät ole samanlaisia eivätkä sovi kaikkiin tarkoituksiin samalla tavalla. Siksi on välttämätöntä, että korkeakouluissa ymmärretään nämä erot ja valitaan työkalut tarpeiden mukaisesti.
Puheenvuoroissa nousi esille myös kysymys siitä, miten "hirviö" eli tekoäly kesytetään. Useat korkeakoulut ovat ottaneet käyttöön strategioita, jotka perustuvat pieniin ja sujuviin askeleisiin tavoitteiden suuntaan. Opiskelijoita ja IT-henkilökuntaa kannustetaan kokeilemaan ja testaamaan tekoälytyökaluja. Aikaa ja mahdollisuuksia on annettava opiskelijoille ja henkilökunnalle, jotta he voivat kehittää tarvittavia taitoja tekoälyn käytössä. Ainoa tie oppia tekoälyn hyödyntämistä on käyttää ja kokeilla sitä erilaisiin tarkoituksiin usein ja tavoitteellisesti.
Puheenvuoroissa painotettiin myös luottamuksen rakentamisen merkitystä. Tekoälyn käyttöönotto saattaa herättää pelkoja, mutta historia on osoittanut, että ihmiskunta on aina sopeutunut uusiin teknologioihin. Kuten aikoinaan matemaatikot pelkäsivät laskimien käyttöönottoa, nyt arveluttaa tekoäly. Vie aikaa ymmärtää tekoälyn potentiaali ja sen rajoitukset. Yhteistyö, kuuntelu ja avoin kommunikaatio ovat avaimia, joiden avulla tekoälyn mahdollisuuksia voidaan ymmärtää ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Avain menestykseen on jatkuva oppiminen, avoin mieli ja valmius kokeilla uutta. Tekoäly ei ole pelkästään teknologiaa; se on mahdollisuus uudenlaiseen oppimiseen, toimintaan ja kehitykseen korkeakoulumaailmassa.
Paula Vaskuri
Educause on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon organisaatioverkosto, joka keskittyy korkeakoulujen ja yliopistojen teknologian käyttöön ja sen integroimiseen opetukseen, oppimiseen ja laitoshallintoon. Educause pyrkii edistämään innovatiivisten teknologisten ratkaisujen käyttöä opetuksessa ja oppimisessa, samalla kun se käsittelee tietoturvaan, tietosuojaan ja muihin tärkeisiin teknologisiin kysymyksiin liittyviä haasteita korkeakouluissa. Organisaatio pyrkii auttamaan jäseniään parantamaan opetusta, lisäämään tehokkuutta ja kehittämään uusia ideoita teknologian avulla.
Organisaatio järjestää vuosittain konferensseja, webinaareja ja muita tapahtumia, joissa jaetaan uusinta tietoa teknologian roolista koulutussektorilla. Tänä vuonna Educause-konferenssi pidettiin Chicagossa 9. - 12.10.2023
Tämä teksti on syntynyt tekoälyn avulla. Syötin tekoälyaiheiset muistiinpanoni konferenssista Chat GTP:lle ja pyysin sitä tekemään niistä blogitekstin. Pyysin aina täydentämään edellistä tekstiä uusilla muistiinpanon osilla kolme kertaa. Lopuksi pyysin tekemään niistä yhteenvedon, mutta lopputulos ei tyydyttänyt itseäni, joten tein lopulta kolmen alkuperäisen tekoälyn tuottaman blogitekstin yhdistämisen aivan itse. Toiseksi jouduin aika paljon korjailemaan tekstiä, joka tekoälyltä luonnistui varsin kaavamaisena ja tyyliltään varsin tylsänä. Ehkä tylsyys näkyy tekstissä yhä?
Ajankohtaisia digiasioita pedagogisessa ympäristössä. Blogia julkaisee digipedagogiikka- ja videopalvelut.