Harvaan asutun alueen matkailulla on merkitystä

Suomi on yksi Euroopan maaseutumaisimpia maita. Sen pinta-alasta noin 68 % määritellään harvaan asutuksi alueeksi, missä asuu pysyvästi vain 5 % väestöstä. Nykyinen hallitus on jatkanut harvaan asutun alueen työryhmän toimintaa: Hallitusohjelman mukaan maaseudun ja saariston elinvoimaisuudesta huolehtiminen on edellytys omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiselle. Vuosina 2022 ja 2023 toteutetun MERVA - mereltä vaaroille -matkailuhankkeemme tavoitteena oli lisätä pienten syrjäisten harvaan asuttujen alueiden (HaMa) matkailuyritysten yhteistyötä ja verkostoitumista sekä edistää vastuullisten toimintatapojen ja parhaiden käytäntöjen oppimista. Hanke päättyi lokakuussa 2023.
vaeltajia reput selässä

MERVA oli yksi 35 matkailuhankkeesta, joita edellisen hallituksen nimeämä parlamentaarinen harvaan asuttujen alueiden työryhmä Lapin ELY-keskuksen kautta rahoitti 3,4 miljoonalla eurolla. HaMa -alueen luonto-, ruoka- kalastus- ja metsästysmatkailun hankkeita toteutettiin aina Nauvosta Muonioon. MERVA-hankkeen kautta saimme perusteellisen kuvan HaMa-alueen matkailun haasteista, mutta myös monista mahdollisuuksista.

Keskeisiä teemoja, jotka mielestäni korostuivat, ovat:

Saavutettavuus

Harvaan asuttujen alueiden aarteet jäävät monelta löytämättä liikenneyhteyksien puutteen takia. Ilman omaa autoa on ollut lähes mahdotonta päästä matkailukohteisiin. Erityisesti nuoret matkaajat eivät useinkaan omista autoa ja haluaisivat käyttää julkisia tai yhteisöllisiä matkapalveluja. HaMa-hankkeissa onkin kehitelty vaihtoehtoisia kimppakyyti -sovellutuksia, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalassa toimiva reissukyyti-palvelu. Ulkomaisille turisteille kuljetuspalvelut ovat ehdoton edellytys. Suuri haaste alueellemme on myös huonot kansainväliset lentoyhteydet, jotka merkittävästi rajoittavat kansainvälisten matkailijoiden tuloa.

Digitaalinen löydettävyys

Nykymatkaaja hakee tietoa netistä. Valitettavasti edelleen mm. pienten matkailuyritysten kotisivuissa on paljon puutteita. Hyvät kotisivut sekä näkyvyys ja löydettävyys sosiaalisissa kanavissa on elinehto pienille matkailuyrityksille. Esimeriksi tieto Nivalassa olevasta Crazyland-elämyspuistosta leviää sosiaalisen median valokuvien kautta ja tuo lisää kävijöitä ilman perinteistä markkinointia. Tietoa yrityksistä tulisi olla myös paremmin saatavilla alueellisilla matkailusivustoilla, joiden kautta yrityksen tiedot voidaan liittää kansainväliseen Visit Finlandin Data Hub -järjestelmään. Tästä hyvänä esimerkkinä on Visit Raahe -sivusto.

Omien vahvuuksien tunnistaminen

Houkutellakseen asiakkaita ei pienen matkailuyrityksen tarvitse keksiä kovinkaan ihmeellisiä uusia ideoita. Luonto, rauha, hiljaisuus ja pimeys, unohtamatta hyvää palvelua, ovat tekijöitä, jotka vetävät entistä useammin niin kotimaisia kuin kansainvälisiä matkailijoita. Matkailuyritysten tulisikin tunnistaa vahvuutensa, ja tuoda niitä reippaasti esille omassa viestinnässään. Myös oman asiakaskunnan tiedostaminen on tärkeää. Esimerkiksi MERVA-hankkeemme päätöstilaisuus järjestettiin Törmälän matkailutilalla Siikajoella. Toisessa polvessa toimivan yrityksen tärkeitä asiakkaita ovat seurakunnat ja paikalliset koulutus- ja virkistäytymispäiviä järjestävät yritykset sekä juhlatapahtumien järjestäjät.

Ympärivuotisuus

Monille matkailualan yrityksille haasteena on, miten saada asiakkaita sesongin ulkopuolella. Harvaan asutun alueen matkailutarjonta on usein painottunut kesäkuukausiin. Vastaavasti talvimatkailukohteissa haasteena on kesäaika. MERVA-hankkeessa järjestettiin matkailun Kiltailta – keskustelu ja verkostoitumistapahtuma Syötteellä, jossa yrittäjät yhdessä pohtivat, miten kesämatkailua voitaisiin edistää. Yrittäjät päättivät jatkaa yhdessä kehittämistä mm. ideoimalla tapahtumia kesäksi.

Vastuullisuus

”Syrjäseudun” matkailuyrittäjät toimivat usein luonnostaan vastuullisesti: on opittu säästeliäisyyteen, toimimaan ekologisesti ja kunnioittamaan paikallista luontoa. On vain opittava tuomaan vastuullisuuteen liittyvät käytännön teot esille asiakasmarkkinoinnissa. Vastuullinen toiminta nousi esille erityisesti Lapin matkailussa, jossa lyhyen sesongin aikana on pyritty saamaan mahdollisimman paljon tuottoa. Paikallisen luonnon ja ihmisten kunnioitus, kausityötekijöiden kohtelu, eräretkien turvallisuus yms. ovat asioita, joissa vastuullinen toiminta on matkailun elinehto erityisesti pohjoisessa.

Yhteistyöverkostot

Harvaan asutulla alueella ei ilman kavereita pärjää. Yhteistyö on tärkeää paitsi paikallisten yrittäjien, myös lähialueiden hotelline, matkojen ja tapahtumien järjestäjien, logistiikkayritysten ja muiden toimijoiden välillä. Esimerkiksi Oulujärvellä toimiva Luonnollisesti Oulujärvi -matkailuyritys saa asiakkaita kajaanilaisten hotellien ja matkailun edistäjäorganisaatioiden kautta. Tieto yrityksestä ja sen palveluista kulkee usein sosiaalisen median lisäksi suusta suuhun – suosituksina tuttavilta ja tietona edellisestä majapaikasta. MERVA-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten hyvät kokemukset vierailu- ja tapahtumakohteistamme ovat edistäneet kohteiden tunnettavuutta.

MERVA-hanke toteutettiin Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 1.10.2022 -15.10.2023. Hankkeen kohderyhmänä olivat matkailualan yrittäjät, matkailualan toimijat ja opiskelijat. Hankkeeseen osallistui yli 45 matkailualan yritystä.

Kirjoittaja: Ulla Lehtinen, TkT, erikoistutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE