Uusin neurotutkimus ja psykologinen tutkimus aivoista ja tunteista (esim. Lisa Feldman-Barret) on kiinnostavaa. Kun ihminen kokee paljon epävarmuutta, ihmisessä erittyy kemikaaleja, jotka nostavat sykettä, verenpainetta ja hikeä erittyy. Tällaiset stressin tunteet ovat merkki siitä, että jotain merkittävää on tapahtumassa. Lopulta tunteiden avulla voidaan ymmärtää, pohjimmainen tarve tunteen taustalla sekä se, mitä lopulta on tapahtumassa.
Kun tulee ahdistusta, se tarkoittaa, että aivot ja keho valmistavat sinua johonkin vaikeaan tai johonkin missä pitää oppia uutta, jotta epävarmuus vähenisi. Oikeasti et halua tai ei kannata poistaa tätä ahdistusta siirtämällä huomio muualle tai peittelemällä epävarmuutta. Epävarmuuden aiheuttama ahdistus vain kannattaa kokea eri tavalla. Se kannattaa nähdä tilaisuutena oppia parempia reagointitapoja tilanteeseen. Pelko ja ahdistus on tie oppimiseen.
Aivot ratkovat jatkuvasti ongelmia luokittelemalla ja nimeämällä tapahtumia ja asioita. Kun aivosi ovat oikein “rakeiset” eli sinulla on paljon erilaisia merkityksiä eli kokemusta ja tietoa, aivot pystyvät arvaamaan ja tulkitsemaan tehokkaasti erilaisia tilanteita. Jos aivot eivät pysty valitsemaan eivätkä tulkitsemaan eri tilanteita, syntyy stressiä. Jatkuva stressi on rankempaa elimistölle ja elämästä voi muodostua selviytymistaistelu. Osaamisvaje voi olla myös työuupumisen taustalla.
Siksi kaikenlainen opiskelu ja myös kaunokirjallisuuden lukeminen kannattaa. Näin saat tietoa, ymmärrystä ja sanoja erilaisille tilanteille ja tunteille. Aivosi kasvavat ja kehittyvät vastaamaan yhä erilaisempiin ja yhä vaativampiin tilanteisiin. Yrittäjälle opiskelu, verkostoituminen ja sivistys näkyvät kiistatta myös yrityksen tuloksessa, kun ymmärrys ja toimintakyky kasvaa opintojen edistyessä ja elämänkokemuksen kasvaessa. Tämä lisää luottamusta itseen ja sen myötä myös muiden luottamus sinuun kasvaa.
Luottamus on epävarmuuden tunteen vastakohta. Luottamus poistaa stressiä ja luo hyvinvointia. Luottamus kasvaa, kun asiat etenevät odotetusti. Työpaikoilla se vähentää sopimisen tarvetta ja epävarmuutta. Työyhteisössä luottamus parantaa tiedonkulkua ihmisten välillä, lisää sitoutuneisuutta ja innovaatiokyvykkyyttä.
Luottamus tarkoittaa ihmisen kykyä ja halua asettua alttiiksi eri tilanteissa ja erilaisissa ihmissuhteissa ja rooleissa. Siksi luottaminen sisältää aina myös jonkinasteisen riskin. Ihmisten luottavaisuusasteessa on suuria eroja, jotka juontavat juurensa ihan lapsuuteen saakka. Taipumus luottaa syntyy jo lapsena, mutta se muovautuu elämänkokemusten mukana. Osa ihmisistä on erittäin luottavaisia ja uskaltavat heittäytyä liiankin helposti uusiin tilanteisiin.
Luotettavuutta arvioidaan joko hyväntahtoisuuden, integriteetin tai osaamisen näkökulmista, joskus kaikista näistä. Skeptikko ja varautuja säästyy monelta mahalaskulta elämässä, mutta toisaalta saattaa menettää kullanarvoisia tilaisuuksia varovaisuutensa takia. Mistä tietää mihin voi ja kannattaa luottaa? Ja kuinka paljon? Luottamuksen lajit tunnistamalla voi luottamusta rakentaa palan kerrallaan ja tiedostaa missä riskit piilevät.
Työssä tai muussa osaamisperustaisessa yhteistyössä tarvitaan kaikkia kolmea luottamuksen osa-aluetta. Hyvä tahto ja tunne eivät riitä, kun pitäisi luoda jotain uutta tai ratkoa kompleksisia tilanteita. Silloin tarvitaan osaamista ja luottamusta vahvaan tietotaitoon. Tällaisen luottamuksen voi saavuttaa tietyllä koulutuksella sekä kokemuksen ja koulutuksen yhdistelmällä. Toisaalta vahva osaaja ei välttämättä herätä luottamusta yhteisössä, jos hyväntahtoisuus ja kyky luoda tiimihenkeä puuttuu. Siksi luottamusta kannattaa rakentaa tietoisesti osaamisen ja tietotaidon kehittämisen lisäksi myös hyväntahtoisuuden ja integriteetin tasolla. Näin vähennät työkavereidesi stressiä ja luot hyvinvointia sinne, missä oletkin.
Luottamus rakentuu onnistuneen viestinnän seurauksena ja niinpä luottamus elää ja hengittää aina ihmisten muodostamissa verkostoissa. Verkostoissa, joissa vuorovaikutus perustuu luottamukselle, ideoidaan, opitaan, luodaan uutta tietoa ja ratkotaan ongelmia yhdessä menestyksekkäästi. Kun luottamus sekä itseen että vastapuoleen on kunnossa, ihminen voi hengittää vapaasti, puhua vapaasti ja ottaa suurempia riskejä.
Asteikolla 1-10: Kuinka luottavainen henkilö sinä olet? Miten arvioit henkilön integriteettiä, hyväntahtoisuutta tai osaamista? Osaatko erotella nämä luottamuksen lajit toisistaan?
Kirjoittaja: Päivi Lohikoski, FT, koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Lähteet:
Lisa Feldman-Barret (2023) Seitsemän ja puoli oppia aivoista
Lohikoski et al. (2016) Impact of trust on communication in global virtual teams.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus