Itämeren alueen maanalaisista laboratorioista innovaatioiden, liiketoiminnan ja tieteen tiloja

Maanalaisten infrastruktuurien vajaakäyttö Itämeren alueella on viime aikoina selvästi tunnistettu ongelma.
Kypäriä ringissä pöydällä

Samalla on nähty, että jo olemassa oleva ainutlaatuinen tietopohja sekä tunnistetut innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollisuudet voisivat olla vastaus haasteeseen eri toimijoiden yhteistyön avulla. Interreg Itämeri -ohjelma rahoitti haasteen selvittämiseksi vuosina 2017-2020 Baltic Sea Underground Innovation Network (BSUIN) -hankkeen, joka tarjosi erinomaisen oppimiskokemuksen konsortiolle, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtamassa konsortiossa oli 12 partneria kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Hankkeen tuloksena kehitettiin verkkopohjainen työkalu alan tiedon kokoamiseksi ja toiminnan esittelemiseksi. Yhteistyön jatkamiseksi perustettiin eurooppalainen maanalaisten laboratorioiden yhdistys.



Hankkeen tavoitteena oli tehdä Itämeren alueen maanalaisista laboratorioista entistä helpommin saavutettavia innovaatioiden, liiketoiminnan ja tieteen näkökulmasta parantamalla tietämystä maanalaisista tiloista, niiden toiminnasta, käyttäjien kokemuksista ja turvallisuudesta sekä verkostoitumalla laajemman näkyvyyden saamiseksi. Tavoitteeseen päästiin karakterisoimalla maanalaisia tiloja, kehittämällä niitä hallinnoivien tahojen palveluja, parantamalla maanalaisia ympäristöjä sekä yhteisen tiedottamisen ja markkinoinnin keinoin.



1) verkkopohjainen työkalu (undergroundlabs.network), joka on avoin käyttöympäristö kaikelle maanalaisia laboratorioita koskevalle tiedolle sekä maanalaisten laboratorioiden palvelujen ja tilojen markkinoinnille.



2) European Underground Laboratories Association (EUL) eli eurooppalainen maanalaisten laboratorioiden yhdistys, joka perustettiin marraskuussa 2020 jatkamaan yhteistyötä.



Uuden yhdistyksen perustivat seitsemän BSUIN-hankkeen partneriorganisaatiota ja kaksi yhteistyökumppania. Yhdistys perustettiin saksalaisen yhdistyslain mukaisesti, ja se on avoin uusille jäsenille (organisaatioille ja yksityishenkilöille), jotka liittyvät maanalaisiin laboratorioihin ja tiloihin tai ovat kiinnostuneita niitä koskevasta tutkimuksesta ja muusta toiminnasta.



EUL-yhdistys koordinoi avointa verkkoalustaa, tekee yhteistyötä BSUIN-projektikumppaneiden kanssa ja etsii aktiivisesti uusia jäseniä. Verkkoalustalta löytyy tietoja, raportteja, ohjeita sekä maanalaisiin tiloihin soveltuvia liiketoiminta- ja palvelumalleja. Verkkoalusta auttaa maanalaisten laboratorioiden potentiaalisia hyödyntäjiä löytämään optimaaliset tilat tarkoituksiinsa sekä näitä tiloja hallinnoivia organisaatioita kehittämään tilojaan ja palvelutarjontaansa.



BSUIN-hankkeen aikana järjestettiin monia viestintätapahtumia, joissa kerrottiin maanalaisten tilojen mahdollisuuksista potentiaalisille käyttäjille, poliitikoille ja suurelle yleisölle. Verkkoseminaarit, konferenssit, työpajat, tapahtumien ja sosiaalisen median aktiviteetit (Facebook, LinkedIn, Twitter) ovat tehneet maanalaisia laboratorioita näkyvämmiksi.



Hankkeen aikana tehtiin myös merkittävä määrä tieteellisiä konferenssijulkaisuja ja tieteellisiä artikkeleita. Näiden avulla akateemiset yhteisöt saivat lisää monipuolista tietoa. Yksi suuri saavutus oli maanalaisia laboratorioita käsittelevän kokonaisuuden saaminen kansainväliseen European Geosciences Union EGU:n konferenssiin vuonna 2020. Tapahtuma onnistui niin hyvin, että se johti kolmeen sessioon vuoden 2021 konferenssissa ja uusien yhteistyökumppaneiden liittymiseen verkostoon.

Kohti kestävämpää Itämeren aluetta

BSUIN-hankkeen projektikumppanit työskentelivät yhdessä saavuttaakseen hankkeen päätavoitteet. Samalla konsortion jäsenten toiminta tuki Interreg Itämeren alueen ohjelman 2014-2020 tavoitetta Itämeren alueen kestävästä kehityksestä.



Kestävää kehitystä käsiteltiin monissa projektitoiminnoissa. Halusimme löytää innovatiivisia tapoja käyttää maanalaisia laboratorioita uudelleen. Osa maanalaisista tiloista oli poistettu käytöstä ja osa oli lopettamassa alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaista toimintaansa. Vanhan hyödyntäminen uuden luomisessa oli ohjaava periaate. Vanhalla tarkoitamme kaikkea tietoa, jota on maanalaisissa tiloissa toimivilla ihmisillä sekä käyttämätöntä tilaa ja materiaalia.



Maanalaiset tilat sopivat hyvin monenlaiseen tarkoitukseen. Esimerkkeinä mm. kasvinviljely, varastointi, energiantuotanto, matkailu jne. Projektin tulosten toivotaan antavan oivalluksia kestävään kehitykseen liittyvistä ainutlaatuisista liiketoiminta- ja testausmahdollisuuksista.



Projektiryhmän jäsenten työpajassa pohdimme myös maanalaisten laboratoriotilojen käyttämistä kestävän kehityksen näkökulmien opettamisessa, oppimisessa ja edistämisessä. Pitkäntähtäimen suunnittelussa maanalaiset tilat voivat merkitä myös uusia kehitysmahdollisuuksia etäällä suurista keskuksista.



Tulevina vuosikymmeninä kestävyydestä tulee kilpailukyvyn ja menestyksen avaintekijä. Kestävä kehitys on hyvin monitieteinen alue, joka innostaa ideoimaan uusia hankeaihioita esim. yhdistämällä Green Deal -tavoitteet maanalaisten tilojen liiketoiminnan kehittämiseen.

Itämeren alueen yhteinen identiteetti vahvistuu tapaamisissa

Monet ideat kehittyvät kansainvälisessä projektitiimissä. BSUIN-hanke antoi meille loistavan tilaisuuden oppia lisää Itämeren ympäristön yhteisestä identiteetistä ja kulttuurien eroista.

Pohdimme yhteistä identiteettiä verkkotyöpajassa syyskuussa 2020. Kysyimme itseltämme: Mitä olemme oppineet ja/ tai antaneet Itämeren alueen yhteiselle identiteetille ja kansainväliselle arvolle?



Yksi tärkeimmistä oppimistamme asioista on se, että Itämeren alueella meillä on erilaisia maita, mutta samanlainen ajattelutapa. Eri maiden ihmisiin tutustuminen auttaa ymmärtämään yhteisiä etuja ja haasteita. Meillä on paljon samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, olemme historiallisesti vahvasti yhteydessä toisiimme. Yksi huomio oli se, että olemme lähempänä toisiamme kuin luulemmekaan.



Itämeren alueella on paljon potentiaalia. Tällä alueella on mahdollisuus tulla globaaliksi toimijaksi ja johtavaksi innovaatiotoimijaksi erittäin kilpailukykyisellä tavalla, jos teemme yhteistyötä. Yksittäiset maat eivät ole yhtä houkuttelevia kohteita strategisille kumppaneille ja sijoittajille kuin laaja yhtenäinen alue. Itämeren alueella on paljon kaivososaamista ja tietoa maanalaisissa tiloissa toimimisesta, mikä helpotti BSUIN-hankkeen toteuttamista. Huomasimme, että alueella on käyttämättömiä maanalaisia tiloja ja näiden tilojen omistajilla samantapaisia haasteita. Yhteistä tahtoa löytyi European Underground Laboratories Association -yhdistyksen perustamiselle. Tulevaisuudessa sillä voi olla suuri vaikutus. Se on yksi tapa yhdistää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Tulevien vuosikymmenten aikana on loogista tiivistää yhteistyötä Itämeren alueella. Meillä on paljon annettavaa toisillemme ja paljon saavutettavaa yhteisen tekemisen avulla.



Kaikki hankkeen toimintaraportit ovat julkisesti saatavilla BSUIN-hankkeen verkkosivustolla. Sieltä löytyy tietoa mm.

  • Maanalaisesta elintarviketuotannosta: Katsaus mahdollisuuksiin, etuihin ja esimerkkeihin maanalaisten tilojen käytöstä elintarviketuotantoon sekä tekniikan ja käytäntöjen kehittämiseen.
  • Palvelumuotoilusta: Palvelukonseptit käyttöliittymille ja yhteinen palvelutarjous käyttöoikeusverkolle: Se kuvaa palvelukonseptit käyttöoikeusluetteloille luotujen arvoehdotusten kanssa.
  • Parhaista käytännöistä ja kokemuksista maanalaisen ympäristön kehittämisessä.



Kirjoittaja: Eija-Riitta Niinikoski, BSUIN-hankkeen projektipäällikkö

Lisätietoja BSUIN-hankkeen tuloksista:

http://bsuin.eu/sample-page/results-outcomes

https://undergroundlabs.network

https://undergroundlabs.network/wp-content/uploads/2021/05/European_Und…