Digipedaporinoita
Ajankohtaisia digiasioita pedagogisessa ympäristössä. Blogia julkaisee digipedagogiikka- ja videopalvelut.
Oulun yliopistossa avattiin keväällä kaksi kaikille avointa ja ilmaista MOOC- verkkokurssia, jotka rakennettiin osana MOOC-pilottiselvitystyötä. Pilotoinnin tuloksena Oulun yliopistolle luodaan MOOC-toimintamalli ja –ohjeita sekä selvitetään, millaista tukea MOOCien tekemiseen tarvitaan.
Toukokuussa kesälomien kynnyksellä julkaisemassamme MOOC – Vähän erilainen verkkokurssi -videocastissa hahmotettiin MOOC-opiskelun ja opettamisen lähtökohtia ja pohdittiin, miksi MOOCit ovat vähän erilaisia verkkokursseja. Tässä tekstissä jatketaan MOOC-käsitteen tarkastelua ja pohditaan mitä MOOC antaa opiskelijalle ja kurssin tekijöille.
Yleisesti ottaen MOOCilla tarkoitetaan isoja, kaikille avoimia verkkokursseja.
Oulun yliopistossa MOOC-mahdollisuuksia, on haettu ja luotu pilotoinnin avulla, konkreettisesti kaksi MOOCia rakantamalla. Pilotointiprosessin aikana MOOCien tekemiseen on perehdytty samalla MOOCien mahdollisuuksia ja tuottamiseen liittyviä tarpeita tunnistaen.
Jo pilotoinnin alkuvaiheessa tunnistettiin, että MOOCin määritelmä on tärkeä. MOOC eri yhteyksissä voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia toteutuksia, ja oli tärkeää selkeyttää, mitä MOOC tarkoittaa Oulun yliopistossa.
Oulun yliopistossa MOOCia määrittävät peruskäsitteet tarkoittavat seuraavia asioita:
MOOCien massiivisuus liittyy ennen kaikkea isoon osallistujamäärään, joita MOOCeille tavoitellaan. Tärkeää on, että MOOCin aihe on houkutteleva. MOOCeissa osallistujamäärä on rajoittamaton, joten sisältö suunnitellaan ja rakennetaan alusta alkaen niin, että isojenkin osallistujajoukkojen opiskelu ja eteneminen MOOCissa onnistuu.
MOOCit ovat avoimia kaikille, ilman pääsyvaatimuksia. Opiskelun voi kurssin aukioloaikana aloittaa ja lopettaa joustavasti omaan tahtiin ja edetä voi niin nopeasti tai verkkaisesti kuin itse haluaa.
MOOC tehdään puhtaasti verkossa. Kuka tahansa, jolla on tietokone ja internet‐yhteys, voi osallistua.
Oulun yliopiston MOOCit ovat oikeita opintojaksoja, jotka sisältävät oppimistehtäviä. MOOCit ovat aina opintopisteytettyjä eli hyväksytysti tehtävät suorittamalla on opiskelijalla mahdollisuus saada opintopisteet ja virallinen opintosuoritusmerkintä Avoimen yliopiston kautta. Oulun yliopistossa MOOC on myös täysin maksuton.
Yllä oleva määritelmä on vahvistettu Oulun yliopiston viralliseksi MOOC-määritelmäksi (MOOC-kriteerit).
MOOC on avoin verkkokurssi, jossa kohderyhmä on paljon isompi kuin ns. tyypillisessä verkkokurssissa ja opinnot voi aloittaa kuka tahansa vaikka heti.
Opettajan näkökulmasta MOOCien erityispiirteet vaikuttavat kurssin suunnitteluun ja toteutukseen monella tavalla. Kun kyseessä on kurssi, jossa haetaan alusta alkaen isoja osallistujajoukkoja ja jossa opiskelija voi aloittaa opiskelun joustavasti koska vain ja myös edetä omaan tahtiin, tulee kurssi rakentaa automatisoiduksi. MOOCissa erityisesti suunnitteluvaihe korostuu ja siihen tuleekin varata riittävästi aikaa ja tekijöitä. Automatisointi lienee suurin ero ja haastekin verrattuna perinteisempään verkkokurssiin. Automatisoidulla kurssilla opiskelijan aktivointi ja oppimisen vuorovaikutuksellisuus nousevat merkittävään rooliin ja erinomaisen oppimiskokemuksen varmistaminen vaatii myös opettajalta erityisen hyvää pedagogista osaamista. MOOC-kurssi pakottaa pohtimaan paitsi pedagogisia myös visuaalisia ratkaisuja huolellisesti.
Opiskelijan näkökulmasta suurin ero lienee joustava opiskelu, sillä yleensä verkkokursseilla on ilmoittautumisaika, jonka jälkeen opintojaksoa pääsee suorittamaan rajatun ajan. MOOCeissa sen sijaan opiskelun voi aloittaa heti: Voit hypätä kurssille ja aloittaa opiskelun välittömästi kiinnostavan kurssin löydettyäsi, ilman ilmoittautumisviiveitä tai mahdollisten tunnusten odottelua, ja voit myös edetä täysin omassa tahdissasi. MOOC-kurssilla voit opiskella ilman opinto-oikeutta ja tämä tietysti on monelle mahtava mahdollisuus!
Oulun yliopiston opintojaksoissa ero näkyy myös sijainnissa: Oulun yliopiston normaalit opintojaksot ovat omassa Moodlessamme, Oulun yliopiston MOOCien oppimisympäristö puolestaan DigiCampus.
MOOCin tekeminen ei sinällään ole itseisarvo. Jos tutkimusryhmässä tai koulutusohjelmassa opetetaan ja tehdään tutkimusta jostain ajankohtaisesta tai uniikista aiheesta, on vain järkevää puntaroida voisiko aihe kiinnostaa isompiakin joukkoja ja voisiko aiheesta tarjota itsenäisesti ja joustavasti suoritettavia opintoja.
Tiedekuntia ja tutkimusyksiköitä kannustamme yhdessä pohtimaan, mitä juuri meiltä olisi tärkeää tai järkevää näyttää maailmalle tällaisella hieman uudella tavalla. Parhaimmillaanhan MOOC on kaikille avoin näyteikkuna meidän yliopistossamme tarjottavaan opetukseen, tutkimukseen ja osaamiseen.
MOOCin tekeminen on myös pedagoginen mahdollisuus: kun opiskelijan oppimispolkua rakennetaan sellaiselle kurssille, jossa opettaja ei ole läsnä, tehdään moni asia tehdään hieman eri tavalla kuin perinteisellä verkkokurssilla. Esimerkiksi oman, jo olemassa olevan hyvän verkkokurssin "moocittaminen" olla hieno tilaisuus kehittää omaa digipedagogista osaamista. Digitaalisen saavutettavuuden huomioiminen MOOCia rakentaessa kasvattaa osaamista varmasti.
MOOCit ovat hieno mahdollisuus avata Oulun yliopiston tarjontaa, ja samalla myös vahvistaa arvokasta brändityötä: MOOCeissa tarjotaan tilaisuus tutustua Oulun yliopiston erinomaiseen koulutustarjontaan.
Ensin kannattaa tietenkin miettiä aihetta. Mitä meillä täällä on sellaista mistä MOOC olisi hyvä rakentaa, mitä sellaista meillä on mitä muualla ei ole? Tai onko meillä jo olemassa joku aihe/opintojakso, vaikkapa tutustumiskurssi, joka saattaisi kiinnostaa paitsi tulevia opiskelijoita niin myös muutakin yleisöä korkeakouluyhteisön ulkopuolellakin? Yhtä lailla tärkeää jo alusta asti on tarkastella tavoitetta ja potentiaalista kohderyhmää. Mitä lisäarvoa MOOC meille tuo ja kuka siitä hyötyy, kenelle tämä sisältö on merkityksellistä?
Myös käytettävä kieli on valittava jo alkumetreillä: halutaanko tavoitella suomenkielistä yleisöä tai testata aiheen kiinnostavuutta ensin suomeksi, kansallisesti, vai tehdäänkö kansainvälinen MOOC englanniksi, jolloin potentiaalinen osallistujajoukko on heti tietenkin isompi ja laajempi. Englanninkielinen MOOC pääsee tietenkin myös UNIC-tarjontaan.
Tarpeesta ja lähtötilanteesta riippuen, olemassa olevan kurssin muokkaaminen MOOCiksi voi tapahtua myös kohtuullisella vaivalla. Keveimmillään moocittaminen voi tarkoittaa sitä, että hoidetaan jo olemassa olevalla, sisällöllisesti hyvällä ja valmiilla verkkokurssilla MOOCin vaatimat alusta- ja opintohallinnolliset ratkaisut kuntoon. Eli, että kurssille pääsee mukaan opiskelemaan koska vain ja että kuka tahansa saa MOOCin suoritettuaan opintopisteet itselleen, kun noudatetaan MOOC-pilotoinnissa rakennettua ja hyväksi havaittua toimintamallia.
Oulun yliopistossa pilotoinnin aikana on tunnistettu MOOCin tekemiseen liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia. Vaikka MOOC-toimintamallin ja tukipalveluiden rakentaminen on vielä vaiheessa, on henkilöstöllä mahdollisuus saada matalan kynnyksen tukea Bookings-konsultaatiopalvelun kautta. Konsultaatiossa sisällön asiantuntijat pääsevät keskustelemaan MOOCeihin liittyvistä kysymyksistä asiantuntijoiden kanssa ja heillä on mahdollisuus pyytää esimerkiksi ohjausta MOOC-tuotantoprosessiin, MOOCien opintohallinnollisiin koukeroihin tai hakea vinkkejä yksittäisen potentiaalisen opintojakson moocittamiseen. Konsultaatio voi olla myös MOOC-aiheen yhdessä pallottelua tai tuotannon etenemisen hahmottelua, miten päästä sujuvasti liikenteeseen.
MOOC todella on monelle mahdollisuus, oppia uutta tai näyttää omaa osaamista parhaimmillaan koko maailmalle! Ei siis muuta kuin uutta oppimaan tai ideoita hakemaan: MOOC-pilotit ja muu kuluneen vuoden aikana Oulun yliopistossa julkaistu MOOC-tarjonta löytyy JOY:n sivuilta.
Lämpimästi tervetuloa opiskelemaan Oulun yliopiston MOOCissa!
Tiina Vertanen ja Viivi Oikarinen
Digipedagogiikka- ja videopalvelut
Ajankohtaisia digiasioita pedagogisessa ympäristössä. Blogia julkaisee digipedagogiikka- ja videopalvelut.