Havaintoja mikroyrittäjyydestä ja työnantajuudesta

Mikroyritykset ovat tärkeä ryhmä suomalaiselle yrittäjyydelle, sillä valtaosa, yli 90% suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä. Mikroyritykset ovat myös tärkeitä työllistäjiä, sillä yli viidesosa kaikkien yritysten työpaikoista on mikroyrityksissä. Mikroyritykset ovat usein innovatiivisia ja joustavia. Niillä on mahdollisuus reagoida nopeasti markkinamuutoksiin ja kehittää uusia tuotteita tai palveluita. Mikroyritykset ovat myös usein hajautettuja eri alueille, myös pienempiin kuntiin ja maaseudulle. Ne voivat edistää alueellista kehitystä ja tasapainoa työpaikkojen ja taloudellisen toiminnan jakautumisessa.
Jaana Lappi

Mikroyritykset ovat usein tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallisen yhteisön kanssa. Ne voivat edistää alueellista kehitystä ja auttaa ylläpitämään elinvoimaa pienemmissäkin kunnissa. Tästä johtuen mikroyritykset tuovat verotuloja valtiolle ja kunnille, mikä on tärkeää julkisen sektorin toiminnan ja palvelujen rahoittamiseksi. On tärkeää huomata, että mikroyritysten merkitys voi vaihdella toimialoittain ja alueittain. Mikroyritysten joukkoon kuuluu myös elinkeinoelämän ja yrittäjyyden uudistumisen näkökulmasta tärkeä yritysjoukko, voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun pyrkivät startup-yritykset.

Mikroyritykset ovat hyvin heterogeeninen joukko eri ikäisiä, kokoisia ja eri toimialoilla ja eri puolilla Suomea toimivia yrityksiä. Osa yrityksistä on kasvuhakuisia ja suuntaa liiketoimintaansa maailmalle ja osa haluaa toimia paikallisesti tai kotimassa ilman kasvutavoitteita. Ei ole siis kahta samanlaista yritystä ja tästä johtuen tilastoissa näkyvien muutosten ymmärtäminen on vaikeaa ja tyypillisesti niiden takana on useita selittäviä tekijöitä.

Työnantajayritysten määrän laskuun vaikuttavat useat asiat

Viimeaikaisessa keskustelussa on herättänyt huomiota työnantajayritysten määrän lasku. Työvoimatutkimuksessa on selvitetty yrittäjien määrän kehitystä, ja tutkimuksessa näkyy myös työnantajayrittäjien määrän lasku jo pidemmältä ajalta. Lasku on kuitenkin ollut voimakkaampaa viime vuosina. Työvoimatutkimuksessa ei jaotella yrittäjyyttä eri kokoluokkien mukaisesti, mutta kyselytutkimus antaa hyvää kuvaa viimeaikaisesta kehityksestä myös pienempien yritysten osalta. Työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjien määrän lisääntymistä selittää erityisesti yksinyrittäjyyden lisääntyminen. Sekä yrittäjien että yksinyrittäjien kokonaismäärät ovat olleet huipussaan vuonna 2021, jonka jälkeen ne ovat laskeneet hieman.

Työnantajayritysten määrän laskuun vaikuttanevat useat trendit. Työllistäviä yrityksiä voi vaivata myös näköalattomuus, sillä talouden näkyminen heikentyminen ja luottamuksen puute voivat näyttäytyä vähäisempänä kasvuhalukkuutena ja siten myös vähäisempänä työvoiman tarpeena. Yritykset ovat viime vuosina käyneet läpi melkoisen muutosten myllyn. Tyypillistä on, että nuo muutokset ovat tulleet yritysten ulkopuolelta - ensin koronapandemia vaikutti koko yhteiskuntaan ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä nyt viimeisimpänä inflaatio ja korkojen nousu. Muutokset ovat heijastuneet yrityksiin ja toimialoihin eri tavoin, eniten pienempiin yrityksiin.

Työnantajayritysten määrän pienenemisessä voi olla kyse myös siitä, että erityisesti pienten yritysten on vaikeampi saada työntekijöitä. Työvoimapula on näyttäytynyt yritysten päivittäisen toiminnan ja kasvun haasteena jo useamman vuoden ajan. Talouden näkymien synkkeneminen saattaa väliaikaisesti vähentää työvoiman kysyntää, mutta arvioiden mukaan talouden taantuma tulee olemaan lyhytaikainen ja työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet tulevat uudestaan vastaan taantuman hellittäessä. Pienempien yritysten kykyyn työllistää vaikuttavat pienten yritysten rekrytointiresurssit ja yritysten tunnettuus. Pienet yritykset ovat yleensä vähemmän tunnettuja ja niillä on vähemmän käytettävissä resursseja rekrytointiin. Työvoimapulan tilanteessa on pienempien yritysten todennäköisesti myös vaikeampi hankkia työvoimaa ulkomailta.

Selitykseksi työantajayrittäjien määrään on tarjottu myös sitä, että markkinoilta olisi poistunut tuottavuudeltaan matalatasoisempia yrityksiä, jolloin markkinoilla olisi vähemmän työnantajayrityksiä, mutta että ne olisivat myös tuottavampia. Helsinki GSE ja Jyväskylän yliopisto ovat havainneet, että huolimatta siitä, että työnantajayrityksiä on vähemmän, ovat kuitenkin tehdyt työtunnit vuosina 2015 – 2022 lisääntyneet. Lisäksi myös bruttoarvonlisäys on kasvanut 13 %:lla. Myöskään yritysdynamiikassa ei ole hiipumisen merkkejä: yrityksiä perustetaan yhä enemmän kuin lopetetaan, joskin poistuneiden yritysten määrä on kiihtynyt. Tämä voi olla merkki myös yritysten uudistumisen kiihtymisestä. Helsinki GSE:n ja Jyväskylän yliopiston selvitystä ei ole tehty mikroyritysten osalta, vaan mukana ovat kaiken kokoiset työnantajayritykset.

Yritysten kasvuhalukkuuden laskusta on syytä olla huolissaan

Mikroyritysten ja ylipäätään työnantajuuden laskevaa trendiä on syytä vähintäänkin seurata. Erityisen huolestuttavaa on yritysten kasvuhalukkuuden lasku, joskin viimeisimmän Pk-yritysbarometrin mukaan pitkän jatkunut kasvuhalukkuuden lasku on pysähtynyt. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on vaatimaton, ja se on tulosta pidemmällä aikavälillä tapahtuneesta kehityksestä. Seitsemän vuotta sitten pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhakuisia pk-yrityksiä oli vielä 50 %, joista voimakkaasti kasvuhakuisia oli 11 %. Tämän syksyn osalta 38 % pk-yrityksistä on kasvuhakuisia ja voimakkaasti kasvuhakuisia on 6 %. Kasvuhalukkuus on yhteydessä haluun uudistua ja panostaa investointeihin. Uudistuvat ja kasvavat yritykset kirittävät myös muita yrityksiä ja siksi kasvun kannusteista kuten riittävästä kasvurahoituksesta tulee huolehtia.

Vaikkakin kaikenlainen yrittäjyys on tärkeää, voi kehityssuunta, jossa on yhä vähemmän työnantajayrityksiä, vaikuttaa yritysten uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Uudistumisessa ja kasvussa ovat osaavat työntekijät ovat keskeisiä tuotannontekijöitä, joita ilman on vaikea uudistua ja kasvaa. Olisi hyvä saada lisää tutkimustietoa siitä, että miten verkostomainen yrittäjyys eroaa yrittäjyydestä, jossa yritykseen palkataan työntekijöitä, jotta voidaan kasvaa. Voisi hyvin ajatella, että jälkimmäisessä on päädytty strategiaan, jossa tavoitteena on päämäärätietoinen kasvu. Tärkeää olisi myös ymmärtää minkälaisilla ratkaisuilla voitaisiin stimuloida mikroyrityksiä päämäärätietoiseen kasvuun.

Kirjoittaja: Jaana Lappi, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö