Aiemmin Miia Ojalla oli taskussaan tradenomin tutkinto ja kokemusta pankkialalta, mutta uran suunta muuttui, kun hän aloitti Yrityspuistossa harjoittelijana erityisammattiopintojensa ohessa. Hankkeeseen nimeämisen myötä hänen roolinsa vahvistui asiantuntijaksi, joka tukee Utajärven yrityksiä erityisesti kasvutavoitteissaan.
KASVA-hankkeen ytimessä on verkostomainen yhteistyö. Miialla on tästä yhteistyöstä kokemusta nyt noin 1,5 vuotta. Hän kuvailee oppimista prosessiksi, jonka varrella ei ole tapahtunut välttämättä suuria mullistuksia, vaan ennemminkin paljon pienempiä oivalluksia työskentelyn lomassa. Ja tätähän oppiminen parhaimmillaan on. Oppimista ei juurikaan tapahdu diasulkeisissa, vaan siinä hetkessä, kun tietoa oikeasti sovelletaan käytäntöön.
Asiantuntijuuden kehittymisessä verkostot voivat tarjota merkittävää tukea: niissä jaetaan tietoa, opitaan yhdessä ja kehitetään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Asiantuntijaverkostoissa yhteisöllinen oppiminen on keskeistä. Vuorovaikutuksessa asiantuntijat eivät ainoastaan jaa tietoa, vaan myös rakentavat uutta ymmärrystä ja innovatiivisia ratkaisuja. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista ja avointa suhtautumista erilaisiin näkökulmiin.
Mitä asiantuntijuuden kasvu Miialle sitten merkitsee?
"Ei tarvitse mahtua tiettyyn muottiin, vaan voi olla oma itsensä, esittää kysymyksiä ja myöntää avoimesti, ettei tiedä kaikkea", hän toteaa. Miian mukaan verkostotyöskentely on paitsi lisännyt hänen tietotaitoaan, myös auttanut häntä tunnistamaan omat vahvuutensa.
Vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen ja siihen liittyvä reflektointi ovat lähteenä syvemmälle itsetuntemukselle. Erilaisissa työyhteisöissä ja verkostoissa tapahtuva yhteisöllinen oppiminen mahdollistaa työntekijöiden psykologisten perustarpeiden täyttymisen, kuten yhteenkuuluvuuden tunteen ja autonomian kokemuksen. Tämä edistää työhyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon. Miia kokee, että nykyisessä työympäristössä hän voi hyödyntää osaamistaan vapaasti ja kynnys sanoa "en tiedä" on madaltunut. Tärkeää on myös se, että aina on joku, jolta kysyä neuvoa, eikä kukaan ihmettele sitä, ettei jotakin asiaa tiedä.
Vaikka yhteisöllinen oppiminen tarjoaa monia etuja, sen toteuttamiseen voi liittyä haasteita. Esimerkiksi laadukkaan yhdessä oppimisen saavuttaminen voi olla haastavaa, ja se vaatii tietoista panostusta vuorovaikutuksen laatuun. Myös aikataulut asettavat haasteita. Tutustuminen ja yhteisen ymmärryksen luominen ei tapahdu hetkessä. Luottamus ei synny pakottamalla vaan ajan kanssa yhteisten kokemusten kautta. Miia toteaa, että useiden eri organisaatioiden yhteistyön muotoutuminen uomiinsa kesti lähes vuoden ja onkin harmi, että projekti lähenee jo loppusuoraansa, kun tuntuu, että vauhtiin on päästy juuri kunnolla. Yhteistyön on kuitenkin tarkoitus jatkua jossain muodossa myös hankkeen jälkeen.
Yhteisöllinen oppiminen työpaikoilla ja asiantuntijaverkostoissa on prosessi, joka vaatii aikaa, luottamusta ja avointa vuorovaikutusta. Miian kokemus osoittaa, että asiantuntijuus ei ole pelkästään tietoa, vaan myös itsensä ja omien vahvuuksiensa tunnistamista. Kun verkostot tukevat oppimista, syntyy uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia, jotka eivät olisi yksin saavutettavissa. Mitä enemmän uskallamme kysyä ja jakaa osaamistamme, sitä enemmän voimme oppia yhdessä.
KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanke on Pohjois-Pohjanmaan eri puolilla toimivien matalan kynnyksen yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden ryhmähanke, jonka päätavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä, muutoskyvykkyyttä sekä alueiden elin- ja pitovoimaa.
Kirjoittaja: Tiina Pääkkö, FM, työpaketti 1:n vetäjä, KASVA-hanke, Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
Lähteet:
Aaltola, P., Lainema, K., Laajala, M., Hämäläinen, R., Manninen, A., & Koponen, S. (2022). Tiedosta tekoihin: Vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen johtajien koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(1), 27–43.
Ryynänen, J., Simonen, A., Karkkola, P. (2020): Psykologiset perustarpeet työelämässä – autonomian edistämisellä kohti työn imua. Työelämän tutkimus, Vol 18 Nro 3 (2020).
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus