Yrityksen näkökulmasta pandemia muutti dramaattisimmillaan koko toimintaympäristön ja asiakkaiden ostokäyttäytymisen, mikä saattoi johtaa lyhytaikaiseen tai pysyvään kysynnän supistumiseen. Mikroyrittäjille, joiden taloudelliset puskurit ja ennakointiin perustuva strateginen valmistautuminen olivat vähäisiä, liiketoiminnan äkillinen supistuminen ja asiakkaiden muuttuva toiminta olivat iso isku. Kaikki eivät haavoja saaneet, mutta joidenkin haavat olivat syviä. Toiset selvisivät naarmuilla ja toisten haavat paranivat suhteellisen nopeasti. Koska haavat olivat erilaisia, myös lääkkeet ja aikataulu niiden parantumiseen ovat olleet erilaisia.
Mikroyrittäjällä ei yleensä ole isoja taloudellisia puskureita, joten toimintaympäristön häiriöt heijastuvat nopeasti paitsi yrityksen taloustilanteeseen (Fairlie, 2020) myös yrittäjän henkilökohtaiseen taloudelliseen tilanteeseen. Yrittäjällä ei ole myöskään akuutissa yhteiskunnallisessa kriisitilanteessa palkkatyösuhteessa olevien tilanteeseen verrattavaa subjektiivista turvaa kuten velvoitetta työterveyshuollon järjestämiseen tai oikeutta työttömyysetuuteen.
Yrittäjyyteen liitetään korostetusti menestymiseen ja vahvuuteen liittyviä mielikuvia. Tällaisia yksilöön kohdistuvia ominaisuuksia ovat sankaruus (Drakopoulou Dodd & Anderson, 2007), edelläkävijyys ja hallittu riskinotto sekä päämäärän tavoittelu keskellä epävarmuutta ja muutoksia (Baron, 1998). Yrittäjän haavoittuvuutta ei tunnisteta, vaikka nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja yrittämiseen sisältyvän riskinoton vuoksi yrittäjä yksilönä ja hänen johtamansa liiketoiminta ovat alttiina häiriöille ja haavoittuvuudelle.
Koronakriisissä yrittäjät olivat uuden, yllättävän tilanteen edessä eikä kriisi kohdellut kaikkia yrittäjiä samalla tavoin. Oulun yliopisto aloitti kriisin puhkeamisen aikaan keväällä 2020 hankkeen, jonka tavoitteena oli tukea mikroyrittäjiä kriisitilanteesta selviytymiseen sekä oman toimijuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa valmennuksen keinoin. SISUa ja digiä -valmennukseen osallistui yksinyrittäjiä ja pieniä työnantajayrityksiä Pohjois-Pohjanmaalta. Valmennuksen ytimessä oli näkemys yrittäjän oman aktiivisen toimijuuden merkityksestä selviytymisessä ja muutoskyvykkyyden eli resilienssin vahvistumisessa. Lisäksi valmennuksessa tuettiin yrittäjän osaamisen kehittämistä.
Kaksitoista valmennukseen osallistunutta yrittäjää kertoivat hankkeen tutkimushaastatteluissa koronakriisin vaikutuksista yrittäjään, kriisin aikana tunnistetuista osaamisen kehittämisen tarpeista sekä valmennuksen antamasta tuesta aktiivisen toimijuuden vahvistamiseksi. (Simunaniemi, Halonen, Salmijärvi & Impiö, 2022.)
Yrittäjien haastatteluista tunnistimme kolmenlaisia koronakriisin aiheuttamia haavoja: syvät haavat, nopeasti paranevat haavat ja pintanaarmut. Syviä haavoja olivat tilanteet, joissa koronapandemia aiheutti äkillisiä ja merkittäviä muutoksia liiketoimintaan esimerkiksi totaalisena liiketoiminnan pysähtymisenä. Tilanteesta saattoi seurata voimakas, kaikille elämänalueille heijastuva stressireaktio, jonka hoidossa tarvittiin sekä taloudellista apua, että ohjauksellista ammattilaisten tarjoamaa tukea. On tärkeä todeta, että kriisin aiheuttama syvä haava saattoi kohdata ketä tahansa yrittäjää, riippumatta siitä, kuinka menestynyt hän oli aiemmin. Iskuihin varautuminen ennakolta oli todella vaikeaa, liki mahdotonta. Toisaalta syvästä haavasta selviytyminen saattoi tarjota yrittäjälle voimaannuttavan kokemuksen selviytymisestä ja resilienssin kasvusta, jossa yrittäjä voi myöhemmin rakentaa kertomusta itsestä kriisistä selviytyjänä.
Nopeasti paranevista haavoista selvittiin suhteellisen nopeasti ja helposti jo valmennuskuukausien aikana. Tällaisissa tilanteissa yrittäjä reagoi kriisiin muuttamalla liiketoimintaansa tai olosuhteet myötävaikuttivat tilanteen parantumiseen. Esimerkiksi monien digitaalisten ratkaisuiden tarjoajille koronakriisi kääntyi nopeasti jopa kasvavaksi myynniksi. Nopeaa toipumista saattoi myös edistää, jos yrittäjän elämän kokonaisvaltainen stressikertymä oli kohtuullinen tai yritystoiminta oli osa-aikaista, jolloin koko toimeentulo ei ollut yhden liiketoimintamallin varassa.
Pintanaarmuiksi luokiteltiin tilanteet, joissa liiketoiminnalliset ja muut vaikutukset jäivät yritykselle olemattomiksi, pieniksi tai lyhytkestoisiksi. Pintanaarmu saattoi selittyä esimerkiksi sillä, että koronakriisi ei juuri vaikuttanut yrityksen toimialaan. Jotkut yrittäjät hyötyivät siitä, että olivat jo aiemmin ottaneet digitaalisia palveluita käyttöön. Näin he pystyivät jatkamaan yrityksen digitalisointiprosessia koronakriisin aikana.
Tutkimuksemme mukaan mikroyrittäjät pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen liiketoimintaa uudelleen suuntaamalla ja osaamistaan kehittämällä. Yrittäjät tunnistivat haastatteluissa erilaisia tarpeita kehittää omaa osaamistaan. Merkittäviksi osaamisen kehittämisalueiksi nousivat digitaalisuus, itsesääntelytaidot sekä markkinointi ja myynti. Tämä voidaan nähdä yrittäjän aktiivisena toimintana paikata ja hoitaa syntyneitä haavoja sekä nostaa omaa haavoittuvuusrajaansa meneillään olevassa kriisissä Pidemmän aikavälin suunnittelussa korostuivat liiketoiminnan strateginen johtaminen ja kriisivalmiuksien merkitys, kun yrittäjät olivat koronan myötä tunnistaneet tarpeen ennakoida ja valmistautua tulevaisuuden kriiseihin.
Kriisistä selviytymisen kannalta oleellista oli omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamien, verkostojen hyödyntäminen sekä käsitys omasta minäpystyvyydestä. Tuloksissamme näkyy liiketoiminnan ennakoivan suunnittelun merkitys. Sisua ja DIGIä -valmennuksessa mikroyrittäjät laativat itselleen puolen vuoden mittaisen suunnitelman, jossa he kuvasivat konkreettisia toimenpiteitä ja niiden kytkeytymistä omaan pitkän aikavälin tavoitteeseensa. Suunnitelmassa huomioitiin erikseen liiketoiminta, digitaalisuus ja yrittäjän oma hyvinvointi ja jaksaminen. Yrittäjät kertoivat tämän auttaneen ”uudelleen orientoitumisessa” ja ”uudelleen aktivoitumisessa” kriisitilanteen aiheuttaman väliaikaisen lamaannuksen jälkeen.
Tämä tutkimus vahvistaa, että vaikka yrittäjiä ei voikaan yleisesti pitää yhteiskunnan heikkona tai hauraana ryhmänä, he kuitenkin yksilöinä kriisitilanteissa kokevat samanlaista epävarmuutta ja haavoittuvuutta kuin ketkä tahansa muutkin (Sischarenco, 2018). Kriisitilanne haastaa yrittäjän aktiivista toimijuutta ja muutostilanteesta selviytyminen edellyttää uuden oppimista. Yrityksille valmennusta ja ohjausta tarjoavien toimijoiden kuten yritysneuvojien on syytä tukea aktiivista toimijuutta kriisitilaisiin liittyvässä valmennuksessa. Paras lopputulos saadaan, kun yrittäjän aktiivinen toimijuus yhdistyy lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettamiseen, strategiseen suunnitteluun, johdonmukaiseen toteutukseen ja toiminnan jatkuvaan arviointiin.
”Onnistuneessa prosessissa yrittäjän oma puolustusjärjestelmä eli itsesäätelytaidot korjaavat tilannetta. Haava jättää arven, mutta parhaimmillaan arpi kertoo saavutetusta voitosta ja ongelman yli pääsemisestä.” (Simunaniemi, Halonen, Salmijärvi & Impiö, 2022)
Kirjoittajat:
Anna-Mari Simunaniemi, Ph.D., TtM, mikroyrittäjyyden tutkimusjohtaja, Kerttu Saalasti Instituutti, Oulun yliopisto.
Santeri Halonen, KTM, väitöskirjatutkija, Kerttu Saalasti Instituutti, Oulun yliopisto.
Lähteet:
Baron, R. (1998). Cognitive Mechanisms in Entrepreneurship: Why and When Entrepreneurs Think Differently Than Other People. Journal of Business Venturing 13 (4), 275–94.
Drakopoulou Dodd, S & Anderson, A. (2007). Mumpsimus and the mything of the individualistic entrepreneur. International Small Business Journal 25(4), 341 – 360.
Fairlie, R. (2020). The impact of COVID-19 on small business owners: Evidence from the first 3 months after widespread social-distancing restrictions. Journal of Economics & Management Strategy 2020;10.111/jems.12400.
Sischarenco, E. (2018). Being an Entrepreneur and Feeling Vulnerable: Encountering Fragility in the Construction Business in the North of Italy. Research in Economic Anthropology 38, 55–78.
Simunaniemi, A-M., Halonen S., Salmijärvi T., Impiö N. (2022). Mikroyrittäjien haavoittuvuus ja parantava valmennus koronakriisissä. Teoksessa E. Laakkonen, T. Sotkasiira, I. Lehto & M. Heikkilä (toim.) Haavoilla – käsite ja kokemus. Aikuiskasvatuksen näkökulmia rikkoviin elämäntilanteisiin. Aikuiskasvatuksen 54. vuosikirja. Jyväskylän yliopisto: SoPhi. Vapaasti luettavissa oleva verkkojulkaisu.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus