Energian hinnan noustessa yhä useampi kotitalous ajautuu vääjäämättä rajan alapuolelle. Globaalisti energiaköyhyys tarkoittaa kuitenkin ajanmukaisten energiapalvelujen puutetta. Tähän sisältyvät mm. tavat, joilla energiaa tuotetaan sekä siitä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat.
Energiapalveluissa Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. Meillä sekä valtio että yksityissektori tuottavat todella laadukkaita palveluja yhteisöistä yksityisille. Energiaketjujen lukkoihin tarvitaan avaimia kipeämmin kuin koskaan. Eurooppa haluaa olla riippumaton energian tuonnista ja käyttää vihreästi tuotettua energiaan. Valtio tukee energian tuotannon uudistamista ja monet yksityiset ovat tarttuneet tilaisuuteen. Esimerkkinä vaikka liikennekelpoisen biokaasun tuotanto ja jakelupisteiden määrän lisääntyminen kartalla. Kaasuautoilla ajavat kiittävät ja luonto kiittää, kun tarve fossiilisista polttoaineista vähenee.
Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelman (Interreg NPA) rahoittamassa GREENER-klusterihankkeessa järjestetyn seminaarin teemana oli tällä kertaa ajankohtaisesti energiapalvelut. 31. maaliskuuta järjestettyä tilaisuutta emännöi Anne Marie McLaughlin ERNACT-verkostosta.
Jokimukan kunnan Vuollerimin kylän kirkko. Kuva Heidi Kanala-Salminen
Jokimukan kunta sijaitsee Pohjois-Ruotsissa Norrbottenin läänissä. Pinta-alaltaan se vastaa likipitäen Suomen suurinta kuntaa, Inaria väkiluvun ollessa noin 5000. Alueen luonnonkauniissa maisemissa sijaitsee neljä kansallispuistoa ja lähes viisikymmentä luonnonsuojelualuetta. Kunnan halki virtaa Luulajanjoki. Sen varrella olevista viidestätoista vesivoimalasta yksitoista sijaitsee Jokimukan kunnassa. Alueen runsaan sähköntuotannon ja sähkönenergian halvan hinnan vuoksi alueen pääasiallinen energiankäyttömuoto on sähkö. Sähköenergia kattoi vuonna 2016 LECo-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan peräti yli 70 prosenttia koko alueella käytetystä energiasta.
Energia-asiantuntija Silva Herrmann on tehnyt jänteikästä työtä kunnan energianeuvontapalveluiden parissa. Hän oli mm. edistämässä hanketta, jossa Jokimukan taajaman liepeille rakennettiin puuhakkeella ja -pelletillä toimiva kaukolämpövoimala – kunnan ensimmäinen.
Kuntalaisille tehdyssä kartoituksessa kysyttiin heidän kiinnostustaan uusiutuvan energian lähteisiin. Silva Herrmann kertoo, että ”kuntalaisilla on kyllä kiinnostusta ennen kaikkea aurinkoenergiaan, mutta taloudellisesti aurinkopaneelien tai -keräimien asennus nähdään kannattamattomana niin kauan, kun halpaa sähköä on saatavilla. Talven kaamosaika ja pätevien asentajien puute ei edistä asiaa”.
Alue on erittäin otollinen kohde uusille pilottihankkeille. Tilastojen mukaan alueen väestönkehityksen trendi on vuodesta 1960 lähtien ollut jatkuvasti laskeva. Alueelle tarvitaan kipeästi lisää elinvoimaa.
Biokaasulla toimimaan muunnettu traktori. Kuva: Tapio Kyngäs
Arto Rautevaaralla ECO Conceptista on pitkä kokemus ajoneuvojen ja työkoneiden kaasumuunnoksista niin bensiini- kuin dieselmoottoreihin. Rautevaaran tarjoamat palvelut sopivat erinomaisesti nykyiseen tavoitteeseen siirtyä fossiilisista polttoaineista paikallisesti tuotetun biokaasuun käyttöön.
”Biokaasumuunnos bensiinikäyttöiseen henkilöautoon maksaa noin 3000 EUR, dieselautoon hieman enemmän. Muutaman kilometrin lämmittelyajon jälkeen bensa-auto käy pelkästään kaasulla eikä polttoaineen vaihtumista edes huomaa. Raskaassa liikenteessä on hyväkuntoista kalustoa. Kaasukäyttöön muunnettuna kuljetusalan yrittäjän tarvitsisi tankata kuorma-autoonsa kallista dieseliä enää puolet entiseen verrattuna. Verotus ja halpa polttoaineen hinta on aiemmin rajoittanut biokaasuautojen yleistymistä. Nyt tilanne on muuttunut päälaelleen ja kyselyitä biokaasumuunnoksista tulee lähes päivittäin”, Rautevaara toteaa.
Motiva Oy on Suomen valtion kestävään kehitykseen tähtäävä yhtiö, joka kannustaa yleisesti energian sekä materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva tarjoaa asiantuntijapalveluja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi julkishallinnosta kuluttajille saakka.
Asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivalta kannustaa kaikkia mukaan toteuttamaan kestäviä valintoja asumisessa ja arjessa: ”Yhdessä toimimme tehokkaasti. Kestävää, vastuullista muutosta on kyettävä nopeuttamaan. Tämä vaatii määrätietoista toimintaa niin valtionhallinnossa, kunnissa kuin yrityksissäkin. Myös kansalaiset tarvitaan mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Palveluihimme kuuluu mm. alueellisten energianeuvontapalvelujen tuki ja koulutus.”
Motiva tarjoaa tuotteita ja palveluja muistakin aihekokonaisuuksista, esimerkkinä vaikkapa kestävä liikenne ja liikkuminen.
Kuva Huutolan tilan biokaasulaitos Suomussalmella. Kuva Ritva Imppola
Omakotiliitto toimii kaikkien pientalo- ja vapaa-ajan asuntojen omistajien edunvalvojana poliittisissa päätöksissä sekä paikallisella että kansallisella tasolla, yhdessä EU:n vastaavien järjestöjen koalitiossa EU-tason lobbaukseen saakka.
Toiminnanjohtaja Marju Silander Omakotiliitosta kertoi seminaarissa liiton palveluista ”Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja siihen kuuluu yli 230:n paikallisyhdistyksen kautta jo yli 70 000 henkilöjäsentä. Me liitossa toimimme yli 1,1 miljoonan kotitalouden hyväksi. Liitto jakaa ilmaista remontti-, kunnossapito- ja lakineuvontaa jäsenilleen.”
Silander toi esimerkkien avulle sen, miten Suomen eri kunnissa asumisen kokonaiskustannukset vaihtelevat suuresti. 120 neliömetrin standardiomakotitalon asumisen kustannukset ovat kalleimmat Leppävirralla, liki 7000 euroa vuodessa ja halvimmat Kempeleessä 3700 euroa. Toisena esimerkkinä Marju Silander toi esiin sähkön siirtomaksujen kallistumisen ja sen, että jakeluyhtiöiden tulee monopoliasemastaan huolimatta kohtuullistaa siirtomaksut. Siirtomaksujen kohtuullistamisesta on tehty liiton toimesta kansalaisaloite. Kolmantena hän kertoi energian sääntelyn vaikutuksista ja sen, että asumiseen kohdistuvan sääntelyn ja ohjauskeinojen tulee olla kannustavia, ja että pakkokeinoja tulisi välttää.
Mauritz Ketola Wifotek Oy Ab:sta puhui nykyaikaisesta pellettilämmityksestä. ÖkoFEN on pellettikattiloiden asiantuntija ja yksi johtavista uusiutuvan energian eri ratkaisujen toimittajista. Kattila voidaan varustaa Stirling-generaattorilla, jolloin osa lämmöstä saadaan muutettua sähköksi. Kun järjestelmään yhdistetään aurinkopaneelit, voi talous olla energian suhteen omavarainen - lämpöä ja sähköä kattilasta ja siihen asennetusta generaattorista talvella, kesällä aurinkopaneeleista sähköä. ”Nykyaikainen pellettikattila on erittäin energiatehokas. Uusi polttotekniikka tuotiin markkinoille vuonna 2020. Siinä erityisesti kehitetty ilmavirta luo tulen ilman liekkiä. Se vähentää piipusta tulevat hiukkaspäästöt minimiin.”, Mauritz Ketola kertoo.
Euroopan energiantuotantoon tulee valjastaa kaikki uusiutuvan energian lähteet tuontienergiaa korvaamaan – kuitenkin kestävän kehityksen periaatetta noudattaen. Tuotetun energian hinta ei saa kuitenkaan käydä liikaa kuluttajien kukkarolle.
Aurinko- ja tuulivoima ovat erinomaisia energianlähteitä. Entä ellei paista eikä tuule? Biokaasua maaseuduilta ja ”ylijäämäsähköllä” tuotettua vedynvarastointia? Olivat keinot mitä tahansa, varmaa on, että monimuotoisia energiapalveluita ja kuluttajien edunvalvontaa tarvitaan jatkossa entistä enemmän – niin paikallistasolla kuin valtakuntien rajat ylittävänä.
Kirjoittaja:
Markku Kananen, DI, projektipäällikkö, GREENER-hanke
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, tulevaisuuden tuotantoteknologioiden tutkimusryhmä FMT
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus