Ehkä toimitusketjussa toimivalta pörssiyhtiöltä on tullut jo kysymyksiä liittyen esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaan tai siihen, noudatetaanko yrityksessä vähintään minimipalkkaustasoa. Vastuullisuuskysymyksiin on saattanut törmätä jo lainaneuvotteluissa tai julkisissa kilpailutuksissa. Jo voimaan tulleiden ja tulevien uusien EU:n vastuullisuussääntelyiden kautta ne tulevat olemaan esillä entistä enemmän, halusipa sitä tai ei.
Vastuullisuuteen tähtäävät lait ja asetukset eivät ole sinällään uusi asia. Monet kansalliset lait ovat ohjanneet esimerkiksi taloudellista vastuullisuutta jo vuosikymmeniä, suojaten taloudellista järjestelmää ja varmistaen reilun liiketoiminnan. Esimerkiksi Suomen Kirjanpitolaki velvoittaa yrityksiä noudattamaan hyvää kirjanpitotapaa ja raportoimaan taloudellisesta tilanteestaan läpinäkyvästi. Jatkossa EU:n vastuullisuussääntelyn kautta tulevat erilaiset direktiivit, asetukset ja ohjaavat lainsäädännöt tulevat vaikuttamaan ainakin välillisesti myös pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan, mikroyrityksiä unohtamatta.
European Green Deal on EU:n laaja-alainen kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU:ssa on useita muita vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä sääntelyitä ja direktiivejä, jotka keskittyvät esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin, palkka-avoimuuteen, alustatalouteen tai viherpesun ja harhaanjohtavien ympäristöväittämien ehkäisemiseen. Tässä blogitekstissä keskitymme kuitenkin tarkemmin kolmeen keskeiseen EU:n vastuullisuussääntelyyn tai -direktiiviin: taksonomiaan, kestävyysraportointiin ja yritysvastuudirektiiviin.
EU-taksonomia tarkoittaa EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. EU:n taksonomia on osa EU Green Deal suunnitelmaa ja sen ensimmäinen osa eli säädös ilmastovaikutuksista on tullut voimaan vuoden 2022 alusta. EU-taksonomia-asetusta sovelletaan tällä hetkellä rahoitusmarkkinatoimijoiden lisäksi suuriin yrityksiin. EU-taksonomia sisältää kuusi kriteeristöä, joista yhtä pitää edistää, mutta muihin viiteen ei saa samalla vaikuttaa haitallisesti. Kriteeristö sisältää ilmastonmuutoksen hillinnän, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, vesivarojen kestävän käytön, kiertotalouteen siirtymisen, saastumisen välttämisen sekä ekosysteemien turvaamisen. EU-taksonomiaa kehitetään jatkuvasti ja jatkossa luokittelujärjestelmän ja raportoinnin piiriin tulee suurin osa eri toimialoista. Käytännössä siis EU-taksonomia pyrkii ohjaamaan rahoitusta kestäviin investointeihin ja antamaan yhtenäiset ohjeet kestävyydestä eri toimialoilla. Taksonomia ei kosketa vielä pk-yrityksiä, mutta välilliset vaikutukset tulevat olemaan läsnä suurten yritysten edellyttäessä yhteistyökumppaneiltaan tarkempaa vastuullisuusraportointia.
Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli uuden EU:n kestävyysraportointidirektiivin soveltaminen on alkanut vuoden 2024 alusta. Ensimmäisenä vuonna sen piiriin kuuluu pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää. Se laajenee vaiheittain koskemaan eri kokoisia yrityksiä. Euroopan komissio on laatinut uuden kestävyysraportoinnin ESRS-standardin. CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten täytyy raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. ESRS tulee koskemaan kaikkia direktiivin velvoittavia yrityksiä lukuun ottamatta julkista pk-sektoria, jolla on oma ESRS-standardinsa. ESRS-standardeja on yhteensä 12, joista ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 Yleiset tiedot ovat pakollisia kaikille.
Kestävyysraportoinnin standardin merkittäviä uudistuksia ovat kaksoisolennaisuus ja alihankintaketjun huolellisuusvelvoite eli Due Diligence, joka velvoittaa yrityksiä varmistamaan, että niiden toimitusketjuissa noudatetaan ihmisoikeuksia ja ympäristöstandardeja. Lisäksi raportilta vaaditaan tekninen XHTML-muoto sekä ulkopuolinen auditointi, jonka käytännössä suorittaa tilintarkastaja, jolla on ESG-pätevyys. Vaikka CSRD ei ainakaan tässä vaiheessa kosketa pk-yrityksiä, se koskettaa välillisesti kuitenkin jo nyt useita pienempiäkin yrityksiä. EU:n kestävyysraportointivelvolliset yritykset tarvitsevat tietoa alihankkijoistaan ja raaka-aineiden alkuperästä. Sen takia pienemmätkin yritykset voivat joutua soveltuvin osin tuottamaan omasta yrityksestään ESG-tietoa eli ekologisen, sosiaalisen sekä hallinnollisen ja taloudellisen vastuullisuuden tietoa.
Euroopan parlamentti hyväksyi keväällä huolellisuusvelvoitetta koskevan yritysvastuudirektiivin (CSDDD), jonka soveltaminen etenee porrastettuna vuodesta 2027 lähtien. Kiteytettynä direktiivin tarkoituksena on varmistaa suurimpien yritysten vastuunkanto omien toimiensa ja liikesuhteidensa aiheuttamista haitallisista ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista. Yritysvastuudirektiivi vaikuttaa suurimpiin yrityksiin, toisin kuin esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi, joka vaikuttaa myös keskisuuriin yrityksiin. Vaikka sen piirissä ovatkin ainoastaan isot yritykset, vastuu ulottuu myös yritysten toimitusketjuun ja tytäryhtiöihin. Direktiivin piiriin kuuluvalle yhtiölle voidaan määrätä sanktioita rikkomuksista, joten sekin voi koskettaa välillisesti mikro- ja pk-yrityksiä.
Lähitulevaisuudessa monet vastuullisuutta koskevat lait ja direktiivit tulevat olemaan yhä enemmän pientenkin yritysten arkipäivää, vaikka ne eivät vielä suoraan velvoita mikro- ja pk-yrityksiä. Välillisesti ne kuitenkin tulevat koskettamaan yhä useampia mikro- ja pk-yrityksiä, erityisesti mikäli yritys toimii osana toimitusketjua, esimerkiksi alihankkijana. Mikäli yritys ei pysty osoittamaan vastuullisuuttaan, se voi pahimmillaan johtaa liiketoimintasuhteen keskeytymiseen. Lisäksi pankit lainaa myöntäessään ottavat huomioon vastuullisuuteen liittyviä asioita.
Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan saada hetkessä kuntoon, vaan vastuullistoimia voi lähteä kehittämään pienin askelin. Useimmissa yrityksissä Suomessa vastuullisuusasiat ovatkin jo hyvällä mallilla, mutta niiden tiedostaminen, nykytilan arvioiminen, vastuullisuusasioiden vieminen strategiaan ja niistä viestiminen ovat tärkeitä asioita jokaiselle yritykselle koosta riippumatta. Kaiken kiireenkin keskellä vastuullisuusteemalle on hyvä ottaa aikaa ja kehittää yhtiötä kestävämpään suuntaan ja hankkia sen kautta myös kilpailuetua. Yksin ei tarvitse pähkäillä näiden asioiden kanssa, vaan vastuullisuuden kehittämisen voi aloittaa osallistumalla VATUPASSI -projektin järjestämiin valmennuksiin ja tutustumalla vastuullisuusvalmennus-sivustoon.
Kirjoittaja:
Anne-Mari Kukkola, tradenomi YAMK (taloushallinto),
Yritysasiantuntija, VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -projekti,
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
Lähteet / lisälukemista:
Kaisa Kurittu ja Lea Rankinen (2023). Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla
EK_Vastuullisuus_EU_ok.pdf
VATUPASSIn nettisivut
Kuva: Design Inspis
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus