Aina ei tarvitse pärjätä yksin - yhteisöllisyys hyvinvoinnin ja muutoskyvyn perustana

Yhteisön ja ihmissuhteiden merkitys ihmisen hyvinvoinnille on merkittävä. Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve kuulua johonkin yhteisöön. Yhteisöllisyys on omaehtoisuuden ja kyvykkyyden ohella tunnistettu myös tutkimuksessa yksilön perustarpeeksi. Parhaimmillaan yhteisö tarjoaakin tukea, rohkaisua ja turvaa. Se vahvistaa myös oppimista ja ihmisenä kasvua ja kehitystä sekä antaa merkitystä elämään. Yhteisöllisyys ja verkostot ovat myös oleellinen osa muutoskyvykkyyttä ja sen vahvistumista.
ihmisiä tunnelin päässä

Yrittäjälle yhteisöt ja verkostot ovat merkittäviä niin tuen lähteinä kuin liiketoiminnan mahdollistajina. Uudet yhteistyösuhteet, myynti ja kehitys tapahtuvat usein yhteisöissä ja verkostoissa. Yksin ei pääse pitkälle. Verkostot ja voimaannuttavat ihmissuhteet paitsi auttavat vaikeuksien keskellä sekä vahvistavat ja luovat uskoa myös uusien haasteiden kohdatessa. Toleranssi-hankkeessa yrittäjien hyvinvointivalmennuksia pitäessä huomasimme, että toisilta yrittäjiltä oppiminen, kokemusten jakaminen, vertaistuki, uusien yhteistyösuhteiden ja ideoiden syntyminen ja asioiden kehittäminen yhdessä nousivat jopa tärkeämmäksi kuin valmennusten virallinen ohjelma.

Kyläyhteisöistä tämän päivän yhteisöllisyyteen

Aikaisemmin isot suvut ja kyläyhteisöt tarjosivat luontevasti yhteisön, johon kuulua ja ihmissuhteita ympärille. Vaikka ihmiset ovat siirtyneet suurilta osin pois maaseudulta, tarve ihmissuhteille ja yhteisölle ei kuitenkaan ole muuttunut mihinkään. Nykyään yhteisöön kuuluminen ei välttämättä tapahdu itsestään, vaan sen eteen joutuu tekemään töitä. Erityisesti korona-aika opetti, miten tärkeitä ihmissuhteet ja verkostot ovat erityisesti kriisin keskellä. Yksilöä korostavassa yhteiskunnassa onkin hukattu paljon tästä yhteisöllisyyden voimavarasta ja sitä on tärkeä tietoisesti etsiä uudelleen.

Vaikka emme palakaan takaisin perinteisiin maaseudun kylä- ja sukuyhteisöihin, voimme luoda yhteisöllisyyttä tai ainakin puitteita sille myös nykyajassa. Oletko sinä osa jotain tai joitain yhteisöjä ja millä tolalle ihmissuhteesi ja verkostosi ovat? Kannattaa tehdä inventaari molemmista ja miettiä, miten niitä voi vahvistaa. Harva pärjää yksin, eikä tarvitsekaan. Verkostojasi ja sen myötä yhteisöllisyyttä voi vahvistaa esimerkiksi osallistumalla ja etsiytymällä johonkin olemassa olevaa yhteisöön vaikka tapahtumien, ammatillisten verkostojen, harrastusporukoiden ja vapaaehtoistyön kautta sekä tietoisesti rakentamalla verkostoja ja auttamalla muita. Huomaat, että se kannattaa.

Yrittäjien kokemuksia hyvinvointivalmennuksista

Keski-Suomessa meneillään olevassa Toleranssi-hankkeessa yhteisöllisyys nousi tärkeäksi osaksi toteutettuja hyvinvointivalmennuksia. Yrittäjät kokivat hyväksi rennon keskustelun muiden yrittäjien kanssa, sillä niissä sai mahdollisuuden kuulla muiden ajatuksia ja huomata, että muutkin painivat samojen asioiden kanssa. Toisilta oppiessa ja kokemuksia jakaessa myös innostus ja motivaatio esimerkiksi omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen kasvoi. Yhteen tullessa myös ajatusten ja kokemusten jakaminen, uudet ideat, positiivinen fiilis ja kaverin auttaminen nousivat tärkeiksi asioiksi.

Yhteisöllisyys nousussa

Keski-Suomeen on noussut useita yrittäjien yhteisöllisyyttä vahvistavia tiloja ja hankkeita. Tiedossani olevista näistä viimeisin on Laukaan Yritystankkaamo – Yhteisöllinen tila alueen yrittäjille. Yritystankkaamon tavoitteena on hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja muutoskyvykkyyden vahvistaminen ja se tarjoaakin yrittäjille oivan alustan ja paikan valmennuksille, kohtaamisille, yhteisöllisyydelle ja oppimisille. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti toteuttaa hanketta yhdessä Laukaan kunnan kanssa. Tulen hankkeen aikana tarkastelemaan yhteisöllisen tilan ja yhteisöllisyyden vaikutusta yrittäjän resilienssiin ja sen vahvistumiseen omassa tutkimuksessani.
Nyt viimeistään on aika heittää pois ”kyllä minä pärjään, en tarvitse apua” -ajattelu romukoppaan ja mahdollisuuksien mukaan liittyä osaksi jotain yhteisöä tai verkostoa tai aloittaa itse sellainen. Yhdessä, enemmän, hauskempaa.

Kirjoittaja:
Santeri Halonen, KTM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®. Kirjoittaja toimii monipaikkaisen MicroENTRE®n muutosvalmentajana ja asiantuntijana Keski-Suomessa Toleranssi ja Yritystankkaamo -hankkeissa.

Lähde:
Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000). Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being. The American psychologist, 55(1), 68-78.
Kuva Pixabay