Miten väitöskirjatutkimustyön sitten voi aloittaa? Selvää oli, että kemiaan tutkimustyöni tulisi liittymään, mutta haaveenani on ollut jo opiskeluajoista lähtien tehdä tutkimustyön kautta jotakin, joka hyödyttää myös yritysmaailmaa jollain tapaa. Ajattelin, että minulle ihanteellisinta tutkimuksen toteuttamiseksi olisi saada tohtorikoulutettavan palkallinen paikka. Tuohon aikaan sellaisia ei ollut paljonkaan tarjolla ja ne mitä oli, olivat sitäkin kilpaillumpia. Niinpä keskusteltuani professorin kanssa ja aiheaihion synnyttyä aloin hakemaan apurahoja.
Hakemuksia onkin tullut kirjoitettua aika lukematon määrä, mutta ei pelkästään turhaan. Keski-Pohjanmaan kulttuurirahasto päätyi tukemaan tutkimustyötäni kolmella apurahalla, mikä oli tutkimustyön aloittamiseksi ja edistämiseksi erittäin tärkeää. Se loi myös tunteen siitä, että edistämäni asia koetaan tärkeäksi. Apuraha mahdollisti myös työskentelyn yliopistolla osa-aikaisesti, jolloin kykenin myös edistämään aluekehitystyötä tutkimustyön ohella.
Matka väitöstyön parissa on ollut moninainen. Olen päässyt osallistumaan erilaisiin kesäkouluihin, konferensseihin ja kursseihin. Olen ollut adsorptiokesäkoulussa Glasgowssa, kiertotalouskurssilla Luleåssa, geopolymeeri-konferenssissa Portugalissa ja tutkimusvierailulla Italiassa. Näiden matkojen toteutumiseksi olen saanut myös erinäisiä matka-apurahoja. Verkostoituminen ja toisissa tutkimuslaitoksissa käyminen antaa näkemystä omaan tutkimustyöhön ja myös perspektiiviä Suomen ja suomalaisen yliopiston tilanteeseen ja kehitystarpeeseen. Onnekseni ennätin osallistua näihin ennen koronan alkamista.
Mitä sitten on se väitöstyö? Yksinkertaisimmillaan opintoja, julkaisuja ja yhteenveto. Todellisuudessa työ on aika yksinäistä. Väitöstutkijan tuleekin olla hyvin itseohjautuva, motivoitunut aiheeseen ja viihtyä aika hyvin itsensä kanssa. Työ on haastavaakin, välillä asiasisällön vuoksi, välillä pitkäjänteisen työn vuoksi sinnikkyyttä koetellen. Sitten toisaalta, työ on mahtavan inspiroivaa, kun asiat onnistuvat. Toisaalta uusien asioiden kahmiminen ja uuden oppiminen vievät mennessään. Yhteistyöverkoston kokoaminen ja pilotointien tekeminen yhdessä yritysten ja toisten tutkimusorganisaatioiden kanssa on ollut todella motivoivaa ja merkittävää.
Mitä vaikutuksia väitöstyöllä on ollut alueellisesti Kerttu Saalasti instituutin näkökulmasta? Se tietysti riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Osa vaikutuksista on suoria, osa välillisiä. Instituutin näkökulmasta alueelle on saatu uusia tutkimushankkeita ja työvoimaa sitä myöten. Kaivosalueiden näkökulmasta alueiden mahdollisuuksia on selvitetty, havaittuja mahdollisuuksia on hankkeistettu ja verkostoa yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden välille on syntynyt. Instituutin kotipaikan, Nivalan kaupungin näkökulmasta alueen tunnettavuutta on kasvatettu, alueelle on saatu uutta yritys- ja työvoimaa. Ympäristön näkökulmasta olemme hieman viisaampia vesien puhdistamisen, teollisten sivuvirtojen hyödyntämisen ja kaivostenympäristöllisten vaikutusten ymmärtämisen suhteen.
Oulun yliopistossa on hyvä tehdä väitöstutkimusta ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosan aktiiviset yhteistyöverkostot mahdollistavat tutkimustyön yhdistämisen vahvasti alueelliseen toimintaan. Kaiken kaikkiaan koen matkan olleen merkityksellinen.
Kirjoittaja: Johanna Laukkanen, FM, Projektipäällikkö, Oulun yliopisto Kerttu Saalasti Instituutti, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä. Väittelee keväällä 2023 Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa alanaan prosessitekniikka/kestävä kemia.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus