Ideasta innovaatioon osa 1: näkökulmia innovaatioihin ja maaseutualueiden yrittäjyyden erityispiirteisiin

Kirjoitan innovaatiotoiminnasta kaksi blogia. Tässä blogissa pohdin innovointia ja maaseutualueiden yrittäjyyden erityispiirteitä. Myöhemmin ilmestyvässä blogissa jatkan tästä aihepiiristä yrityshautomoihin ja esittelen tarkemmin yrityshautomotoiminnan toteuttamista maaseutualueilla.

Kumpi tuli ensin, idea vai innovaatio? Arkikielessä termit idea ja innovaatio menevät helposti sekaisin. Idealla tarkoitetaan ajatustason ehdotusta tai konseptia, esimerkiksi ehdotusta uudenlaisesta kulkuneuvosta tai palvelumallista, kun taas innovaatiolla tarkoitetaan idean toteuttamista konkreettisesti, eli todellisesti, tuotteeksi tai palveluksi. Idea on siis ajatus ja innovaatio konkreettinen tuote tai palvelu. Näin ollen idea ja innovaatio elävät toisiaan täydentäen: innovaatio vaatii pohjakseen idean ja idea tulee jatkokehittää innovaatioksi, jotta idea konkretisoituu.

Nämä termit ovat tärkeä erottaa toisistaan, varsinkin kun suunnitellaan ja kehitetään yritystoimintaa, sillä niitä tarkastelemalla huomaamme helposti yritystoiminnan pullonkaulan. Maailma on täynnä ideoita: kaikilla on ideoita, niin hyviä kuin huonoja. Ideoina ne kököttävät pääkopissamme ja muistiinpanoissamme. Ne auttavat meitä kehittämään ja jakamaan näkökulmiamme maailmasta muiden kanssa, mutta niin kauan kuin ne ovat vain ideoita, ne eivät ilmene tuotteina ja palveluina maailmassamme.

Innovaatioita sen sijaan on paljon ideoita vähemmän. Vaikka ne vaativat paljon työtä ja aikaa, niiden tavoittelu on tärkeää sillä ne vaikuttavat konkreettisesti tuotteina ja palveluina maailmaamme. Parhaimmillaan ne kehittävät yhteistä maailmaamme paremmaksi, joten niiden määrän ja laadun kasvattaminen on yritystoiminnan kehittämisen ja yritystutkimuksen keskeinen kulmakivi.

Yrityshautomot edistävät innovaatiotoimintaa

Kun haluamme kehittää innovaatioita, meidän pitää ymmärtää, mitkä asiat edistävät innovaatioiden toteutumista. Innovaatioiden toteuttamiseksi tarvitaan tietoa, osaamista ja rahaa. Vain harva kykenee innovoimaan yksin alusta loppuun, joten apu on tarpeen. Tähän hätään meillä on Suomessa liuta yrityspalveluorganisaatioita, jotka tarjoavat yritysneuvontaa ja erilaisia kehitysprojekteja innovaattoreiden tarpeisiin. Yrityspalveluorganisaatioiden tarjoama apu on innovaattoreille hyödyllistä, mutta perinteinen yritysneuvonta ei kykene millään vastaamaan kattavasti kaikkiin tarpeisiin.

Tätä puutetta yrityshautomot pyrkivät korvaamaan. Ne tarjoavat ympäristön, jonka tavoitteena on luoda uusia yritysideoita järjestelmällisesti, kasvattaa ne innovaatioksi ja luoda innovaatioiden ympärille kannattavaa yritystoimintaa [1]. Yrityshautomot keskittyvät vaiheeseen, jossa ideasta markkinoille ja ensimmäisiin rahoituskuvioihin, kun taas yrityskiihdyttämöt keskittyvät vaiheeseen, jossa yrityksen markkinoita ja rahoitusta kasvatetaan suuremmalla rahoituksella [2].

Juuri tälläisen yrityshautomon toteutimme NIHAK:in kanssa Nivala-Haapajärven seudulle vastikään päättyneessä VAU!HAUTOMO EAKR -hankeessa. Tavoitteemme oli kehittää yrityshautomo Suomen maaseutualueiden tarpeeseen. Maaseutualueiden innovaatioympäristöt eroavat paljon urbaanien alueiden yritysympäristöistä, joten niiden yrityshautomoiden tulee huomioida tietyt maaseutualueille tyypilliset erityispiirteet.

Avaan näitä maaseutualueiden erityispiirteitä ja VAU!HAUTOMO -yrityshautomoa tarkemmin tämän blogisarjan seuraavassa osassa. Tältä erää muistetaan, että ideat ja innovaatiot eroavat toisistaan, innovaatiot ovat vireän yritystoiminnan kulmakiviä, ja yrityshautomot mahdollistavat innovaatioiden laaja-alaisen tuen.

Kirjoittaja:
Peetu Virkkala, DI, Väitöskirjatutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE

Lähteitä
[1] OECD/European Commission (2019), Policy brief on incubators and accelerators that support inclusive entrepreneurship, OECD SME and Entrepreneurship Papers, No. 13, OECD Publishing, Paris.
[2] Hausberg, J. P., & Korreck, S. (2021). Business incubators and accelerators: a co-citation analysis-based, systematic literature review (pp. 39-63). Edward Elgar Publishing.